Hirvieläinten kantatavoitteiden asettamiseen valmistauduttiin huolellisesti järjestön sisällä. Jäsenistölle tehtiin hirvieläinkysely, jonka mukaan kolmasosassa hirvitalousalueista jäsenten enemmistö on hirvikannan alentamisen kannalla.

Riistaneuvostot päättivät hirvitalousaluekohtaisista kantatavoitteista. Suuressa osassa Suomea kantatavoitteet asetettiin hyvässä yhteistyössä maanomistajien, metsästäjien, riistahallinnon sekä sidosryhmien kanssa, mutta Riistahallinto pystyy halutessaan myös yksin päättämään hirvieläinten kantatavoitteet. Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen, Kainuun sekä Rannikko-Pohjanmaa/Pohjanmaa alueilla riistaneuvostot sanelivat kantatavoitteet ja maanomistajien ja sidosryhmien edustajat ohitettiin. Myös muutamilla muilla alueille oli vastaavaa haastetta. 16 hirvitalousalueella hirvikannan tavoitetasoja nostettiin 0,1-0,3 eläimellä/1000 ha.

MTK esittää MMM:lle, että käynnistetään säädösmuutosten valmistelu, jolla turvataan asianmukainen hirvieläinkantojen tavoitteenasetanta ja hallinta koko Suomessa.

Valkohäntäpeurat

Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan valkohäntäpeuran kanta kasvoi vuoden takaiseen verrattuna 15 %. Kanta on nyt 125 000 yksilöä. Riistahallinnon tavoitteena on ollut kannan leikkaaminen jo useamman vuoden ajan. Edes tiheimmän kannan alueella kannan leikkaus ei käynnistynyt, pieniä paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Hirvitavoitteiden yhteydessä asetettiin ensimmäisen kerran myös peuran numeeriset kantatavoitteet. Kaikilla tiheimmän kannan alueilla tavoitteena on kannanleikkaus.

MTK:n riistaryhmässä päätettiin, että ministeriön suuntaan esitetään jälleen aiemmat vaatimukset ja vaihtoehdot säädösmuutoksille. Uutena vaihtoehtona esitetään myös harkittavaksi peuralupien kohdistamista riistanhoitoyhdistystasolle.

Timo Leskinen

kenttäjohtaja

puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358 40 075 4235