Puheenvuorossaan Viljanen nosti esiin huolensa kaupan luomasta alennuspaineesta ruuan hintaan.

- Elintarvikekaupassa viritellään kitkerästi muistamamme halpuutuksen uutta aaltoa, totesi Viljanen. 

Viljanen kaipasi ruokaketjuun uutta rahaa kuluttajien kasvavasta ostovoimasta sekä viennistä.

- Ruokamarkkinoilla luodaan nyt painetta hintojen alentamiselle, arvioi Viljanen. Merkkejä tästä hän kertoi näkevänsä kaupan edustajien puheista sekä kaupan omien tuotemerkkien kasvusta.
Lue lisää MTK:n tiedotteesta. 

Eerikki Viljanen.

 

Wallin esitteli toimintasuunnitelman ja kertoi strategiapäivityksistä 

MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin esitteli pääkohdat ensi vuoden toimintasuunnitelmasta. Hän kertoi myös, että MTK on tehnyt viime vuonna laajan strategian päivitysprosessin.
 

Jyrki Wallin

- Strategian päivitystä ja suunnitelmaa on valmisteltu johtokunnan johdolla aktiivisessa vuoropuhelussa  kentän kanssa, Wallin sanoi.

MTK:n strategia pohjaa Porin liittokokouksen asiakirjaan. Visio, arvot ja painopisteet säilyivät, mutta toiminnan suuntaa on tarkennettu. Strategiapäivitykseen liittyen tehtiin kartoitusta myös sidosryhmien suunnalta. Päivitystä on tarkoitus tehdä tästä eteenpäin vuosittain.  

Uusi strategiakartta pohjaa toimintaympäristön muutokseen. Muutosajureita ovat mm. vihreä siirtymä, vastuullisuus, kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus ja EU: kasvava merkitys metsäasioissa.

- Kevään aikana MTK selvittää, mitä toiveita eri toimijoilla on jäsenkunnallemme vastuullisuuteen liittyen. Tekeillä on myös mittaristo MTK:n toiminnan arviointiin. Mittareista päättää MTK:n johtokunta joulukuun kokouksessa, Wallin sanoi.

Wallin korosti, että strategian päivitys ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelman valmistelu olisi hyvä aloittaa jo kevätvaltuuskunnassa. Toimintaympäristöön vaikuttaa vahvasti Ukrainan tilanne, julkisen talouden tila, teknologian ja erityisesti datatalouden kehitys.

Wallin muistutti, että MTK:n pitää onnistua ruokaviennissä ja parantaa maatalouden kannattavuutta. Myös luottamushenkilöiden osaamisen varmistaminen ja kehittäminen on tärkeää.

- Olemme lanseeraamassa MTK Akatemian luottamus- ja toimihenkilöiden perehdyttämiseen ja osaamisen kehittämiseen, Wallin sanoi.

Wallin esitteli pääkohdittain ensi vuodelle suunnitellut toimet MTK:n strategisiin tavoitteisin:
- vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja
- markkinoilla on menestyttävä ja
- järjestön voima on omaksi kokemisessa.

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola esitti, että lisätään toimintasuunnitelmaan kirjaus alemman tieverkoston rahoituksesta.

Pyykkönen esitteli jäsenmaksut vuodelle 2024

Valtuuskunta päätti myös jäsenmaksuista vuodelle 2024. Tämä osuus ei ollut julkinen. Ehdotuksen esitteli johtaja Perttu Pyykkönen.

Perttu Pyykkönen
 

Talousasiat esitteli Laurinen

Talousjohtaja Heikki Laurinen esitteli ehdotuksen palkkioista ja kulukorvauksista vuodelle 2024. Samoin Laurinen esitteli MTK:n talousarvion vuodelle 2024.  
 

Heikki Laurinen

 

Ensimmäinen kokouspäivä päättyi paneelikeskusteluun

Valtuuskunta valitsee johtokuntaan kaksi uutta jäsentä erovuoroisten tilalle. Ehdolla ovat Aleksis Kyrö Uudeltamaalta, Riitta Torikka Kaakkois-Suomesta, Juha Sarviluoma Satakunnasta ja Sami Yli-Rahnasto Etelä-Pohjanmaalta. Henkilövalinnat tehdään toisena kokouspäivänä.

Aleksis Kyrö, Riitta Torikka, Juha Sarviluoma ja Sami Yli-Rahnasto paneelissa.

 

Tulevaisuuden luottamushenkilöitä järjestöön

Paneelissa ehdokkaat jakoivat näkemyksiään siitä, miten tulevaisuuden luottamushenkilöitä voitaisiin houkutella mukaan MTK-järjestön toimintaan.

Aleksis Kyrö korosti, että on tärkeää kasvattaa tulevia sukupolvia ja mahdollistaa nuorten osallistuminen paikallisyhdistysten toimintaan. Hän painotti myös lyhyiden pätkien mahdollistamista MTK:n piirissä.

Riitta Torikka ehdotti, että aina kun johtokunnasta jää paikka vapaaksi, tulisi ottaa yhteyttä nuoriin ja kysyä heiltä kiinnostustaan osallistua. Jos johtokunta ei houkuta tai paikkoja ei ole tarjolla, niin nuoria voisi kutsua mukaan erilaisiin tapahtumiin.

Juha Sarviluoma painotti tarvetta tavoittaa uusia tuottajia ja tarjota heille sitten mahdollisuus osallistua. Hän korosti, että aina löytyy innostuneita henkilöitä, ja heille tulisi antaa mahdollisuus näyttää osaamistaan. Kun innokkaita yksilöitä on tunnistettu, on tärkeää panostaa nuorten toimintaan ja tehdä siitä kivaa ja hauskaa.

Sami Yli-Rahnasto ehdotti aktiivista lähestymistapaa nuoriin, kuten lähestymällä opiskelijoita maatalousoppilaitoksissa ja kouluissa sekä houkuttelemalla jäseniä tarjouksilla ja eduilla. Hän korosti osallistumisen ja vaikuttamisen paikkojen tarjoamista nuorille.

Ehdokkaat nostivat esiin keskeiset metsäedunvalvonnan kärjet

Riitta Torikka painotti ensisijaisesti jokaisen metsänomistajan oikeutta päättää omista metsistään. Hän myös kiitti Brysselin tekemää merkittävää metsäedunvalvontaa ja kuvasi sitä "timanttiseksi".

Sami Yli-Rahnasto korosti metsänomistajien oikeutta tehdä metsälleen parhaaksi näkemänsä päätökset ja vastusti rajoituksia. Hän toi esiin lunastuslain ja korosti, että korvauksen tulee olla asianmukainen.

Juha Sarviluoma  toi esille omistusoikeuden suojan merkityksen ja korosti, että metsänomistajilla tulee olla itsemääräämisoikeus omasta metsästään.

Aleksis Kyrö mainitsi omistusoikeuden suojan lisäksi kaavoituksen ja riista-asiat tärkeinä metsäedunvalvonnan osa-alueina.

MTK:n jäsenyys kannattaa

Ehdokkaat esittivät perusteluja sille, miksi kannattaa olla MTK:n jäsen ja maksaa jäsenmaksuja.

Yli-Rahnasto korosti, että MTK on ainoa edunvalvoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän huomautti, että kansallisista tuista vain MTK:lla on oikeus neuvotella, ja edunvalvonta on tärkeää, koska yksin vaikuttaminen on vaikeaa.

Kyrö toi esille uusmaalaisen hevostilan näkökulman ja korosti, että MTK:n jäsenenä pysyy ajan tasalla maatalouden tilanteesta ja maatalouspolitiikasta. Hän katsoi, että jäsenmaksu tarjoaa hyvän vastineen rahalle.

Torikka korosti MTK:n keskeistä roolia lomituspalvelujen ja kotieläintukien edunvalvonnassa. Hän näki MTK:n toivona, joka voi auttaa ratkaisemaan maatalouden epäkohdat. 

Sarviluoma korosti edunvalvonnan tärkeyttä ja huomautti, että sen vaikutusta on vaikea mitata, mutta ilman MTK:ta asiat olisivat paljon huonommin. Hän totesi, että MTK:n ansiosta maatalouspolitiikkaan on saatu järkeä ja että vakuutusedut ja alennukset maksavat takaisin jäsenmaksua. 

Elämäni tähtihetki

Ehdokkaat kuvailivat elämänsä tähtihetkiä.

Torikka: "Tämä hetki juuri nyt."
Juha: "Aika, kun olin opiskelijavaihdossa Jenkkilässä."
Sami: "EU-vaaleissa ehdokkaana oleminen."
Aleksi: "Kun esiinnyin Newski Prospektilla ja 500 000 ihmistä seurasi."

 

Yleiskeskustelussa nousivat esille jäsenistön huolenaiheet

Yleiskeskustelussa valtuuskunnan jäsenet nostivat esille jäsenistön huolenaiheita. Erityisinä huolenaiheina esille nousivat muun muassa maatalouden heikko kannattavuus, tukimaksujen viivästyminen, suurpetopolitiikka sekä eläintaudit. MTK:ta patisteltiin myös valvomaan, että hallitusohjelman hyvät kirjaukset etenevät.

Järjestön tiedottaminen keskusliiton viikkoraportteineen, kuluttajatyö ja veroedunvalvonta ja -palvelut saivat tällä kertaa myös kiitosta.

Otto Makkonen sanoi, että maaseudulla on voitava elää ja yrittää turvallisessa ympäristössä. Suurpetopolitiikan tulee puolustaa yritystoimintaa ja perheitä. MTK:n onkin palautettava maalaisjärki suurpetopolitiikkaan.

Jaakko Isomäki nosti esille nautapalkkiomaksatuksen aikataulun siirtymisen. Mikäli niitä ei saada maksettua ajallaan, MTK:n tulee vaatia, että helmikuussa maksettaisiin 100 % tuista. Isomäki tuomitsi myös kiinteistöveron arvonmääritykseen kaavaillut muutokset hallitusohjelman vastaisina. Hän oli myös huolissaan jäsenpeitosta. Isoja jäsentiloja uupuu nyt MTK:n jäsenyydestä.

Tero Ojala nosti esille, että myöskään yksimahaisten hyvinvointikorvausta ei makseta tänä vuonna, vaan vasta ensi vuoden kesäkuussa. Hän myös kertoi, että LFA-kotieläinkorotuksen poistuminen hiertää sikasektorilla. Hän kiitti metsästäjiä siitä, että villisikakantaa halutaan pitää kurissa, jotta sikarutto ei pääse leviämään. Hän kysyi, millä virastolla pn vastuu jäteasemien sijainnista ja suojauksista, jotta tauti ei pääse leviämään ruhojätteistä.

Herman Hakala korosti, että metsien kasvua edistävät toimet voivat kattaa hiilinielujen kasvattamisen vaatimustasot ja siksi hakkuiden rajoittaminen on tarpeetonta.

Kyösti Heikkilä muistutti, että lunastuslaki koskee monia suomalaisia. Sähkönsiirtolinjat lisääntyvät ja maanomistajien niistä saamiin korvauksiin pitäisi saada huomattavia korotuksia. Niiden pitäisi suhteutua metsän menetettyyn arvoon ja korvausten tulisi olla vuosittaisia, ei kertaluonteisia. Heikkilä myös kysyi, mitkä ovat MTK:n toimet lunastuslain osalta.

Sanna Hämäläinen nosti esille julkisen nokittelun eläinpalkkioiden maksatuksista ja nosti esille tarpeen vielä parempaan tiedotukseen. Nyt joillekin jäsenille on syntynyt kuva, että maksatusten viivästyminen olisi MTK:n vika, vaikka näin ei ole. Hän peräänkuulutti, että järjestö tarvitsee enemmän ääntä. Jäsenten rahat ovat vähissä ja monen jaksaminen koetuksella. Hämäläinen antoi tukensa Isomäen ehdotukselle siitä, että helmikuussa maksettaisiin 100 % eläinpalkkioista, mikäli eläinpalkkiorahaa ei voida maksaa tänä vuonna. Hän myös kannatti Eerikki Viljasen ehdotusta joulutulikampanjan laajentamisesta koko järjestöön.

Suvi Rantala nosti esille Ruokaviraston ja Avin toimimattomuuden. Ruokavirasto ei kykene hoitamaan tukimaksujaan ja se olisi muutoinkin saatava aidosti palvelemaan viljelijöiden tarpeita. Rantalan huolena oli myös, että lintuinfluenssan osalta ei varattu riittävästi eläinlääkäriresursseja. Hän kysyi, mitä tapahtuisi, jos lintuinfluenssa leviäisi siipikarjatiloilla ja samaan aikaan afrikkalainen sikarutto. Avilta pitäisi löytää selvät askelmerkit, miten tämä ehkäistään ja miten toimitaan kriisissä. MTK:lta tarvitaan tähän vankkaa painostusta.

Petri Hovi esitti huolensa Kaakkois-Suomen ja Itärajan 3G-verkon toimimattomuudesta ja Venäjältä tulevasta signaalin häirinnästä. Toimivatko peltotukivalvonnat ja hälytystoiminta näissä oloissa? Tuotannon väheneminen Etelä-Suomessa ja lypsylehmäpalkkioiden maksuaikataulu nousivat myös huolenaiheina. Hovi nosti esille myös kotieläintuotannon ja laidunnuksen positiiviset asiat.

Taneli Pajunen nosti esille lomitusturvan toimimattomuuden ja esitti lomittajapulaan lääkkeeksi muutaman euron palkankorotusta. Hän myös toivoi lomituksen vuosilomapäivien lisäämistä.

Susanna Suonio antoi kiitosta Simonkadun viikkoraportista ja Mainio-jäsenlehdestä. Hän myös korosti, että viestinnässä tulisi löytää oikeat perillemenoväylät ja kysyi, onko viestinnän tehokkuus tulossa järjestön mittaristoihin.

Sari Lantta kiitteli uutta Tervetuloa maatilalle -pikkulasten puuhakirjaa. Hänen toiveenaan olisi saada metsästä samanlainen puuhakirja. Hän korosti, että muut tahot viestivät aktiivisesti lasten kautta myös vanhemmille. Koululaistyön kautta saamme myös uusia tekijöitä metsään.

Pia Parikka sanoi, että pankit pyrkivät tekemään talonpojasta torpparin. Hän kysyi, onko oikein, että pankit vaativat keskittämään kaikki sijoitukset heille, kun pyydät lainatarjouksen. Ne myös valikoivat vakuudet. Parikka sanoi, että sudet ja muut pedot tulisi saada kiireesti suojelussa alempaan kategoriaan, ja että uuden maatalouspolitiikan luontotyypeissä ei edelleen tiedetä, mikä ala on sopimuskelpoista. Parikan mukaan maatiloille olisi pitänyt tarjota tukiviivästyksiin liittyvää maksuvalmiuslainaa jo aiemmin. Olisi pitänyt olla etunojaa. Parikka kehui myös Ylen lastenohjelmaa "Fantti ja työkoneet".

Päivi Välilä kysyi, oliko maatalousministerillä väärät kortit mukana, kun lausui nautapalkkion siirrosta. Hän puhui ajasta sopeutua muutoksiin. Mitenkähän se sopeutuminen tehdään, kun sitä rahaa ei ole? Laskut ovat maksamatta, sadot huonoja tai huonolaatuisia ja kalliilla tuotantopanoksilla tuotettuja. Pankki haluaa lainoitustaan varten myös tiedon, onko tukien maksuaikataulumuutos pysyvä vai ei. Päivi Välilä antoi myös erityiskiitoksen MTK:n veroedunvalvonnalle.

Matti Seitsonen sanoi, että maisemakukkaseosten mukana levinneen rikkakananhirssin torjunta on haastavaa. Hän peräänkuulutti siemenkaupan ulkomaalaisten siemenerätoimittajien vastuuta leviämisen estämisessä. On myös varmistettava, että torjunta-aineluettelossa on aineita, jotka tehoavat. Jos pelloilla on saastumista, niin niillä pitäisi voida tehdä niittoa ilman tukimenetyksiä.

Jani Hevonoja painotti, että lunastuslaki on saatava maaliin. Korvausten on oltava oikeudenmukaisia, ei prosentteja vaan euroja maanomistajalle. Hevonoja esitti myös huolensa riista- ja suurpetopolitiikan johdosta.

Perttu Sirviö sanoi, että maatiloilta, ruokaketjusta ja maataloudesta puuttuu rahaa. Tilanne ei ole terve, kun ruuan hinta on ratkaiseva. Toimivia tiloja ei nyt pitäisi ajaa väkisin alas, tästä pitää viedä viestiä pankeille. Positiivista on, että inflaatio on taittumassa ja palkankorotukset nostavat reaaliansioita. Näin ollen ruuan halpuuttamiselle ei nyt ole tarvetta. Sirviö välitti myös kiitokset ministerille ja MTK:lle ruokavientiponnisteluista. Hän myös muistutti kotieläinten tarpeellisuudesta ja sanoi, että pitää säätää laki, jolla suurpetojen kannanhoidollinen metsästys varmasti onnistuu.

Tapio Tolppanen nosti esille metsätilan sukupolvenvaihdoksen problematiikan. Metsävähennyksissä verottaja suhteuttaa viimeisen kymmenen vuoden puunmyyntitulot kauppahintaan. Tuloutusjänne pitäisi saada lyhemmäksi.

Anne Kangasvuori-Hosike kannatti Isomäen ja Hämäläisen ehdotusta maksattaa nautapalkkiot helmikuulla 100 %:sti. Neuvontakorvausten tuntikorvauksissa Hosike sanoi yllätyksenä tulleen 20-40 % omavastuuosuus, jonka ProAgria laskuttaa. Hän antoi järjestölle kiitosta Kokkaa kotimaista -kampanjasta.

Mikko Uusitalo sanoi, että jäsenistön vero- ja pitovoimaan vaikuttaa palvelut mm. veropalvelu. Sen merkitys on tosin vähentynyt viime aikoina. Tukimenetysten ja tuulivoimakaavojen osalta juristineuvonta on tarpeen. MTK:n pitäisi enemmänkin kehittää kuin vähentää lakipalveluita. Hän kannatti niin ikään Isomäen ehdotusta, että nautapalkkio maksettaisiin helmikuussa 100 %:sti.

Harri Voutilainen nosti esille suomenhevosen hyvinvointivaikutukset. Suomenhevosen säilyttäminen on yhteinen asia ja siihen tarvitaan aktiivista toimintaa. Hevosten kasvattaminen Suomessa ja ravitoimintaan satsaaminen ovat tärkeitä asioita. Voutilainen kannusti pitämään yhdessä suomenhevosen puolta. Suomenhevosten määrä on nyt kriittisellä tasolla uskottavan geeniperimän kannalta.

Lari Koskiaho sanoi, että joillain tahoilla on halua nostaa hirvikantaa 5. hirveen 1000 hehtaarilla. Hirvituhoja on kuitenkin paljon jo nykyisilläkin kannoilla. Koskiaho kehotti myös kilpailuttamaan puukaupat.

Jouni Aalto harmitteli KHO:n päätöstä karhun kannanhoidollisen metsästyksen kieltämisestä.
MTK:n on vaadittava metsästyslakien muutamista Ruotsin kaltaisiksi. Huomiota on kiinnitettävä myös lintuinfluenssan leviämisen estämiseen. MTK:n on myös saatava vietyä elinkeinoillemme myönteisiä asioita eteenpäin tasapuolisella tavalla.

Aku Länninki nosti esille susiongelmat ja vaatimukset poistaa häiriösusia. Asiasta on kirjelmöity ministerille. Sudet eivät enää kunnioita ihmisten reviirejä. Tuottajaorganisaatiohankkeen laajeneminen myös kotieläinpuolelle on hyvä. Länninki nosti myös esille maksuhäiriömerkintöjen vakavuuden tukimaksatusten siirtymisen takia.

Matti Kantola peräänkuulutti muutostarvetta perheenjäsenten vakuuttamiseen maatalousyrittäjän eläkelaissa. Nyt Melan vakuutukset katkeavat, kun opiskelija muuttaa toiselle paikkakunnalle, vaikka on tilalla töissä. Tähän pitäisi saada muutos. Kantola kiitti myös viikkoraporteista ja johtokunnan muistioista.

Jukka-Pekka Kataja muistutti puukaupan kilpailutuksesta ja kiitti luottamushenkilöiden osaamiseen satsaamisesta. Puukaupoissa hintaerot ovat suuret, metsäfirmojen tilityksissä jopa 10 euron eroja kuutiolta. Metsästäjien puheet hirvikannan nostamiseksi ovat huono asia. Riistahallinto näkee maanomistajat vain sidosryhmänä, vaikka olemme metsästysoikeuden omistaja. On tehtävä töitä, että tämä muuttuu.

Sauli Joensuu kysyi, miten pelastetaan aktiivitilat. Kotieläintilojen pelastamiseksi tarvitaan tiekartta. Tuottajahinnat ovat kääntyneet laskuun, tuet laahaavat ja korkojen nousu on vaikeuttanut toimintaa. Ei myöskään pystytä investoimaan ja investointiavustuksia ei ole saatu maksuun. Maksatusten siirtyminen on aiheuttanut tiloille ongelmia ja suuret kustannukset. Suurpetovahinkokokorvaukset alakantissa. Onko korvaustasoista puhuttu ja miten edetään MTK:ssa, hän kysyi. Oy-muotoisille tiloille maksetaan vain yksi aloitustuki ja ei korkotukilainaa. Maatalousyhtymissä on eri käytännöt, vaikka pitäisi olla yhtenäiset käytännöt. Joensuu esitti toiveen sähköiselle kuluttajamateriaalille. Hän kannatti myös Isomäen esitystä nautapalkkioista.

Eija Komulainen toi esille lomitushallinnon viestinnän tiloille ja tiloilta. Lomitusajankohtien selvittäminen on haastavaa, ja eläinlääkäreiden saatavuus yskii. Valtuuskunnan kokoontumispaikka pitäisi myös olla kiertävänä ympäri Suomen.

Atte Kiiski toi esille haasteet saada nuoria alalle. Järjestötyöhön mukaan saamisessa on vielä enemmän haasteita. Johtokunnalta pitäisi tulla strategia, miten saadaan nuoria lisää sitoutumaan järjestötyöhön.

Hannu Uitto sanoi, että metsävähennyksen tason nostossa hallitusohjelmakirjaukseksi onnistuttiin. Nousisi 60 %:sta 75 %:iin. Tällä tulee metsänomistajan jäsenmaksu maksetuksi.

Kati Kohtakangas esitti, että MTK:n tulisi tehdä puuhakirjat metsäpuolelle ja nuorille. Kokkaa kotimaista -hanke on hänestä hyvä.

Tero Mahkonen sanoi, että KHO:n päätös karhun metsästyksestä vaikuttanee myös ilves- ja susilupiin. Varsinais-Suomessa on susiongelma. Kanta on suuri ja ihmisarkuus puuttuu. Lampaiden kasvatus ja riistaeläinten kannanhoito vaikeutuu, kun metsästyskoiria ei uskalleta pitää. Häirikkösusille pitäisi saada kaatolupa nopeasti ja niin, ettei siitä voi valittaa. Hän kysyi, onko MTK:lla toimielin, joka voi vaikuttaa petoasioihin ja lupien saantiin?

Otso Heikola nosti esille vähimmäismaapeitevaatimuksen (GAEC6), joka on ongelmallinen erikoiskasvinviljelylle. Hän esitti, voisiko vaatimus olla aluekohtainen (kunta tai maakuntakohtaisuus). Vaatimus aiheuttaa ongelmaa esim. perunanviljelijälle ja tukiehtojen tulkinta valvojalle haastavaa. Heikola kysyi, miten voi olla niin, että tukia maksetaan miten sattuu. Päivämäärät pitäisi tietää hyvissä ajoin. Heikola muistutteli, että sikarutto on erittäin vakava uhka. Sulkualue vaikuttaa laajasti huoltovarmuuteen.

Sami Nivala nosti Sauli Joensuun tavoin esille osakeyhtiömuotoisten maatilojen spv-kaupat. Hän korosti, että maa- ja metsätaloudelle edullisten kirjausten nopea eteneminen tulee varmistaa. Maataloudelle ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia, kiinteistövero pikemminkin pois. Maankäyttömuutosmaksuissa meidän tulisi pitää puolemme. Maatilojen polarisaatio: ruuantuotantoon panostavat tilat ovat nyt eniten ongelmissa. Maatalouspolitiikan näköalattomuus huolettaa, jos tukien optimointi ei kannusta tuotannon säilyttämiseen ja kasvattamiseen. Ruokaviennin lisääminen ja kasvattaminen ovat hyvä asia. Hän suositteli hyödyttämään Tuotto-hanketta.

Juha Junnila sanoi, että MTK Satakunnan järjestämässä tilaisuudessa afrikkalaisesta sikarutosta oli paikalla 200 henkeä. Viranomaisilla on käsitys, mitä tehdään taudin purkauduttua ja miten tautialue suljetaan. Junnila nosti esille, että mikäli 2-3 viikon sulku on päällä ja sikoja ei kulje tiloilta eteenpäin, ollaan nopeasti lainvastaisessa tilanteessa eläintenpidon vaatimusten suhteen. Laissa ei nyt ole mitään joustoa tilavaatimusten osalta. Tähän olisi sovittava poikkeus. Hän nosti myös esille, että teollisuus ei ole maksanut Suomessa parempaa hintaa mm. salmonellatoimien vuoksi, vaikka tiloilla on tehty paljon vapaaehtoisia toimenpiteitä. Jostain pitäisi saada rahaa toimenpiteisiin liittyvien kustannusten kattamiseksi, kun tuet eivät sitä enää tee.

Pekka Ahokas ihmetteli, miksi lomituksen sijaisavusta tehtävä kirjallinen hakemus. Onko sitä tarvitseva henkilö siinä kunnossa, että pystyy sellaisen tekemään. Hän kysyi myös, ovatko Melan ohjeet ajan tasalla.

Heikki Lehtiniemi toivoi, että Mhy:n puukaupallisia palveluita hyödynnetään. Metsänhoitoyhdistyksillä on paras tieto ostajista. Petokysymyksestä luontojärjestöt ovat sanoneet, että hirvikantaa tulisi vahvistaa. Tämä kuitenkin vain lisää suurpetokantaa. Tähän liittyen pitäisi tehdä asioita. Maankäyttöasioissa lunastuslain muutokset eivät auta korvaustasoihin, sillä korvausten lähtötasot ovat niin matalia. Pitäisi käynnistää rakennuslain uudistus ja sitä kautta saada tuulivoimalinjojen korjaukset tuottoperusteiseksi.

Juha Mäntylä sanoi, että kuluttajien asiakaskäyttäytymisessä nähtävissä siirtyminen halvempiin ulkomaisiin elintarvikkeisiin. Entistä useammalla ei ole varaa, vaikka olisikin halu ostaa kotimaista. Kauppa ei tule jakamaan lisärahaa. Se on otettava muualta. Mäntylä nosti myös esille, että suojelualueen reuna-alueiden hakkuita on alettu Metsäkeskuksen toimesta rajoittamaan. Tähän on puututtava ja tuotava asia julkisuuteen. Metsä Group voi runkohinnoittelussa laskea tai nostaa hintaa alkuperäisestä tarjouksesta loppumittauksessa, jossa usein lasketaankin lopullinen hinta.

 

Timo Kankaanpään huolena oli Tukesin toiminta ja kasvinsuojeluaineiden määrän väheneminen. Ruotsissa on huomattavasti laajempi torjunta-ainevalikoima. Esimerkiksi hukkakauran torjuntaan käytettävää Axialia / Swipea ollaan kieltämässä Suomessa, vaikka Ruotsissa se on sallittu. Aine tehoaa myös rikkakananhirssiin. Kankaanpää kiitti MTK:n puuhakirjasta ja kannatti sitä myös metsäpuolelle. Kankaanpää esitti myös, että palkitaan myös vuoden paras sometyö. Hän oli myös huolissaan alueellisten riistaneuvostojen hirvikanta-arvioista ja hirvitiheystavoitteiden määrittelystä. Suomessa ei ole määritelty susikannan suotuisan suojelutason viitearvoja. Kankaanpään mielestä pitäisi vaatia ministeriöltä, että viitearvo on 200.

Kari Pennanen korosti, että energian saatavuuden turvaaminen tärkeää. Itäinen Suomi jäänyt vaille kantaverkkohankkeita ja on eriarvoisessa asemassa. Sielläkin tarvitaan sähköenergiaa elinkeinoelämälle. Tuulivoiman rakentaminen viitostien itäpuolelle vaikeaa. MTK:lla on rooli tämän asian eteenpäin viennissä. Myös aurinkovoimalla iso merkitys kuntien taloudelle, kuten tuulivoimalla. Yksityisten maanomistajien tulot jäävät saamatta. Pennanen kiitti myös Simonkadun raporteista.

Kalle Myllynen sanoi, että susivahinkojen korvaustasot ovat meillä alemmat kuin kennelliitolla. Raatokeräilylaskut ja kuljetuksen valmistelun kustannukset jäävät nyt viljelijän omalle kontolle. Nautojen jaloittelutarhat houkuttelevat susia ja niistäkin on kuultu kritiikkiä, vaikka ovat naudoille tarpeellisia. Sähköaitojen tarvikemateriaali (7-lankainen), osa rautalankoja ja osa muovikudoslankoja, jälkimmäiset eivät kestä auringonvaloa. Myllynen kiitti, että valkoposkihanhien karkotuksen korvaukset maksettiin nopeasti.

Esko Yli-Pärriä huolestutti Etelä-Suomen eläintilojen tulevaisuus etenkin AB-alueella. Kotieläinkorotuksen kompensaatio on hoidettava ja lypsylehmäpalkkiot tulisi saada maksuun.

Tomi Ahonen nosti esille valtavan tarpeen puuttua toisen omaisuuteen, omaisuuden suojaan. Metsäkatoasetuksen tuomat toiminnalliset rajoitukset uhkaavat aiheuttaa oikeusturvariskin nautaketjuun. Ongelmana asetuksessa on sen soveltamisen taannehtivuus. Asetus tarjoaa liikaa mahdollisuuksia tulkintoihin, sanktiot ovat massiivisia ja käytössä saattaa olla ilmiantomenettely. Paras olisi, ettei asetusta otettaisi käyttöön, mutta jos se tulee, niin MTK:n tulisi vaikuttaa, ettei epäselviä tulkintoja tule. Ahonen epäili, ettei Mercosur-sopimusta tule, mutta metsäkatoasetus tulee. Ahonen kiitti Lasten puuhakirjasta ja viikkotiedottamisesta.

Päivikki Oinonen pohti sitä, riittävätkö kauniit sanat Itä-Suomen asuttuna pitämiseen. Itä-Suomi on köyhyyttä rikkauksien keskellä, metsää on paljon. Sinne ei nyt tahdo investointeja saada. Itärajalla on myös turvallisuusnäkökulma, jos siellä asuttaisiin, olisi huolettomampi olla. 80 % Pohjois-Karjalan metsätilakaupoista siirtynyt rahastoille tai Tornaattorille. Jäsenmäärän kasvattaminen on siksikin hankalaa. Ylisukupolvisuus katkeaa. Pitäisi saada positiivista viestiä MTK:lta ja Mhyp:ltä siitä, että metsää kannattaa omistaa, sitä kun ei valmisteta lisää. Jakamattomissa kuolinpesissä kaikki pysähtynyttä. Niiden hoidosta pitäisi MTK:n valistaa.

Jari Kajan sanoi, että osa kotieläintuotannosta tekee hyvää tulosta, lähiaikoina investoineilla menee kuitenkin heikosti. Nämä tilat kuitenkin edustavat valtaosaa tuotannosta. Nyt syödään tilojen seiniä ja tarpeellisia investointeja ei pystytä tekemään. Hallinnollinen taakka on myös kasvanut. Rakennemuutos tiloilla on ollut valtava. Työkaluja on rakennettu: mm. vakauttamis- ja kriisilainoja, mutta niitä tarvitsevat eivät niitä saa pankeilta. Nykyinen summa näille lainoille on liian pien ja takaisinmaksuaika liian lyhyt. Valtiontakaus on oikeansuuntainen toimi. Sitä tarvittaisiin paljon enemmän, jotta saataisiin vakuusvajetta pois. Kajan esitti uutta kotieläintuotannon taloustyöryhmää, jotta saataisiin uusia työkaluja kymmeniä.

Jukka Ojantakanen kannatti Kajanin Jarin ehdotusta kotieläintuotannon taloustyöryhmästä. Ojantakanen korosti positiiviseen tapaansa, että viljelijät ovat tärkeitä palapelin osia ja MTK on tärkeässä roolissa, jotta päivänpolttavia asioita ratkotaan. Hallinto on Ojantakasen mielestä kasvanut massiivisesti ja siihen tulisi puuttua. Viljelijät ovat tämän maan tukipilareita, jotka huolehtivat ruokaturvasta ja torjuvat ilmastonmuutosta. Viljely on kestävää ja ylisukupolvista toimintaa, suurta ja merkityksellistä työtä. Somessa pitäisi saada positiivisempaa viestiä läpi. Ojantakanen kehotti käyttämään vakinaistettua Välitä viljelijästä -palvelua ja menemään ajoissa juttusille.

Kysymykset perataan perin juurin

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja järjestön asiantuntijat kävivät omissa puheenvuoroissaan läpi vastauksia valtuuskunnan jäsenten kysymyksiin. Ne käsitellään myöhemmin perin juurin keskusliitossa ja otetaan huomioon järjestön strategian ja toiminnan suunnittelussa.

 

 

Puheenjohtaja Marttilan puheenvuoro

Puheenjohtaja Juha Marttila käsitteli puheessaan useita merkittäviä teemoja.

Maailmanpolitiikka ja vakaus:
Juha Marttila aloitti puheensa viittaamalla maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja Kiinan sekä Yhdysvaltojen väliseen peliin. Marttila korosti, että keskeiset järjestelmät ja kauppajärjestelmät ovat olennaisia maailman vakauden ylläpitämisessä, mutta ne natisevat liitoksissaan. Hän näki, että maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa myös Suomeen, ja maaseudun yrittäjät ovat osa tätä muuttuvaa dynamiikkaa.

Kokonaisturvallisuus:
Puheessaan Marttila toi esiin kokonaisturvallisuuden tärkeyden. Hän korosti, että turvallisuus on sekä materiaalinen että henkinen kysymys. Marttila painotti, että turvallisuus on olennainen osa Suomen tulevaisuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta. Esimerkeiksi hän nosti maaseudun elinvoiman ja maaseudun pelastustoimen sekä petopolitiikan.  

Itärajan elpymisen rahasto
Marttila vaati itäisen ulkorajan turvaamista ja Suomen hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin elpymisrahaston luomiseksi itärajalle. Hän näki tämän kysymyksen koskevan koko EU:ta ja painotti sen merkitystä Suomen kannalta.

Puhtaan siirtymän teolliset investoinnit:
Puheessaan Marttila keskittyi myös puhtaan siirtymän teollisiin investointeihin. Hän mainitsi biomateriaalit ja niiden merkityksen, mutta huomautti samalla ilmastositoumusten ja biopuolen välisestä ristiriidasta. Marttila painotti, että puhtaassa siirtymässä tulee ottaa huomioon maankäyttökysymykset ja oikeudenmukaisuus.

- Ilman meidän lupaa meidän maille ei investoida! Oikeudenmukaisuuden pitää toteutua, Marttila painotti.

Lunastuslaki:
Hän toi esiin tarpeen uudistaa lunastuslakia ja nostaa korvaustasoja. Marttila näki tämän tärkeänä askeleena, mutta korosti, että se ei yksin riitä.

Ruokamarkkinatilanne:
Marttila keskusteli myös ruokamarkkinoiden tilanteesta. Hän toi esiin tarpeen varmistaa, että sekä tuottajilla on varaa tuottaa ja kuluttajilla kuluttaa terveellistä ruokaa. Marttila korosti, että viestin suomalaisen ruuan arvosta on oltava selkeä ja siitä on viestittävä eri kanavissa ja monin keinoin.

- Suomalainen ruoka on hintansa väärti, ja meidän tulisi korostaa tätä seikkaa, muistutti Marttila.

EU:n maatalouspolitiikka:
Hän mainitsi EU:n maatalouspolitiikan suunnan kääntämisen ja maineen palauttamisen mahdollisuuden. Marttila uskoi, että ruoka ja ruuantuotanto on saatava keskiöön EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa, onhan se maailman suurin vastuullisuusjärjestelmä.

Metsät ja EU:
Puheessaan Marttila toi esiin huolensa siitä, että EU pyrkii hivuttamaan päätösvaltaa Suomen metsiin. Hän painotti tarvetta suojella metsänomistajien päätösvaltaa ja varmistaa, että päätökset tehdään Suomessa.

Ruuantuotanto:
Marttila viittasi erääseen sanontaan, jonka mukaan ruuantuottajat ovat tulevaisuuden öljysheikkejä. Hän korosti vastuullisuuden merkitystä ja ruuan viennin tärkeyttä. Hän painotti, että ilman maaseudun elinkeinoja ei olisi yhtään mitään ja tulevaisuudessa suomalaisesta ruuasta on pulaa, vaikka sitä tuotetaan enemmän kuin koskaan. Näin totesivat myös ehdokkaat MTK:n johtokuntaan paneelissaan keskiviikkona. 
 

 

Ministeri Essayah vieraili valtuuskunnassa

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah  vieraili MTK:n valtuuskunnassa. Ministeri kävi läpi useita tärkeitä aiheita ja haasteita, jotka koskettavat Suomen maa- ja metsätaloutta.

Ministeri Essayah aloitti puheensa kuvaamalla maatalouden viime vuosien vaiherikasta taivalta. Hän viittasi markkinoiden epävarmuuteen, Venäjän hyökkäyssodan tuomiin haasteisiin ja sääolojen vaihteluun, joka on vaikeuttanut viljelijöiden työtä.

Puheessaan ministeri käsitteli myös Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) ja erityisesti tukien maksuaikatauluja. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan osalta eletään vasta-alkanutta toimeenpanokautta, eikä kaikista muutoksista ole ministerin mukaan selvitty kivuitta.  Essayah totesi myös tukimaksatusaikataulujen muutosten aiheuttaneen paljon keskustelua ja päänsärkyä tiloilla.

Erityisesti pinnalla ovat olleet eläinpalkkioiden maksatukset, jotka uudella kaudella on ajoitettu maksettavaksi vasta seuraavana vuonna. Tältä osin aikataulun muuttaminen ei enää tänä syksynä ole ollut mahdollista.

Ministeri piti tärkeänä sitä, että tukimaksatukset pystytään toteuttamaan paitsi valtion rahoitusoikaisuriskit minimoiden myös maatilojen toiminta-aikataulu huomioiden. Hän kertoi pyytäneen selvitystä selvitystä viljelijätukien maksuaikatauluista.

Kannattavuuden parantaminen ja nuorten viljelijöiden houkutteleminen alalle olivat ministerin puheessa keskeisiä teemoja. Hän korosti maatalouden merkitystä Suomen hyvinvointiyhteiskunnassa.  Kannattavuusnäkymien parantaminen on avain myös siihen, että meillä on tulevaisuudessakin tuottajia.

Parasta lääkettä yrityksille – myös maa- ja metsätalousyrityksille – on ministerin mukaan vakaa ja ennustettava toimintaympäristö. Pelkän politiikan keinoin sitä ei ole mahdollista luoda, mutta järjestelmää on silti rakennettava resilientimmäksi.

Metsätalous oli toinen tärkeä teema ministerin puheessa. Hän painotti metsien merkitystä Suomelle ja tarvetta huolehtia niiden kasvusta, hoidosta ja suojelusta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja tarve torjua metsätuhoja olivat myös esillä.

Ministeri Essayah puhui myös EU-politiikasta ja sen vaikutuksista maatalouteen ja metsätalouteen. Hän korosti tarvetta puolustaa suomalaisia etuja EU-päätöksenteossa ja vaikuttaa aktiivisesti EU:n suuntaan.

Lopuksi ministeri korosti yhteistyön merkitystä ja avoimen keskustelun tarvetta kaikissa näissä aiheissa.

Eerola ja Kärkäs kukitettiin

Erovuoroiset johtokunnan jäsenet Markus Eerola ja Pekka Kärkäs kukitettiin.
 

Vasemmalta Pekka Kärkäs, Markus Eerola ja kukittaja Sari Lantta.

MTK:n johtokuntaan seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi valittiin Riitta Torikka ja Aleksis Kyrö.

Torikka valittiin johtokuntaan ensimmäisessä vaalissa, jossa hänellä oli vastassaan Juha Sarviluoma, Sami Yli-Rahnasto ja Aleksis Kyrö. Ensimmäisellä kierroksella ei kukaan saanut tarvittavaa yli puolta äänistä. Torikan paikka varmistui toisella kierroksella, jossa hän sai 39 ääntä, Aleksis Kyrö 23 ja Sami Yli-Rahnasto 14 ääntä.

Aleksis Kyrö valittiin johtokuntaan toisen vaalin ensimmäisellä äänestyskierroksella, jossa hänellä oli vastassaan Sami Yli-Rahnasto ja Juha Sarviluoma. Kyrö sai 41 ääntä, Sarviluoma 19 ja Yli-Rahnasto 15 ääntä. 

Torikka on maaseutuyrittäjä ja metsänomistaja Valkealasta. Kyröllä on maatalousyrittäjä Orimattilassa.    
 

Riitta Torikka ja Aleksis Kyrö.

 

Valtuuskunta hyväksyi muutokset MTK:n valiokuntien ja verkostojen kokoonpanoon

Valtuuskunta hyväksyi muutokset MTK:n valiokuntien ja verkostojen kokooonpanoihin ensi vuodeksi. Lista MTK:n eri valiokuntien ja verkostojen jäsenistä on luettavissa täältä (pdf).

 

 

Viljanen odottaa hallitukselta toimia

Päätöspuheenvuorossaan valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen summasi kokouksen yhteenvetonaan, että hallitusohjelmakirjaukset ovat hyviä, mutta me emme ole tämän tai muidenkaan hallituksen sylikoiria.

- Olemme yhteystyökykyinen ja haluinen organisaatio, jolla paras osaaminen toimialojemme asioista, hän sanoi.

Viljanen korosti, että MTK:lla on oma tahto, ajamme tinkimättömästi jäsentemme asiaa.

- Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja ja euroja. Ystävällisyytemme ei tarkoita, että asioissa annetaan periksi, painvastoin sen mahdollistaa tinkimättömän asioiden ajamisen, hän sanoi.

Viljanen kiitti osallistujia hyvästä kokouksesta.

- Näkemyksiä on saatu ja askelmerkkejä tehty. Kiitos johtokunnasta jääneille ja onnittelut valituille hän sanoi

- Rauhoitutaan joulun viettoon ja lähdetään puskemaan vähintään samalla tarmolla eteenpäin kuin tähänkin asti, hän kehotti.
 

 

---------

 

Kokouksen asialista kokonaisuudessaan täällä.
 

aiheet: valtuuskunta, mtkvaltuuskunta