null Eurooppalaisen ilmastolain tulee yhteensovittaa EU-tason ilmastotoimet osaksi globaalia haastetta

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

Eurooppalaisen ilmastolain tulee yhteensovittaa EU-tason ilmastotoimet osaksi globaalia haastetta

29.5.2020

Euroopan komissio antoi maaliskuussa esityksen eurooppalaiseksi ilmastolaiksi.
Lailla on tärkeä tavoite: luoda vahva polku ilmastoneutraaliin Euroopan unioniin vuoteen 2050 mennessä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin mukaan ilmaston lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen edellyttää, että neutraalius hiilidioksidipäästöjen osalta saavutetaan globaalisti noin vuonna 2050. Eurooppalainen ilmastolaki tekisi tästä oikeudellisesti sitovan tavoitteen EU:n jäsenvaltioille. MTK kannattaa esitystä pääosin.

Esityksessä eurooppalaiseksi ilmastolaiksi määriteltäisiin tarkemmin, mitä ilmastoneutraalisuus tarkoittaa. Eri termien määritelmät ovat lainvalmistelun tärkeimpiä kohtia, eikä ilmastolaki ole tästä poikkeus. MTK katsoo, että ilmastoneutraaliuden käsitettä tulee täsmentää ja määrittelyperusteita tarkentaa jatkovalmisteluissa. Tärkeitä kulmakiviä määrittelyssä ovat Pariisin ilmastosopimus sekä Pariisin sopimuksen ja EU:n lainsäädännön mukaiset kasvihuonekaasujen inventaariotiedot. On tärkeää, että ilmastolaissa tarkoitetusta ilmastoneutraaliudesta vallitsee selkeä yhteisymmärrys jo lakia säädettäessä.

MTK huomauttaa, että hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa keskeistä on, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt pienenevät. Päästöjen vähentäminen on ylivoimainen prioriteetti. Tämä ilmastonmuutoksen juurisyy ei näy tarpeeksi selkeästi esityksessä eurooppalaiseksi ilmastolaiksi. Eurooppalaisen ilmastolain tulee antaa vahva signaali sille, että fossiilitalouden aika on ohi. Näin luodaan kasvutilaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle käytölle.

Toinen tärkeä asia, jota ilmastolakiesityksessä tulee vielä tarkentaa, on ilmastotoimenpiteiden kustannustehokkuus ja niiden vaikutus talouden kilpailukykyyn. MTK on usein tuonut kansallisessa ja EU-tason ilmastopolitiikan valmistelussa esiin, kuinka nykyinen BTK/capita -taakanjakomalli ei takaa ilmastotoimien kustannustehokkuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyinen taakanjakomalli pikemminkin lisää toimia siellä, missä maksukykyä voidaan olettaa löytyvän. EU:n ilmastopolitiikan tulee parantaa kustannustehokkuustavoitetta ilmastotoimenpiteitä määritellessään. Yhteisiin tavoitteisiin pääsemistä ei voi sysätä pohjoisten jäsenvaltioiden tehtäväksi.

Ilmastonmuutos on globaali haaste. Globaaliin ilmiöön tarvitaan globaalit toimet. Eurooppalaisella ilmastolailla ei tule luoda hiilivuotoa, joka vaarantaisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Lain tulee myös tunnistaa ilmastopolitiikan reunaehdot. Ruokaturvan merkitys on tullut ajankohtaisemmaksi kuin pitkään aikaan. Sivistynyt Euroopan unioni ei voi jättää sitä ulkopuolelle säätäessään historiansa ensimmäisen ilmastolain.


Minna Ojanperä        Anssi Kainulainen      
Lakimies                   Energia-asiantuntija



aiheet: ilmasto, ipcc, eurooppaalainen ilmastolaki, hiilineutraalius