Eläinten hyvinvointi kärkihankkeeksi
Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka
Eläinten hyvinvointi kärkihankkeeksi
11.11.2015
Viime viikkoina olemme joutuneet lukemaan lehdistä teurastamoista, joissa eläinten kohtelu on ollut ala-arvoista. Tällaiset laiminlyönnit on yksinkertaisesti tuomittava. Selityksiä ei ole. Samaan aikaan ei voi olla miettimättä, miten on mahdollista, että Suomessa eläinten hyvinvoinnista saadaan luotua yleisesti negatiivinen mielikuva. Euroopan ja maailmanmittakaavassa suomalaisten tuotantoeläinten hyvinvointi on todistetusti huipputasolla, on muistettava, että eläinten hyvinvointi on kunnia-asia tuottajille. Siinä olisi aineksia jopa trendikkääksi kärkihankkeeksi!
Euroopan unionissa on olemassa tietyt kriteerit ja säädökset eläinten hyvinvoinnille – nämä säädökset ovat tiukat ja aiheuttavat osaltaan kustannuksia tuottajille. Suomessa on tästäkin huolimatta yleisesti ylitetty edellytetyt lainsäädännön kriteerit. Tuotantoeläinten kasvatuksessa on kansalliset laatutavoitteet ja hyvinvointimittarit, jotka järjestelmällisesti ylittävät EU-säädökset ja eläinsuojelulain vaatimukset. Suomessa eläinsuojelun lainsäädäntöä ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö. Lainsäädännön lisäksi Suomessa on useita vapaaehtoisuuteen perustuvia laatujärjestelmiä, jotka tähtäävät eläinten parempaan hyvinvointiin.
Sianlihantuotannon osalta tuottajat ja lihayritykset ovat mukana eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT ry.) ylläpitämässä sikatilojen terveysluokitusrekisterissä (Sikava). Sikavaan on kirjattu myös hyvinvointi-indikaattorit, joita seurataan yhteistyössä eläinlääkärin kanssa. 95 %:lla Suomen sikatiloista on terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa. Suomalaiset siat eroavat eurooppalaisista lajitovereistaan myös saparonsa ansiosta; Euroopassa typistetään yleisesti porsaiden hännät, vaikka saparo on sian tärkein hyvinvoinnin mittari. Suomessa sikojen häntiä ei typistetä.
Nautapuolella on terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva, jonka ylläpidosta vastaa myös ETT ry. Suomen nautatiloista noin puolella on terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa. Tuottajalle eläinlääkärin kanssa tehdystä terveydenhuoltosopimuksesta on selkeää hyötyä; he saavat ajantasaista tietoa eläinten hyvinvoinnista ja pystyvät näin edelleen vaikuttamaan eläinten olosuhteisiin. Mainitsemisen arvoista on myös, että Suomessa tuotantoeläimet saavat antibiootteja vain eläinlääkärin diagnosoimien sairauksien hoitoon. Viimeisimmän ESVAC -raportin mukaan Suomessa käytetään EU:n jäsenmaista eläinten määrään suhteutettuna 4. vähiten antibiootteja tuotantoeläimille.
Suomalaisessa siipikarjatuotannossakin lihahygienia ja eläinten terveydentila ovat maailman parhaiden joukossa. Suomessa on esimerkiksi käytössä kansallinen salmonellan valvontaohjelma, joka koskee niin siipikarjan, naudan kuin sikojenkin tuotantoa. Valvontaohjelmassa on sitouduttu pitämään salmonellabakteeriin esiintyminen alle 1%:ssa lihassa ja tuotantoeläimissä. Suomalaisten lintujen terveydentila on niin hyvä, ettei tarvetta lääkitykselle tai rokotuksille juurikaan esiinny. Tämän esimerkillisen tilanteen ylläpitämiseksi tuotanto-ala on sopinut viranomaismääräyksiä tiukemmista toimintamalleista. Erittäin tärkeää on myös huomioida ja kertoa että Suomessa ei yleiseurooppalaisesta linjasta poiketen katkota linnuilta nokkia – nokankatkonta on ollut kiellettyä vuodesta 1996.
Eläinten hyvinvointiraportissa todetaan, että eläinten hyvinvoinnin merkintäjärjestelmä auttaisi kuluttajia valitsemaan tuotteita, joissa eläinten hyvinvointi on erityisesti huomioitu. Näiden laatukriteeristö merkintöjen kautta voidaan luoda hyvinvointibrändiä, joka ehdottomasti voisi tulevaisuudessa olla muun maailman tuotannosta erottava tekijä. Tällaisen järjestelmän tulisi kuitenkin kannustaa tuottajia parempaan eläinten hyvinvointiin myös taloudellisesti.
Sianlihantuotannossa on jo laajassa käytössä Eviran myöntämä Laatuvastuu- merkintä, joka perustuu kansalliseen sianlihantuotannon laatukriteeristöön. Laatuvastuu-merkityn lihan ostaja voi olla varma, että tuoteturvallisuus ja eläinten terveys ovat erityisesti huomioitu. Suomalaisessa tuotantoketjussa arvoja ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja jäljitettävyys. Nämä arvot indikoivat myös eläinten hyvinvoinnin tärkeyden puolesta.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi hiljattain Yhdysvalloissa myytävästä luksusmaidosta, jonka hinta on 3,6 € /tölkki. Mikä tästä maidosta teki luksusta? Lehmiä ei oltu ruokittu geenimuunnellulla rehulla, niille ei oltu annettu hormoneja tai ennaltaehkäiseviä antibiootteja ja ne pääsivät laitumelle. Kuulostaako tutulta? Niinpä.
Ostamalla kotimaisia tuotteita, voi olla varma että ostaa tuotteen joka on tuotettu maailman mittakaavassa esimerkillisin standardein niin ruokaturvallisuuden kuin eläinten hyvinvoinnin osalta. Jos siis haluaa olla varma, että sika on saanut pitää saparonsa ja broileri nokkansa, kannattaa ostaa suomalaista!
Ps. Jos mielesi tekee kotimaista luksusmaitoa, se maksaa meillä kaupassa n. 1,30 €/litra, josta tuottajanosuus on n. 35 senttiä.
Milla Anttila
aiheet: eläinten hyvinvointi, euroopan ytimestä
EUROOPAN YTIMESTÄ
MTK:n Brysselin toimisto
Brysselin toimiston tehtävänä on ajaa jäsentemme etuja sekä varmistaa, että Suomen maatalouden erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisimman hyvin EU:n lainsäädännössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Brysselin toimisto seuraa EU:n maatalouspolitiikkaa ja toimii aktiivisesti Euroopan maataloustuottajien ja maatalousosuuskuntien järjestö Copa-Cogecassa.
Euroopan ytimestä -blogia on kirjoittanut Brysselin toimistolla harjoittelijana työskennelleet Tiina Paajanen, Elin Sundblad, Terhi Korpi, Kaius Oljemark, Joanna Asumus, Elisa Vornanen, Pentti Linnamaa, Linnea Nordling, Milla Anttila sekä Iida Viholainen.
