null Hallituksen esitysluonnos laiksi laajakaistarakentamisen tuesta

Lausunto

Hallituksen esitysluonnos laiksi laajakaistarakentamisen tuesta

12.6.2020

Liikenne- ja viestintäministeriö

Hallituksen esitysluonnos laiksi laajakaistarakentamisen tuesta

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää Liikenne- ja viestintäministeriötä
mahdollisuudesta antaa lausunto ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Yleistä

Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman strategiseen kokonaisuuteen
elinvoimainen Suomi. Hallitusohjelman mukaan kattavaa valokuituverkkoa on tarkoitus rakentaa
koko maahan. Laajakaistaohjelmaa jatkamalla puretaan laajakaistan investointivelkaa.
Ehdotetun lain tavoitteena on mahdollistaa julkisen tuen myöntäminen alueille, joille laajakaistaa ei ole tulossa markkinaehtoisesti ennen vuotta 2025. Tavoitteena on kehittää digitaalista
infrastruktuuria toteuttaen hallitusohjelman ja EU:n laajakaistatavoitteita siten, kaikilla olisi vuonna
2025 mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mb/s tiedonsiirtoyhteyksiä, joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Tavoitteet kumpuavat todellisista tarpeista ja ovat kannatettavia.
Muistiossa on rehellisesti tuotu esille, että nopean kiinteän laajakaistan saatavuudessa on suuria
alueellisia eroja. Eritoten erot ovat suuria kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden välillä:
urbaaneilla alueilla 65 prosenttia kodeista oli nopean kiinteän laajakaistan saatavuuden piirissä, kun maaseutumaisilla harvaan asutuilla alueilla vain 24 prosentilla kotitalouksista oli saatavilla vastaava yhteys. Tällä hetkellä yli miljoona kotitaloutta on vailla kiinteää nettiyhteyttä.

Laajakaistaohjelman aikajänne ja rahoitus
 

Laajakaistan saatavuushaaste ei pääty vuoteen 2025. Jo lähivuosina kotitalouksien on arvioitu
tarvitsevan useiden satojen Mbit/s yhteyksiä. Nykyteknologialla tämä käytännössä edellyttää
kiinteää valokuitua. Investointivelka on niin mittava, että laajakaistaohjelmaa ei tule päättää vuoteen 2025. Laajakaistaverkot ovat väyläverkkoon rinnastettavaa perusinfrastruktuuria. Vastaavalla tavalla kuin väyläverkon kehittämistä tarkastellaan 12-vuotisena ohjelmana, tulisi laajakaistaverkon kehittämisen aikajänne oli aiempaa pidempi vaikuttavuuden ja rahoituksen varmistamiseksi. Muistiossa viitataan julkisen talouden suunnitelmaan, jossa vuodelle 2021 on varattu 5 milj. euroa laajakaistatukeen. Tuella on tarkoitus saada 10 000 uutta kotitaloutta laajakaistan piiriin. On täysin selvää, että hallitusohjelma- ja EU-tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kokonaisuutena ihan eri kokoluokan rahoitusta kuin esitysluonnoksen vaikutukset julkiseen talouteen -osiossa mainittu 5 milj. euroa. Muistiossa ei ole esitetty arviota tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan rahoituksen kokonaismäärästä. Resurssitarpeen esittäminen, karkeallakin tasolla, konkretisoisi haasteen mittaluokkaa. MTK haluaa kiinnittää huomiota ohjelman riittävään ja pitkäjänteiseen rahoitukseen.

Digi-infrarakentaminen koronakriisin elvytystoimiin
 

Nykytilanteessa talouskasvun ja työllisyyden tukemisen tulee näkyä vahvasti julkisen talouden
suunnitelmissa. MTK katsoo, että kotimaisiin uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvan vihreän kasvun
merkitystä tulee painottaa pandemian jälkeisessä talouden toipumisessa ja pyrkimyksissä
hiilineutraaliuteen. Bio-kiertotalous tarvitsee toimivat ja nopeat tietoverkot. Maa- ja
metsätaloudessa ja laajemminkin biotaloudessa digitaalisuus on yksi keskeinen keino kilpailukyvyn parantamiseksi. Oleellista on, että hallitusohjelman mukaisesti kannustetaan yrittäjyyteen, investointeihin ja työllisyyteen ja että näille luodaan välttämättömät edellytykset koko maassa. Digiverkkojen kehittäminen parantaa maan eri alueiden saavutettavuutta, etätyöskentelyä ja paikkariippumattomuutta. Kuituverkkojen rakentaminen työllistää paikallisesti, edistää digitalisaation edellytyksiä sekä tukee hallituksen hiilineutraaliustavoitetta ja siirtymää
hiilivapaaseen kiertotalouteen.

MTK painottaa, että elvytystoimien yhteydessä usein mainittu digitalisoituminen ei saa johtaa
alueiden välisen epäyhdenvertaisuuden kasvuun. Kaikille on luotava mahdollisuus verkkoopiskeluihin, etätyöskentelyyn ja moninaisten palveluiden hyödyntämiseen. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus asumiseen, yrittämiseen ja sujuvaan arkeen koko Suomessa. Koronapandemian aikainen eristys on korostanut sen merkitystä, että kansalaisilla on saatavilla toimivat verkkoyhteydet koko maassa.

Kuntien maksuosuus
 

Koronakriisin myötä kuntien taloustilanne on vaikeutunut merkittävästi ja vaikuttaa suoraan kuntien mahdollisuuksiin osallistua laajakaistatukilain edellyttämään maksuosuuteen.
MTK katsoo, että kuntien maksuosuutta olisi hyvä tarkastella uudessa tilanteessa ja yhdenmukaistaa Maaseuturahaston hankkeiden kanssa. Jotta hankkeiden toteutuminen ei jää kiinni kuntien maksukyvystä, tulisi pyrkiä nostamaan valtion rahoitusosuutta.

Vapaa-ajan asunnot mukaan laajakaistahankkeisiin
 

Maaseudulla sijaitsevan vapaa-ajan asunnon ja kakkosasunnon merkitys on kasvanut toisena kotina ja usein myös etätyöpaikkana sekä yrityksen toimipisteenä. Viimeistään koronapandemian aikana on selvinnyt etätyömahdollisuuden tärkeys. On myös arvioitu, että koronakevään aikana tehty digiloikka etätyössä tulee jäämään pysyväksi työskentelymuodoksi. Myös tässä mielessä on tärkeää varmistaa toimivien tietoverkkoyhteyksien aiempaa parempi saatavuus ja toimivuus maaseudulla. Vapaa-ajan asuntojen valokuituverkkoyhteydet ovat olleet maaseuturahaston tukiehdoissa tukikelpoisia. MTK katsoo, että vapaa-ajan asuntojen valokuituyhteydet tulisi saada
laajakaistatukilain tukikelpoisten kustannusten piiriin samoin ehdoin kuin vakituiset asuinpaikat.
Tämä voi osaltaan lisätä mahdollisuutta siihen, että alueilla löytyy riittävästi toimijoita, jotka
haluavat investoida valokuituun.

Kotitalouksia voisi lisäksi kannustaa investoimaan laajakaistaan sisällyttämällä laajakaistaliittymän
kiinteistökohtainen rakentamisosuus kotitalousvähennyksen piiriin. Tällä olisi todennäköisesti myös työllisyyttä lisäävä vaikutus.

Julkisesti osarahoitetuilla laajakaistahankkeilla on kymmenen viime vuoden aikana ollut tärkeä rooli laajakaistan saatavuuden parantamisessa maaseutumaisilla alueilla. Noin puolet Suomen asukkaista on kuitenkin edelleen valokuituverkon saatavuuden ulkopuolella, eikä ole näköpiirissä, että yhteydet rakentuvat markkinaehtoisesti. Digitaalisen eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää julkista tukea laajakaistayhteyksien rakentamiseen myös jatkossa. Tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että valokuidun saatavuus on myönteisesti yhteydessä maaseutualueiden elinvoimaan ja
väestönkehitykseen.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry