null CAP-uudistuksessa oli tärkeiden päätösten viikko

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

CAP-uudistuksessa oli tärkeiden päätösten viikko

23.10.2020

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n uudistusta on työstetty jo vuosia, mutta nyt vihdoin tehdään myös päätöksiä ja kokonaisuus alkaa muodostua.


Maatalousministerit neuvottelivat CAP:ista alkuviikosta yötä myöten. Jäsenvaltioiden yhteinen kanta maatalouspolitiikan uudistukseen saatiin valmiiksi puheenjohtajamaa Saksan johdolla. Ministeri Jari Leppä oli kokonaisuuteen tyytyväinen: Suomi sai rahoituskehysneuvotteluissa heinäkuussa vankan budjetin erityisesti maaseudun kehittämistoimien vahvistamiseksi. Tämän pohjalta saadaan aikaan CAP-uudistus, josta hyötyvät sekä viljelijät että ympäristö. Uusi CAP turvaa viljelijöille vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön.

Euroopan parlamentissa suurten puolueryhmien EPP:n, S&D:n ja Renew Europen yhteiset hyväksytyt kompromissiesitykset veivät myös parlamentin kantaa järkevään suuntaan. Pahimmat vihreät ylilyönnit saatiin torjuttua. Parlamentin täysistunnossa MEPpien puheenvuoroissa korostuivat huoli viljelijöiden toimeentulosta ja eurooppalaisen maatalouden kilpailukyvystä. Koronakriisi on myös vahvistanut huolta Euroopan ruokaturvasta. MEP Elsi Katainen korosti maatalouden järkevää uudistamista kestävämpään suuntaan sekä Suomelle tärkeitä turvepeltojen ja valvonnan sääntöjen parantamista. MEP Petri Sarvamaa muistutti, että uudistuksessa tärkeintä on turvata maataloustuotannon jatkuvuus ja tukea nuoria viljelijöitä.

Neuvoston ja parlamentin päätöksistä selviää, että uudessa CAP:ssa ympäristö- ja ilmastotoimia vahvistetaan. Maataloustukiin I-pilariin tulee viljelijälle vapaaehtoinen mutta jäsenmaalle pakollinen ekojärjestelmä, samantyyppinen kuin nykyinen maaseudun kehittämisen II-pilarin ympäristötuki. Neuvosto jakaisi tämän kautta 20 % I-pilarin varoista. Parlamentti haluaa, että ekojärjestelmän toimenpiteistä voidaan maksaa myös viljelijälle kannustinrahaa kustannusten ja tulonmenetysten korvaamisen lisäksi, sekä tukea eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Yhteensä CAP-budjetista käytetään ympäristö- ja ilmastotoimiin 30 %.

Suorien tukien ehtona ovat hyvät maatalouskäytännöt. Näissä haasteena ovat turvepeltoja ja talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevien vaatimusten sekä paljaan maan kiellon soveltaminen Suomen olosuhteisiin. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi vaaditaan mm. viljelykiertoa, lisää kesantoa, pientareita ja kerääjäkasveja sekä torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön vähentämistä.

Tavoitteena oleva hallinnon järkeistäminen pitäisi näkyä viljelijälle. Positiivista on, että sekä neuvosto että parlamentti haluavat poistaa pitkään eläinten pitäjiä harmittaneet korvamerkkipuutteista johtuvat sanktiot peltotukiin.

Parlamentti päätyi hyvin pienellä enemmistöllä komission linjalle kannattamaan 100 000 euron tukikattoa, jossa leikkuri alkaisi jo 60 000 eurosta, mikä ei sovi Suomen tasaiselle tilarakenteelle. Pääministerit ovat kuitenkin kesän rahoitussovussa linjanneet tukikaton vapaaehtoisuudesta. Suomi saa myös jatkossa maksaa tuotantoon sidottuja tukia samalla tasolla kuin nykyään. Jäsenvaltiot saavat enemmän joustavuutta suunnitella oma maatalouspolitiikkansa omiin olosuhteisiin sopivaksi, kunhan EU-tasolla asetetut tavoitteet saavutetaan.

Komission esitys vuodelta 2018, maatalousneuvoston päätelmät ja tällä viikolla valmistuva parlamentin kanta hiotaan CAP-lainsäädännöksi vielä kolmikantaneuvotteluissa loppuvuodesta. Lopullinen hyväksyntä tapahtuu alkuvuodesta 2021 ja uutta maatalouspolitiikkaa toteutetaan 2023 alkaen. Siihen saakka toimitaan siirtymäkauden säännöillä.

Rahoitus maatalouspolitiikalle vahvistui viime heinäkuussa EU-budjettipäätöksessä. Suomelle tuleva osuus EU-maatalousbudjetista kasvaa nykykaudesta noin 6 %, kun huomioon otetaan myös EU:n elpymispaketista maaseudun kehittämiseen tuleva osuus.

Päätöksenteko maatalouspolitiikan uudistuksesta siirtyy seuraavaksi EU:n jäsenmaiden neuvoston, parlamentin ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin, joissa sovitaan vuosien 2023-2027 maatalouslainsäädännön yksityiskohdista.



Hanna Leiponen-Syyrakki

johtaja

toimiston yleisjohto, EU-asioiden koordinointi, kauppapolitiikka

+358 (0) 400 947 633 +32 (0) 47 650 2704

Johan Åberg

maatalousjohtaja

+35820 4132 415

+35840 5233 864

aiheet: eu, maatalouspolitiikka cap

Suositellut artikkelit

Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat linjanneet EU:n uuden maatalouspolitiikan peruspilareita. Maatalousneuvoston päätelmät tuovat lisää...