Lausunto

MTK kirjallinen lausunto luonnoksesta jakeluvelvoitteen joustomekanismin toiminnanharjoittajaohjeeksi

12.01.2026

Energiavirasto 

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta jakeluvelvoitteen joustomekanismia koskevaksi toiminnanharjoittajien ohjeeksi. 

Energiaviraston valmistelema toiminnanharjoittajaohje viimeistelee jakeluvelvoitteen joustomekanismin toimeenpanevan viranomaisohjeistuksen. Joustomekanismi perustuu lainsäädäntöön ja annettuun valtioneuvoston asetukseen. Nyt annettava ohjeistus on viranomaisohjeistus, jonka tarkoituksena on auttaa toiminnanharjoittajia toimimaan voimassa olevan lainsäädännön ja valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Ohjeistuksen tavoitteena on myös tehdä viranomaiskäsittelystä toiminnanharjoittajille ennakoitavampaa. Osa ennakoitavuutta on, että laissa ja asetuksessa määriteltyjen kriteerien soveltaminen toteutuu tasapuolisesti eri toiminnanharjoittajien ja projektityyppien välillä. 

MTK huomioi, että projektityyppien tasapuolisen kohtelun osalta toiminnanharjoittaja ohjeluonnoksessa on huomautettavaa. Jakeluvelvoitteen joustomekanismia koskevassa valtioneuvoston asetuksessa 364/2025 1§ esitetään esimerkinomainen lista hyväksyttävistä joustomekanismi toimista. Lista sisältää kohdassa 8 biohiilen käyttämisen maanparannusaineena. Valtioneuvoston asetuksen lista on esimerkinomainen luettelo. Tarkoituksena on ollut selkeyttää mitkä toimet ainakin voivat olla jakeluvelvoitteen joustomekanismiin kelvollisia toimenpiteitä, kun laissa ja asetuksessa määritellyt laatukriteerit täyttyvät. Energiaviraston toiminnanharjoittajaohje kaventaa hyväksyttävien toimenpiteiden listausta vain niihin, joiden tuottama ilmastohyöty näkyisi valtion kasvihuonekaasuinventaariossa. Toimenpiteiden poissulkeminen, jopa valtioneuvoston asetuksessa hyväksytyltä listalta on juridisesti hyvin ongelmallinen. MTK esittää, että toiminnanharjoittajaohjeesta poistetaan kohdat, jotka poissulkevat toimenpiteitä mielivaltaisesti. Jos tahtotila on, että ilmastotoimien on näyttävä valtion kasvihuonekaasuinventaariossa, on asia korjattava tällöin valtion kasvihuonekaasuinventaariota kehittämällä, ei sulkemalla pois toimenpiteitä jakeluvelvoitteen joustomekanismista, jotka laatukriteeriensä perusteella täyttäisivät lain ja asetuksen vaatimukset. Jakeluvelvoitteen joustomekanismin tarkoitus ei ole paikata valtion kasvihuonekaasuinventaarion puutteita, vaan toimia kustannustehokkuutta lisäävänä rahoitusmekanismina ilmastohyötyjen tuotannossa. 

Toiminnanharjoittajaohjeen sivulla 2 puhutaan kaksoislaskennasta. Ohjeluonnos on tältä osin melko epäselvä erityisesti suhteessaan valtion kasvihuonekaasuinventaarioon. Toiminnanharjoittajien näkökulmasta ei olisi mielekästä vaatia asiaa, johon toiminnanharjoittaja ei pysty omalla toiminnallaan vaikuttamaan mitenkään, kuten sitä mikä näkyy valtion kasvihuonekaasuinventaariossa. MTK huomauttaa, että sen kummemmin kansallisesta lainsäädännöstä, kuin EU lainsäädännöstä, kuin KV-sopimuksistakaan ei löydy pykäliä, jotka vaatisivat yksityisen sektorin tuottamien ilmastohyötyjen näkymistä tai näkymättömyyttä valtion kasvihuonekaasuinventaariossa, eikä tätä näin ollen voida käyttää pois sulkevana kriteerinä toimenpiteille, jotka jakeluvelvoitteen joustomekanismiin tulisi hyväksyä tai olla hyväksymättä. CRCF-asetus kylläkin tukee ajatusta, että kyseisen asetuksen mukaisesti tuotetut yksiköt ovat sertifiointikelpoisia, vaikka toimet näkyisivät valtionkin kasvihuonekaasuinventaariossa. Toiminnanharjoittajan ohjetta voisi selkeyttää esimerkiksi siten, että siinä yksiselitteisesti todettaisiin viranomaisohjeistuksen tukevan co-claiming väittämien esittämistä. 

On valitettavaa todeta, että valmistellussa viranomaisohjeistuksessa heijastuu perusteeton ennakkoasenteellisuus maankäyttösektorin ilmastotoimia ja erityisesti metsissä tuotettavien ilmastotoimia kohtaan. MTK huomauttaa, että jo laissa ja valtioneuvoston asetuksessa maankäyttösektorin ilmastotoimille on asetettu muita sektoreita merkittävästi tiukemmat hyväksymisvaatimukset hyvin rajoitetun 1% täyttömahdollisuuden, kaksinkertaisen ilmastohyödyn tuottovaatimuksen ja muita sektoreita suuremman puskurivaatimuksen kautta. Näillä on jo pyritty vastaamaan mahdollisiin epävarmuuksiin koskien maakäyttösektorin toimia, vaikka perustellusti voidaan esittää myös arviota, etteivät maankäyttösektorin ilmastotoimet ole lainkaan muita sektoreita epävarmempia laissa ja asetuksessa esitettyjen laatukriteerien toteutumisen näkökulmasta. MTK esittää, että maankäyttösektoriin kohdistuvaa ennakkoasenteellisuutta koskevat kohdat poistetaan viranomaisohjeistuksesta. Niitä ovat ainakin:  
 

s.3  Tyypillisiä hillintätoimia, joiden pysyvyys voi olla liian lyhyt hyväksyttäväksi jakeluvelvoitteen joustomekanismiksi, ovat esim. jotkin metsätalouteen liittyvät toimet tai niihin liittyvät laskentatavat. 

s.6  Hiilivuoto ei olisi yhtä relevantti kaikissa toimityypeissä, vaan se koskisi erityisesti metsä- ja maankäyttösektorin toimia.    

Energiaviraston ohjeluonnos lähtee ajattelusta, että jakelijan on saatava energiaviraston ennakkohyväksyntä toimenpiteelle ennen toimenpiteen aloittamista. Se estää toimenpiteiden aloittamisen toiminnanharjoittajan omalla riskillä, rankaisee toimialan edelläkävijöitä ja aiheuttaa tuotantoon vuosien viiveen. MTK:n näkemyksen mukaan vaatimus voi johtaa tilanteeseen, ettei jakeluvelvoitteen joustomekanismiin synny pilottijakson ensimmäisien vuosien aikana lainkaan tarjontaa. MTK esittää, että ohjeistusta muutettaisiin siten, että jos hankkeella on jonkin kansainvälisesti hyväksytyn standardin (esim. Verra/VCS, Gold Standard, Plan Vivo) mukainen hyväksyntä olemassa, voidaan hankkeen tuottamia yksiköitä hyödyntää jakeluvelvoitteen joustomekanismissa siitä päivästä alkaen, kun hanke on hyväksytty kyseisen kansainvälisen sertifiointijärjestelmän rekisterissä. MTK esittää, että tämä myös kirjataan energiaviraston ohjeeseen helpottamaan viranomaiskäsittelyn ennakoitavuutta. Rekisteröintipäivämäärä on viranomaisen riippumattomasti tarkistettavissa sertifiointijärjestelmän rekisteristä, eikä siten sisällä väärinkäytöksen mahdollisuutta. Toisaalta lainsäädännön vaatimus toimenpiteiden toteuttamisesta Suomessa takaa ilmastohyötyjen toteutumisen nimenomaan Suomessa, jolloin tästäkin näkökulmasta MTK:n esittämä tulkinta on riskitön. 

MTK pitää tervetulleena, että ohjeluonnos suhtautuu myötämielisesti tunnettujen kansainvälisten sertifiointijärjestelmien käyttöön jakeluvelvoitteen joustomekanismiin osallistumisen laadullisten kriteerien toteutumisen validoinnissa ja todentamisessa. Ohjeistusta voisi edelleen selkeyttää, että jos lain ja valtioneuvoston asetuksen asettamiin vaatimuksiin on vastattu jo kansainvälisen sertifiointijärjestelmän kriteerit täyttämällä, ei toiminnanharjoittajalta edellytetä erikseen samojen asioiden validointia tai todentamista ollakseen joustomekanismiin kelvollinen. MTK esittää, että tämä myös kirjataan energiaviraston ohjeeseen helpottamaan viranomaiskäsittelyn ennakoitavuutta. Vastavuoroinen tunnustaminen on hyväksi havaittu menettely useissa kansainvälisen kaupan tilanteissa. Myös biopolttoainelainsäädännön toimeenpanossa siitä on myönteisiä kokemuksia. Tässä tapauksessa asialla on merkitystä paitsi päällekkäisten kulujen karsimiseksi, myös toimenpiteiden validointiin ja todentamiseen liittyvän kilpailullisuuden edistämiseksi. Validoijia ja todentajia on Suomessa toistaiseksi liian vähän ja kansainvälisten toimijoiden hyödyntäminen voi osaltaan helpottaa tätä koko toiminnan kannalta ilmeistä pullonkaulaa. Puhtaasti kansallisten metodologioiden luominen tai vaatiminen ei edistäisi hiilimarkkinoiden kehitystä, vaan eristäisi Suomen kehitystä muualla tapahtuvasta, hidastaisi tuotannon syntyä, sirpaloisi resurssien käyttöä epätarkoituksenmukaisesti ja tekisi toiminnanharjoittajille vaikeaksi tai mahdottomaksi toimia useammilla markkinoilla. Nämä olivat osatekijöitä siihen, että esimerkiksi SFS standardin SFS7522 laatimisesta luovuttiin lausuntokierroksen jälkeen. Suomi voi omalta osaltaan edistää myös EU:n sisäistä yhteismarkkinan syntymistä näyttämällä esimerkkiä vastavuoroisesta tunnustamisesta jakeluvelvoitteen joustomekanismin validoinnin ja todentamisen kysymyksiin vastattaessa kansainväliset sertifikaatit hyväksymällä.  

MTK huomauttaa, että 3 610 euron päätösmaksu joustomekanismin arviointiraportista muodostaa ilmeisen kannusteen olla ilmoittamatta vapautumisista erityisesti, jos kyseessä ei ole ilmastotoimien täydellinen tuhoutuminen. Energiavirasto tekee vapautumisriskireservin käytöstä arvioinnin ja hallinnollisen päätöksen. Päätös on maksullinen riippumatta päätöksen ratkaisusta. Käytännössä päätösmaksu toimii sakkomaksuna epäillystä mahdollisesta tarpeesta turvautua vapautumisriskireserviin riippumatta siitä, onko tarve lopulta todellinen. 

Lopuksi MTK huomauttaa, että jakeluvelvoitteen joustomekanismiin esitetty viranomaisasioinnin kulurakenne ei ole omiaan kannustamaan ilmastohyötyjen tuotantoon. Maksut muodostavat markkinoillepääsyn edellytykset, mutteivat millään tapaa takaa esimerkiksi ennakoitavaa viranomaiskäsittelyä, koska viranomaiskäsittely perustuu esitetyn ohjeistuksen mukaisesti pääasiallisesti tapauskohtaiseen harkintaan. On oletettavaa, että nämä edellä mainitut seikat rajoittavat merkittävästi erityisesti kotimaisten ja pienempien toiminnanharjoittajien innokkuutta hankekehitykseen.   
 

Helsingissä 12.1.2026 

Anssi Kainulainen
Energia-asiantuntija

Leena Kristeri 
Elinvoimajohtaja 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 

aiheet: lausunto, jakeluvelvoite, joustomekanismi