Valtiioneuvoston painopiste: koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle
 

MTK:n esitys 1: Vaikuttavat panostukset biotalouden TKI-toimintaan

Miksi?

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, vastuullisen ruokaketjun sekä metsäsektorin kehittäminen ja hiilineutraali yhteiskunta edellyttävät panostuksia biotalousalojen tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiotoimintaan. Tämä edellyttää alan vahvaa verkostoitumista –tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja yritysten tiivistä yhteistyötä sekä resursseja yhteistyön koordinaatioon.

Maatalouden ilmastotiekartassa kuvataan, mm. peltojen käytön monipuolistumisen, maan kasvukunnosta huolehtimisen ja hiilen sitomisen maaperään sekä teknologiakehityksen vaikuttavan maatalouden menestymiseen. Maataloudessa tarvitaan reilua siirtymää ja toimivat markkinat sekä tutkimukselta tarkennusta ilmastotyön vaikuttavuuteen. Osana elvytystä tulee maatilan ilmastotyöt saada näkyväksi ja riittävä hinta tuotteista toimenpiteiden toteuttamiseksi ja tuloksi.

Ilmastotiekartan skenaarioiden mukaan voidaan saavuttaa jopa 77 % päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Tämä voi toteutua vain, jos käyttöön saadaan sovelluskelpoisia, kannattavuutta ja tuloja parantavia vaihtoehtoja laajasti erilaisten tilojen ulottuville. Pääteemoina ovat turvemaat, hiilensidonta ja energiaratkaisut mukaan lukien biokaasu. Nämä lisäävät ilmastonurmien markkinoita ja viljelykiertoa osana ilmastokestävämmän ruuan tuotantoa

Miten?

Biotalouden TKI-elvytystoimet kohdentuvat eri puolille Suomea. Niissä panostetaan biotalousalan koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Näillä keinoin vauhditetaan öljypohjaisten tuotteiden korvautuvuutta ja uusien biopohjaisten arvonlisätuotteiden syntyä. Maakunnissa tulee etsiä keinoja lisätä erilaisten bioraaka-aineiden tuotantoa ruoaksi, energiaksi ja rakennusmateriaaliksi. Hiilen sitoutumista maaperään voidaan tehostaa. Sen tueksi tarvitaan lisää tutkimusta eri viljelymenetelmien vaikutuksista kasvihuonekaasujen päästöihin ja sidontaan. Sopivien viljelytekniikoiden löydyttyä tarvitaan panostuksia tiedon jalkauttamiseen tuotantoprosesseihin niin, että kykymme ruuan tuottamiseen vahvistuu ja maatalouden resilienssi kasvaa. samalla tarvitaan panostuksia hiilimarkkinoiden aikaansaamiseksi. Kasvavan bioraaka aineiden tuotannon avulla voidaan tehostaa hiilensidontaa ja pienentää biotalouden vesistövaikutuksia. Toisaalta bioraaka-aineiden tuotannon lisäämistä voidaan vauhdittaa laaja alaisilla TKI-toimenpiteillä.

Lisäksi ohjataan lisävaroja ruokajärjestelmän ja biotalouden eri tutkimus-, koulutus- ja kehitystarpeisiin. Erityisesti neuvontapalveluiden tukeminen on turvattava sekä biotalousalojen liiketalous- ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen korkeakoulutuksen laatua on vahvistettava lisäresursseilla. RRF-varojen lisäksi hyödynnetään EU:n tutkimuspolitiikan kasvavat Koko Suomi kestävään ja oikeudenmukaiseen kasvuun mahdollisuudet. Elvytysvaroilla voidaan jo etupainotteisesti rakentaa tulevan rahoituskauden vaatimusten mukainen maatalouden neuvonta-, innovaatio- ja osaamisjärjestelmä. Se vastaa samalla hallitusohjelmassa esitettyä tavoitetta.

Elvytyksellä autetaan toimialojen ja teknologian uusiutumisessa. Osana elvytystä tulee luoda uusi riskirahoituselementti. Uuden toiminnan luominen ja kehittäminen vaatii pääomia, joita uusia työpaikkoja luovilla aloittavilla yrityksillä ei alussa juurikaan ole. Myöskään rahoittajilla ei ole osaamista arvioida uusien biotalousinvestointien riskipitoisuutta.

Puurakentamisen vauhdittamiseksi tarvitaan runsaasti TKI-työtä, jonka avulla esimerkiksi puun käyttöä lisätään kaupunkirakentamisessa ja edistetään julkisessa rakentamisessa. Lisäksi suurten puurakenteiden rakentamista voidaan lisätä. On kuitenkin välttämätöntä samalla kasvattaa alueellista puurakentamisosaamista.

Osana biotalouden TKI-panostuksia selvitetään, miten julkiset hankinnat alueilla voidaan suunnata käyttämään biotalouteen ja alueiden talouteen perustuvia tuotteita ja palveluita. Erityisen elvyttäviä nämä ovat, kun hankinnat ovat samalla innovatiivisia julkisia hankintoja. Ruokasektorin osalta julkisen sektorin kilpailutuksissa voidaan painottaa mm. sitä, että valittavan tuotteen vähimmäisvaatimuksena on oltava kotimaiselle tuotannollemme asetetut laatu- ja jäljitettävyysnormit.

Biotalouden investointeja tulee edistää myös pääomittamalla maatilatalouden kehittämisrahastoa (Makera). Vastuullisuuden kaikki elementit huomioiva ruokaketjun kehittäminen tarvitsee vahvaa julkista rahoitusta. Ruokaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden varmistava ja samalla ilmastoviisas maatalous vaatii miljardien eurojen ilmastoinvestoinnit seuraavan vuosikymmenen aikana. Maatilat tarvitsevat investointeja tuottavuuden parantamiseen, ilmastopäästöjen leikkaamiseen ja hiilensidonnan lisäämiseen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, vesiensuojeluun ja yleisesti resilienssin parantamiseen. Alkutuotannon pitkään jatkunut heikko kannattavuustilanne ja kansainvälisten markkinoiden epävarmuustekijät saavat aikaan sen, että ala ei kykene tulevaisuusinvestointeihin ilman valtion rahoitusta. Myös tutkimukseen ja kehitykseen tarvitaan vahvaa julkista panostusta.

#maakasvuun

Liitteet

aiheet: elinkeino