Valtioneuvoston painopiste: kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen
 

MTK:n esitys 5: infrastruktuurin investointi- ja korjausvelan pienentäminen vahvistaa kasvua ja maaseudun yrittäjyyden digitaalisuutta

Miksi?
 

Nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ovat elinkeinojen kasvun elinehto. Nopeiden tietoverkkojen parempi kattavuus mahdollistaisi koneellistuneen ja automatisoituneen maa- ja metsätalouden kehitysharppauksen yhdeksi keskeiseksi 5G-teknologian sovellusalueeksi. Koneiden ja laitteiden etäohjaus ja -diagnosointi, viljelykasvien ja eläinten seuranta sekä alkutuotannon optimointi ovat esimerkkejä sovelluksista, joissa tarvitaan suurta tiedon siirtokapasiteettia. Verkkoyhteyksien antaessa mahdollisuudet voidaan digitalisaation avulla myös uudistaa maatalouden toimintamalleja ja laajentaa tulonsaantimahdollisuuksia. Elvytysvälineen avulla voidaan lyödä läpi mm. maatalouden sivuvirtojen markkinapaikka www.kiertoasuomesta.fi ja maatalouskoneiden vertaisvuokrauspalvelu SKED. Myös esimerkiksi viljakauppapaikka www.viljatori.fi sisältää runsaasti liiketoimintapotentiaalia. Viljatorin kautta esim. viljaeräkohtaiset tunnistetiedot voidaan siirtää sähköisen viljapassin kautta erän ostajan käyttöön ja kytkeä siten viljan arvoketjuun.

Digitalisaatio tuottaa suomalaiselle ruokaketjulle kustannustehokkaan tavan näyttää datalla
toteen elintarvikkeisiin liittyvät jäljitettävyys-, kestävyys- ja tuotantotapavaatimukset. Älymaataloudessa datan parempi hyödyntäminen tukee kilpailukykyä ja kasvua sekä pienentää toiminnan hiili- ja ympäristöjalanjälkeä. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on varmistettava suomalaisen ruokaketjun yhteensopivuus eurooppalaisen datastrategian mukaiseen, tulevaan digitaaliseen toimintaympäristöön.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkäkestoisia kuivuusjaksoja ja myös tulvia. Digitalisaatiota hyödyntäen säätösalaojitusta, salaojakastelua tai sadetuslaitteistoa on mahdollista ohjata joko etävalvottuna tai automaattisesti sääennusteiden, säätilan, maan kosteustiedon sekä korjuuaikaennusteiden perusteella. Kun alueiden vesitaloutta kokonaisuutena saadaan kehitettyä, on digitaalisten vedenhallintajärjestelmien hyötypotentiaali merkittävä, sillä kuivatuksen ja kastelun etäseuranta, etäsäätö ja automaattisäätö voivat kasvattaa satoa huomattavasti. Samanaikaisesti hiilensidonta kasvustoon ja maaperään tehostuvat ja peltoviljelyn vesistövaikutukset pienenevät sekä kivennäis- että turvemailla. Pelloilla ja maatilan tuotantorakennuksissa kerättyä tietoa voidaan siirtää maatilan toiminnanhallintajärjestelmään, teollisuuteen tai jopa kuluttajalle saakka.

Koronakriisi on lisännyt mahdollisuuksia syventää kaupungin ja maaseudun symbioosia. Maaseutu on olennainen osa entistä useamman suomalaisen monipaikkaista arkea ja vapaaajan viettoa. Asuminen osan aikaa vuodesta maaseudulla tai kaupungissa on aiempaa suositumpaa. Monipaikkaisuuteen liittyy tiiviisti paikkariippumattoman työskentelyn ja etätyöskentelyn mahdollisuus, jonka edellytyksenä ovat toimivat tietoliikenneyhteydet. Etätyö vähentää päivittäistä työmatkaliikennettä ja voidaan siten nähdä ilmaston kannalta myönteisenä. Myös yrityksen perustaminen monipaikkaiseksi voi olla entistä useamman haaveissa. Maaseudun ja kaupungin välisestä moniulotteisesta vuorovaikutuksesta hyötyvät kaikki osapuolet. Digitaalisen eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää merkittäviä investointeja ja pitkäjänteistä julkista tukea niille alueille, joille markkinaehtoinen verkkojen saatavuus ei toteudu.

Digiverkkojen investointivelan lisäksi Suomessa on edelleen laaja väylien korjausvelka, joka heikentää mm. kilpailukykyämme ja mahdollisuuksia ilmastoystävällisiin kuljetuksiin. Logistiikan tiekartan toimista elvyttävinä voidaankin nähdä mm. tieinfran pullonkaulojen poisto, joka mahdollistaa energiatehokkaamman ajon ja mm. HCT-ajoneuvojen käytön. Teiden runkoverkon akuutti parantamistarve on 2–3 mrd. €. Vaikutuksia olisi myös tieverkon kunnon ja kunnossapidon kehittämisellä.

Miten?

Digi-infran investointivelkaa vähennetään koko maassa. Verkkoinvestointeja ohjataan kiinteiden
laajakaistayhteyksien rakentamiseksi niille alueille, joilla markkinaehtoinen verkkojen saatavuus ei toteudu vuoteen 2025 mennessä. Kuituverkkojen rakentaminen työllistää paikallisesti, edistää digitalisaation edellytyksiä sekä tukee hallituksen hiilineutraaliustavoitetta ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen. Jos elvytysvaroilla tuetaan operaattoreiden toimintaa, samalla nostetaan yleispalveluvelvoite 100 mb/s ja tämä ulotetaan koskemaan myös vapaa-ajan asutusta. Maaseudulle lanseerataan kuitu kaivantoon -ohjelma; aina kun maaseudulla kaivetaan infraa, laitetaan sinne myös kuitukaapeli. Elvytysvaroilla maksetaan vähintään kaapelin kustannukset. Asia on erittäin ajankohtainen maaseudun sähköverkon laajamittaisen maakaapeloinnin myötä.

Elvytysrahoituksella rakennetaan ruokaketjun digitaalinen ekosysteemi, joka lisää elintarvikeketjun
tiedonvaihtoa ja läpinäkyvyyttä sekä tuo alkutuotannon lähemmäs kuluttajaa. Digitaalisessa ekosysteemissä dataa jalostetaan palveluiksi ja muuksi arvoksi yhdessä sovittujen reilun datatalouden periaatteiden mukaisesti. Jakamalla ja jalostamalla dataa ekosysteemin osallistujat voivat luoda uusia innovaatioita, liiketoimintaa, yhteistyömahdollisuuksia sekä parempia palveluita ja tuotteita.

Edistetään digitalisaation laajaa käyttöönottoa myös maatilamittakaavassa, jotta elintarviketuotanto ja kulutus saadaan paremmin vastaamaan toisiaan. Tämä edellyttää lisävarojen ohjaamista ruokajärjestelmän ja biotalouden eri tutkimus-, koulutus- ja kehitystarpeisiin. Digitalisaation hyödyntäminen maataloudessa vaatii myös panostuksia tilarakenteeseen, jota voidaan kehittää esimerkiksi tilusjärjestelyjä edistämällä.

Omalla ohjelmalla vauhditetaan maatalouden liiketoimintamallien digiloikkaa auttamalla tiloja www.kiertoasuomesta.fi, SKED ja www.viljatori.fi käyttöönotossa. Elpymisvälinettä käytetään näiden viestintään ja tarvittaessa kehittämistyöhön.

Elinkeinoilla tärkeissä kohteissa osana elvytystä aikaistetaan väyläinvestointeja. Biotalouden
kasvun pullonkaula on väylien, erityisesti pienempien teiden ja siltojen rapistuminen. Korjausvelan
kiinnikurominen elinkeinoelämän kannalta tärkeillä väylillä on aina kannattava investointi tulevaisuuteen. Perusväylänpidon määrärahojen ollessa vähintään 1,3 mrd. euron tasolla vuodessa, tulee lisäksi elvytystoimina tehdä 500 miljoonan euron väyläpaketti. Väyläpaketista ohjataan 100 miljoonaa euroa yksityisteihin mukaan luettuna metsätiet, jotta hankkeita saadaan nopeasti liikkeelle. Akuutit kohteet etsitään yhdessä elinkeinoelämän kanssa.

Myös siltoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, joten siltoihin ohjataan väyläpaketista 100 miljoonaa euroa. Suomessa on mahdollisuus käyttää selvästi suurempia akselipainoja ja kokonaispainoja rekoilla. Kilpailuetu ja logistiikan energiansäästö on naapurimaihin verrattuna todella suuri. Tästä lainsäädännön suomasta edusta on pidettävä kiinni. Jos siltojen annetaan nyt olla omillaan, niin edessä on painorajoitusten lisääntyminen voimakkaasti Suomen tieverkossa. Tämä johtaisi välittömästi kuormien pienenemiseen tai ajomatkojen pidentymiseen. Maa- ja metsätalous sekä ilmasto olisivat suoraan kärsijöinä.

#maakasvuun

Liitteet

aiheet: maakasvuun