Ympäristötuen ja METSO-rahoituksen ahdinko iskee monimuotoisuustyöhön - osaajat ja kohteet kaikkoavat

Takaisin Ympäristötuen ja METSO-rahoituksen ahdinko iskee monimuotoisuustyöhön - osaajat ja kohteet kaikkoavat

Tiedote – Metsätalous ja metsänomistaminen

Ympäristötuen ja METSO-rahoituksen ahdinko iskee monimuotoisuustyöhön - osaajat ja kohteet kaikkoavat

20.03.2026

Metsätalouden ympäristötukikriteerien tiukentuminen ja valtion rahoituksen supistuminen ovat ajaneet tilanteeseen, jossa monimuotoisuustyötä tekevät metsänomistajat ja luonnonhoidon ammattilaiset jäävät tyhjän päälle.

Suomen metsäkeskus kiristi 18. maaliskuuta yllättäen ympäristötukien kriteerejä. Valtion rahoittaman METSO-suojeluohjelman rahoituksen laskettua viime vuosina, ei tarve yksityisten metsänomistajien vapaaehtoiselle metsien suojelulle ole laskenut.

Metsänomistajat ovat voineet hakea ehdot täyttäviä luontokohteitaan määräaikaiseen kymmenen vuoden suojeluun Metsäkeskuksen myöntämän Metka-tukijärjestelmän ympäristötuen kautta. Kriteeristön yllättävä kiristys maaliskuussa uhkaa pysäyttää valtion tukeman vapaaehtoisen metsiensuojelun.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vaatii pikaisia ratkaisuja rahoitusvajeeseen, jotta suomalainen vapaaehtoisuuteen perustuva luonnonhoito ja -suojelu ei romahda.

– Metsäkeskuksen kautta konkretisoitunut rahoitusahdinko on kuin märkä rätti niiden metsänomistajien ja asiantuntijoiden kasvoille, jotka ovat sitoutuneet vapaaehtoiseen monimuotoisuustyöhön, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo.

Tilanne on metsänomistajan kannalta vaikea. Ympäristötukikriteereitä täyttäviä kohteita olisi tarjolla runsaasti, mutta valtion rahoitus ei kata tarvetta.

– Tilanne on absurdi. Metsänomistajia on kannustettu tarjoamaan monimuotoisuuskohteita, mutta nyt valtio ei pystykään lunastamaan lupaustaan. Ilman rahoitusta vapaaehtoinen suojelu ei toimi, ihmettelee MTK:n asiantuntija Heli Siitari.

Ammattilaiset vaarassa, organisaatiot eivät voi ylläpitää osaamista ilman työtä

Metsänhoitoyhdistysten luonnonhoidon ammattilaisia on koulutettu vuosia tarjoamaan monimuotoisuuspalveluita, nyt työ uhkaa kuitenkin loppua.

– Jos luonnonhoidon tehtäviä ei pystytä rahoittamaan, organisaatiot joutuvat luopumaan asiantuntijoista, joiden osaaminen on rakennettu pitkällä aikavälillä. Ensin valtio vähensi metsäkeskuksesta luonnonhoidon ammattilaisia ja siirsi kohteiden valmistelun toimijoille. Kun kohteita sitten on valmisteltu runsaasti, ei rahaa olekaan, ja siksi pitää kiristää kohteiden vaatimuksia. Tämä on kohtalokasta sekä monimuotoisuudelle että metsäalan uskottavuudelle. Myös luonnonarvomarkkinoiden syntyminen on vaarassa, harmittelee Mäki-Hakola.

Ilman tukea taloudellisesti ajattelevalle metsänomistajalle ei käytännössä jää muita vaihtoehtoja.

– Jos valtio ei rahoita monimuotoisuutta ja luonnonarvomarkkinat ovat vasta syntymässä, metsänomistajien on pakko turvautua perinteiseen metsätuloon. Se tarkoittaa, että osa kohteista joudutaan viemään hakkuisiin. Tämä ei ole kenenkään etu; ei luonnon, ei yhteiskunnan eikä metsänomistajan, huomattavat Siitari ja Mäki-Hakola.