Maa- ja metsätalous ilmastonmuutoksen hillinnässä

Takaisin Maa- ja metsätalous ilmastonmuutoksen hillinnässä

Artikkeli – Maaseudun edunvalvonta

Maa- ja metsätalous ilmastonmuutoksen hillinnässä

05.09.2023

Ilmastonmuutos on yksi vaikeimpia globaaleja ympäristöongelmia. Sen hillitseminen ja väistämättömiin muutoksiin sopeutuminen tulee olemaan nykyiselle ja tuleville sukupolville hyvin haastava tehtävä. Maataloudella ja metsillä on omat ratkaisevan tärkeät osansa sekä ongelmien ratkaisemisessa, että niihin sopeutumisessa.

MTK:n julkaisemissa maaperä- (2021) ja ilmasto-ohjelmassa (2018) sekä runsaasti viitatussa maatalouden ilmastotiekartassa (2020) on lueteltu konkreettisia maa- ja metsätalouden toimenpiteitä, joilla tuottajat pystyvät vähentämään omien maidensa kasvihuonekaasupäästöjä sekä parantamaan niiden hiilensidontaa. Merkittävien ilmastovaikutusten saavuttamiseksi myös toisten toimialojen tulee kehittää toimintaansa. MTK:n ohjelmien toimenpide-ehdotukset koskevat siten myös esimerkiksi lainsäädäntöä, tutkimusta ja poliittista päätöksentekoa.

MTK järjestää jäsenilleen koulutuksia ja jäseniltoja ilmastonmuutoksen hillintään liittyen toimenpiteistä erinäisiin politiikkakatsauksiin. Voit tutustua ajankohtaisiin koulutuksiin ja menneiden jäseniltojen tallenteisiin tämän sivun oikean palkin linkeistä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat arvaamattomia ja vaikeasti ennustettavia. Jo nykyinen yhden asteen nousu on muokannut veden kiertokulkua, aiheuttanut sekä kuivuutta että tulvia, vähentänyt lumipeitteisyyttä ja muuttanut merivirtoja. Tulevaisuudessa vaikutukset voimistuvat entisestään ja kohdistuvat yhä enemmän ruuantuotantoon, luonnon monimuotoisuuteen sekä ihmisten elinolosuhteisiin lähinnä heikentävästi.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat myös Suomeen, mutta eivät yhtä voimakkaasti kuin esimerkiksi päiväntasaajaa lähempänä oleviin maihin. Ilmastonmuutos voi pidentää kasvukautta ja mahdollistaa kasvinviljelyn yhä pohjoisempana, mutta lisää vieraslajien ja kasvitautien tuhoa metsissä ja maataloudessa, voimistaa sään ääri-ilmiöitä, tulvia, kuivuutta, myrskyjä ja niiden aiheuttamia tuhoja.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen

Mahdollisuudet hillitä ilmastonmuutosta riippuvat siitä, kuinka pystymme maailmanlaajuisesti vähentämään ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää. Tällä hetkellä päästöt ovat suuremmat kuin koskaan. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen vaatii 40–70% vähennyksen kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2050 mennessä vuoden 2010 tasosta, sekä päästöneutraaliuden vuoteen 2100 mennessä. Teollisuusmaille tämä tarkoittaa vielä nopeampia päästövähennyksiä, ja esimerkiksi Suomelle asetettu tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastopolitiikka

Tärkeimpänä ilmastopolitiikan tavoitteiden määrittäjänä toimii YK:n ilmastosopimus sekä sitä täydentävä Kioton pöytäkirja, jotka koostuvat päätöksistä ja toimista, joilla globaalit kasvihuonekaasupäästöt rajoitettaisiin turvalliselle tasolle. Suomen ilmastopolitiikkaan vaikuttaa myös Euroopan unionin ilmastopolitiikka, joka sisältää päästövähennystavoitteiden lisäksi mm. päästövähennysmekanismeja, kuten päästökauppadirektiivin ja kansallista taakanjakoa koskevan päätöksen. Suomen päästövähennystavoitteet määräytyvät pitkälle EU:n lainsäädännön ja YK:n puitesopimusten kautta. Kansallisia toimintasuunnitelmia käsitellään kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa sekä ilmastolaissa.