Ilmastopolitiikan ensisijainen tavoite on kirkastettava hallitusohjelmassa. Se on fossiilisten päästöjen vähentäminen siten, että omasta kilpailukyvystä ja oikeudenmukaisesta siirtymästä pidetään huolta. Hiilinieluja tarvitaan kompensoimaan päästöjä ja se on tehtävä aidosti markkinalähtöisesti, vapaaehtoisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Tulevaisuuden hiilimarkkinat on rakennettava yhdenvertaisiksi ja läpinäkyviksi kansallisesti ja kansainvälisesti. Metsien ja peltojen ilmastoystävälliseen hoitoon kannustetaan siten, että tuotantokapasiteetista ja kannattavuudesta huolehditaan.

Luonnon ja ympäristön tarjoamat hyödykkeet ovat maa- ja metsätalouden sekä uusiutuvan energian tuotannon perusta. Nykyisestä voimakkaasta vastakkainasettelusta ympäristönsuojelussa pitää päästä irti, ja sen sijaan toimia yhdessä. Ympäristönsuojelutoimien tulee olla tutkittuun tietoon perustuvaa, monihyötyistä ja kustannustehokasta. Parantamalla ympäristön tilaa varmistamme myös oman maa- ja metsätaloutemme tulevaisuuden sekä koko maan kestävän talouskasvun edellytykset. Ympäristö- ja ilmastotoimien seurantaa tuetaan turvaamalla maa- ja metsätalouden pitkäjänteisen ja riippumattoman tutkimuksen rahoitus.

Luonnonsuojelun resursseja ohjataan vapaaehtoiseen suojeluun ja tuloksiltaan vaikuttavimpiin kohteisiin. Luontotyyppien punaisesta kirjasta tehdään tieteellinen evaluointi, jonka kautta voidaan vahvistaa suojelutoimien ja kansalaiskeskustelun tiedeperusteisuutta. MTK:n rahoituksella valmisteltava luonnon monimuotoisuuden tiekartta otetaan ohjenuoraksi maa- ja metsätalouden suojelutyössä. EU:n ennallistamisasetukseen liittyvää vaikuttamistyötä tiivistetään, jotta lopputulos täyttäisi kestävyyden eri osa-alueet. Maa- ja metsätalouden vesiensuojeluun panostetaan lisää määrärahoja erityisesti herkimmillä valuma-alueilla.

#äänimaalle

aiheet: eduskuntavaalit, eduskuntavaalitavoitteet, 2023