Yhteismetsiä on perustettu Suomessa jo 1800-luvun lopulta alkaen ja vuoden 2015 alussa maassa oli runsaat 300 yhteismetsää. Perustaminen ja olemassa oleviin yhteismetsiin liittyminen on yleistynyt viime aikoina. Yhteismetsien kokonaispinta-ala kasvaa koko ajan ja on nyt noin 600 000 ha. Maamme yhteismetsissä on vajaat 25 000 osakasta, ja niihin kuuluu lähes viisi prosenttia yksityismetsiemme pinta-alasta.

- Yhteismetsässä liittyjä pääsee usein osalliseksi määrätietoisesta, suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä metsätalouden harjoittamisesta. Isommissa yhteismetsissä taloudellinen tuotto on varsin vakaata., kertoo Posion yhteismetsän toiminnanjohtaja Markus Laatikainen.

- Vaikka yhteismetsiä ei lukumääräisesti ole kovin paljon Suomessa, niin ne hallinnoivat merkittävää metsäpinta-alaa ja harjoittavat suunnitelmallista metsätaloutta. Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys (mm. työllistäjänä ja  veronmaksajina) kasvaa koko ajan, toteaa Laatikainen.

Yhteismetsän osakkaaksi voi tulla liittämällä metsänsä olemassa olevaan yhteismetsään tai ostamalla/perimällä yhteismetsäosuuden.

Yhteismetsät MTK:n yhteisöjäsenenä

MTK ja juuri perustettu Suomen yhteismetsät ry ovat solmineet yhteistyösopimuksen, johon sisältyy yhteismetsien yhteisöjäsenyys MTK:ssa. Yhteismetsien valtakunnallinen yhdistys on ensimmäinen metsäorganisaatio, joka on yhteisöjäsenenä MTK:ssa.

- Yhteismetsien edunvalvonnassa on tehty aiemminkin yhteistyötä MTK:n kanssa ja nyt se tiivistyy entisestään. Yhteismetsät kokevat MTK:n luontevana yhteistyökumppanina yksityismetsätalouden edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Yhteisöjäsenyyden myötä yhteismetsien yhdistyksen jäsenyhteismetsät saavat merkittäviä jäsenetuja ja samalla yhteismetsien äänivalta kasvaa MTK:ssa, kertoo Laatikainen jäsenyyden eduista.

Yhteisöjäsenyydellä Suomen yhteismetsät ry saa äänivaltaisen paikan MTK:n korkeimmassa päättävässä elimessä eli valtuuskunnassa. Lisäksi yhteismetsillä on kaksi äänivaltaista paikkaa MTK:n metsävaltuuskunnassa. Suomen yhteismetsät ry:n jäsenyhteismetsät saavat myös varsinaisen paikan niissä maakunnittaisissa metsävaliokunnissa, joiden alueella yhteismetsät toimivat aktiivisesti.

Suomen yhteismetsät ry:n jäsenyhteismetsät pääsevät yhteistyösopimuksen kautta osalliseksi tietyistä MTK:n tarjoamista eduista, joita ovat sähköiset puukaupan hinta- ja määrätiedot, ensivaiheen asiantuntijaneuvonta, sopimuspohjat, PEFC-sertifiointi ja rajatut viestintäpalvelut. Yhteisöjäsenyys ja yhteistyösopimus eivät korvaa yhteismetsän jäsenyyttä paikallisessa metsänhoitoyhdistyksessä. Suomen yhteismetsät ry suosittelee omille jäsenilleen metsänhoitoyhdistysten jäsenyyttä.

Yhteistyösopimuksella sopimusosapuolet haluavat varmistaa jatkossakin hyvän yhteistyön yhteismetsien etujen ajamisessa sekä metsänomistajaorganisaation yhteismetsille tarjoamien palveluiden ja yhteismetsien toiminnan kehittämisessä. Yhteismetsäomistus on tärkeä suomalaisen metsänomistuksen muoto ja yhteismetsät ovat erittäin tärkeä jäsenryhmä ja yhteistyökumppani metsänhoitoyhdistyksille ja MTK:lle.

- Kotimaamme ja koko Euroopan alueen muuttuva poliittinen tilanne vaatii "rivien tiivistämistä", jotta muutoksessa pysytään järkevästi matkassa ja yksityismetsätalouden ääni saadaan kuuluviin, Laatikainen tiivistää.

aiheet: yhteismetsä, yhteismetsät