Suomi jakautuu 59 hirvitalousalueeseen. Sidosryhmiä kuultuaan alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet jokaiselle alueelle omat 3-vuotiskauden hirvikantatavoitteet.  Järjestelmän uskottavuus on kuitenkin koetuksella. Meillä on yli 20 hirvitalousaluetta, jotka eivät ole saavuttaneet kantatavoitetta kertaakaan viimeisten viiden vuoden aikana. Näitä hirvitalousalueita löytyy mm. Kaakkois-Suomesta, Uudeltamaalta, Pohjois-Hämeestä, Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Keski-Suomesta, Pohjanmaalta sekä Lapista. Muutamilla alueilla ongelma on vieläkin vakavampi, koska kantatavoitteet on asetettu suoraan metsätalouden ja liikenteen kannalta kestämättömälle tasolle.

Tilanne on erittäin harmillinen myös mallikkaasti toimivien alueiden kannalta. Suurimmassa osassa hirvitalousalueita maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö toimii hyvin. Näillä alueilla vuoropuhelu toimii ja hirvikannan hallinnassa otetaan vakavasti metsästysoikeuden omistajien tavoitteet. Näiden alueiden metsästäjät ansaitsevat erityiskiitoksen esimerkillisestä toiminnasta.

Nyt on käynnistymässä kolmivuotisen tavoitejakson viimeinen vuosi. Kaatolupamääriä mitoitettaessa on ensiarvoisen tärkeää huomioida hirvikannan leikkaustarpeet. Lisäksi verotussuunnittelussa tulee huomioida Luonnonvarakeskuksen tuottamiin kanta-arvioihin liittyvä systemaattinen kannan aliarvio, joka useilla hirvitalousalueilla on vuodesta toiseen 10-15 %. Vuosittain, kun saalistilasto tuo lisätarkkuutta arvioon, Luke korjaa kanta-arvioita taannehtivasti ylöspäin.  Tässä tilanteessa olisikin toivottavaa, että ns. lupapankkimenettely olisi koko Suomessa käytössä. Menettely tarkoittaa sitä, että kaatolupia anotaan 20-30 % yli suunnitellun kaatolupatarpeen, jotta syksyllä voidaan olla varmoja kaatolupien riittävyydestä kantatavoitteisiin pääsemiseksi.

Hirvet aiheuttamat merkittäviä vahinkoja niin liikenteessä kuin maa- ja metsätaloudessa. Viime vuonna korvattiin hirvien aiheuttamia metsätalouden vahinkoja lähes 3000 hehtaarille yhteensä yli 1,4 miljoonaa euroa. Nämä ovat kuitenkin vain jäävuoren huippua todellisiin vahinkomääriin. Lisäksi on erittäin suurena huolenaiheena, että hirviriskin vuoksi kuusta istutetaan männyn sijaan liian karuille kasvupaikoille. Tämä on erittäin huono asia sekä metsätalouden kannattavuudelle että metsien monimuotoisuudelle ja ilmastonmuutokseen varautumiselle.

Hirvikantojen seurannassa ja hallinnassa on käytettävissä paremmat työkalut kuin koskaan aiemmin. Kaikille avoimen Riistahavainnot.fi verkkopalvelun kautta metsästyksen etenemistä ja hirvitihentymien sijaintia on mahdollista seurata tarkasti.  Tarkentunutta paikkatietoa on mahdollista hyödyntää tulevan kauden suunnitteluvaiheessa muodostettaessa uusia verotuslohkoja kantatihentymien tasaamiseksi. Tätä mahdollisuutta ei osata käyttää vielä kyllin laajasti.

Timo Leskinen

kenttäjohtaja

puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358 40 075 4235

aiheet: hirvet, hirviluvat