null Bio- ja kiertotalous suunnannäyttäjinä kohti kestävämpää maataloustuotantoa

Blogi – Viljely ja muut kasvit

Bio- ja kiertotalous suunnannäyttäjinä kohti kestävämpää maataloustuotantoa

24.2.2016

Maatalous voidaan jakaa kestävän kehityksen osalta kolmeen peruspilariin: taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Toimiva ja kestävästi kehittyvä maatalous edellyttää näiden kaikkien osa-alueiden toteutumista. Kestävän kehityksen periaate nousi laajempaan tietoisuuteen ensimmäisen kerran Brundtlandin komission jo vuonna 1987 laatiman raportin myötä. Nyt, melkein 30 vuotta myöhemmin, kestävän kehityksen saavuttaminen on edelleen suuri haaste.

Absoluuttisen tasapainon saavuttaminen eri kestävyyden osa-alueiden suhteen on vaikeaa ja monesti jopa mahdotonta. Tämän takia usein joudutaankin tekemään arvovalintoja ja painottamaan jotakin osa-aluetta toisen kustannuksella. Päätökset – aina EU-tasolta kunnallistasolle – ovat jatkuvaa tasapainoilua kolmen eri kestävyyden osa-alueen sekä niitä ajavien ryhmien kuten lobbaavien järjestöjen, poliittisten ryhmien ja kansalaisten intressien välillä.

Erityisesti ympäristö- ja talousasioissa on perinteisesti ollut täysin vastakkaiset näkemykset ja päämäärät. On ollut kykenemättömyyttä ymmärtää vastakkaista osapuolta ja nähdä molemminpuolinen riippuvuus toisesta. Maatalous on kuitenkin vahvemmin sidottuna luontoon ja luonnonvaroihin kuin monet muut elinkeinosektorit. Tämä riippuvuussuhde asettaa sekä haasteita että mahdollisuuksia kestävyydelle.

Koska maatalous on vahvasti sidoksissa ympäristöönsä, myös sen ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Maatalouden osuus on vajaa neljännes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, jos huomioidaan myös maatalouteen liittyvät maankäytön muutokset. Lisäksi maatalous on useimmissa maissa suurin vesistökuormitusta aiheuttava tekijä – unohtamatta muita vaikutuksia kuten maaperän köyhtyminen ja eroosio tai vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. 

Samaan aikaan maatalouden ja ympäristön vahva riippuvuussuhde tarjoaa myös mahdollisuuksia. Oikein toteutettuna tämä vahva linkitys voi mahdollistaa sekä taloudellisen että ekologisen kestävyyden kriteerien toteutumisen ja molempia osa-alueita hyödyttävän lopputuloksen. 

Biotalous ja kiertotalous ovat käytännön esimerkkejä siitä, miten maataloudessa voidaan parhaimmillaan yhdistää sekä taloudellinen että ekologinen kestävä kehitys, ja saavuttaa samalla merkittäviä hyötyjä myös sosiaalisen kestävyyden osalta. Biotalous tarkoittaa taloutta, joka hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Näin se vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä ja luo samalla talouskasvua ja työpaikkoja. Kiertotalous on talousmalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan niin, että materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa, eikä jätettä pääse näin muodostumaan. 

Suomi on laatinut oman kansallisen biotalousstrategian vuonna 2014, jonka tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden avulla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Komissio julkaisi joulukuussa 2015 kiertotalouspaketin, jonka keskeisimpinä tavoitteina on tuotteiden valmistaminen siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää mahdollisimman pitkään, sekä kierrätysmarkkinoiden ja kierrätysmateriaalien kysynnän vahvistaminen.

Bio- ja kiertotalouden päämäärät ajavat EU:ta kohti aktiivista uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, jossa maa- ja metsätalouden välttämättömyys ihmisille tunnustetaan. Ideologinen luonnonsuojelu, jossa luonnon koskemattomuutta vaalitaan, johtaa kyllä usein ekologiseen kestävyyteen, mutta ulottuu harvemmin samanaikaisesti myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden piiriin. Toki myös täysin luonnontilaan jätettäviä alueita tarvitaan.

Biotalous ja kiertotalous luovat investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Komissiolla on nykyään erilaisia työkaluja tukea tällaisia innovaatioita ja investointeja, kuten ESIR eli Euroopan strategisten investointien rahasto, tutkimusta rahoittava Horizon 2020 -ohjelma, erilaiset rakenne- ja koheesiorahastot sekä Euroopan investointipankin työkalut. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin ohjelmat lisäävät investointeja, mutta ainakin yritystä löytyy EU:n taholta.

EU on erilaisten valtioiden, organisaatioiden ja muiden ryhmittymien sulatusuuni, jossa hyvin erilaiset tarpeet ja mielipiteet kohtaavat. Tämän takia EU:ssa saavutetaan tuskin koskaan täyttä konsensusta kaikkiin asioihin. Bio- ja kiertotalous voivat kuitenkin auttaa saavuttamaan kompromissiratkaisuja eri osapuolten kesken ja hälventää jyrkkää jakoa maatalouden ympäristö- ja talousryhmittymien välillä. Oikein toteutettuina bio- ja kiertotalous sekä vastaavat kestävän kehityksen ratkaisut eivät vain helpota eri kestävyyden kriteerien saavuttamista, vaan voivat viedä myös eri intressiryhmiä lähemmäs toisiaan neuvottelupöydässä ja vähentää konflikteja niiden välillä.

Täällä Brysselissä asiat harvemmin tapahtuvat näin sopusointuisesti ja ideaalisesti, ja matkan varrelle mahtuu aina monta mutkaa ja umpikujaakin. Kestävän kehityksen päämäärien saavuttaminen maataloudessa voi viedä vielä toiset 30 vuotta – tai huomattavasti enemmänkin. Askel oikeaan suuntaan on kuitenkin otettu, ja sen suunnan toivoisi jatkuvan ja vauhdittuvan EU:ssa. 

Linnea Nordling

EUROOPAN YTIMESTÄ

MTK:n Brysselin toimisto


Brysselin toimiston tehtävänä on varmistaa, että jäsentemme etuja ajetaan sekä maataloutemme erityispiirteet otettaisiin huomioon mahdollisimman hyvin EU:n lainsäädännössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Toimiston tehtäviin kuuluu EU:n maatalouspolitiikan seuraaminen ja toimiminen aktiivisesti Euroopan maataloustuottajien ja maatalousosuuskuntien järjestössä Copa ja Cogecassa.
Blogia Euroopan ytimestä kirjoittaa Brysselin toimistolla harjoittelijana työskentelevä Terhi Korpi. Blogia ovat kirjoittaneet aiemmin myös Brysselin toimistolla työskennelleet Kaius Oljemark, Joanna Asumus, Elisa Vornanen, Pentti Linnamaa, Linnea Nordling, Milla Anttila sekä Iida Viholainen.