Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja pölyttäjien elinolosuhteiden parantaminen ovat maataloudelle tärkeitä asioita. Nyt komission esityksessään asettamat tavoitteet ja ehdotetut toimet tavoitteisiin pääsemiseksi ovat kuitenkin epärealistiset ja ylimitoitetut. Vaihtoehtoisia menetelmiä kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseksi on jo nyt laajasti käytössä, erityisesti viljelyalaltaan pienillä erikoiskasveilla. Hyvänä esimerkkinä on hyönteisverkkojen käyttö avomaanvihanneksilla. Hyönteisverkoilla voidaan suojata kasvusto tuhohyönteisiä vastaan, koska vaihtoehtoja kemialliseen torjuntaan ei ole. Peltokasveilla, suurilla pinta-aloilla, vaihtoehtoisten menetelmien käyttö on kuitenkin rajallista. Kunnollisella viljelykierrolla on suuri merkitys kasvinsuojeluongelmien vähentämisessä, mutta kemiallistakin torjuntaa tarvitaan.

EU:ssa hyväksyttyjen kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden lukumäärä on jatkuvasti aleneva. Vanhoja tehoaineita ja valmisteita poistuu käytöstä enemmän kuin uusia kehitetään. Samaan aikaan perinteisten kemiallisten tehoaineiden korvaajiksi esitettyjen vähäriskisten ja biologisten valmisteiden kehitys ja hyväksyntä EU:n markkinoille on hidasta – lisäksi uudentyyppisten valmisteiden teho on heikompi ja rajallisempi kuin perinteisten kemiallisten kasvinsuojeluaineiden

Suomen ja muiden pohjoismaiden markkinat ovat pienet kasvinsuojeluaineita myyvien yritysten näkökulmasta. Kaikkia valmisteita rekisteröidä lainkaan meidän markkinoille, ja lisäksi erityisesti viljelyalaltaan pienet kasvit jäävät usein valmisteiden virallisten rekisteröintien ulkopuolelle. EU-lainsäädäntö mahdollistaa ns. minor use-luvat, jolla jo Suomessa hyväksytylle valmisteelle voidaan hakea käytön laajennusta kasveille, jotka eivät ole valmisteen virallisessa etiketissä. Suomessa MTK:n hakemia minor use-lupia voimassa n. 40 eri valmisteelle. Pääasiassa lupia haetaan erikoiskasveille, kuten avomaanvihanneksille sekä hedelmille ja marjoille. Lisäksi poikkeuslupia on haettu öljy- ja valkuaiskasvien, kuminan, perunan ja sokerijuurikkaan kasvinsuojelussa käytetyille valmisteille.

Minor use- lupien lisäksi on haettu ns. hätälupia valmisteille, joita ei vielä ole rekisteröity Suomeen, ennen rekisteröintiprosessin valmistumista. Lisäksi hätälupia on haettu siirtymävaiheessa, kun jonkin valmisteen käyttö EU:ssa on kielletty ja vaihtoehtoista kasvinsuojeluainetta ei vielä ole markkinoilla. Hätälupia on haettu vuosittain n. 5-10 kpl.

Euroopan tuomioistuimen tammikuussa antaman tuomion mukaan EU:ssa kielletylle tehoaineelle ei pitäisi myöntää siemenpeittaukseen lupaa edes hätä- tai muilla poikkeusluvilla. Tämä linjanveto vaikeuttaa jatkossa varsinkin erikoiskasvien kasvinsuojelua. Erityisesti sokerijuurikkaan taimettumisvaiheen tuholaisten torjunta on Suomessakin perustunut siementen peittaukseen kielletyillä neonikotinoidi-tehoaineella. Sokerijuurikkaan sekä öljykasvien siementen peittaukseen on pitkään etsitty uusia tehoaineita. Öljykasvien osalta nyt hätäluvalla siementen peittauksessa käytetyn valmisteen tulevaisuus varsinaisen hyväksynnän suhteen on edelleen epävarma. Sama tehoaine on tulossa jatkossa myös sokerijuurikkaan peittaukseen.

Tällä hetkellä työ keskittyy siihen, että komission asetusehdotus kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä saadaan muutettua järkevämpään suuntaan. Kasvinsuojelulla varmistetaan sekä määrältään että erityisesti laadultaan hyvä sato. Tähän viljelijällä pitää olla riittävät työkalut jatkossakin.

Mika Virtanen

asiantuntija, puutarha ja kasvinterveys

kasvinsuojelu, lannoitteet ja torjunta-aineet, siemenasiat, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta, vieraslajit

+358 20 413 2468

+358 40 054 4728

aiheet: kasvinsuojelu, öljykasvit, tehoaineet, peittaus