null Kaupunki ja maaseutu eivät ole vastakkain

Blogi – Maaseutuympäristö

Kaupunki ja maaseutu eivät ole vastakkain

1.4.2017

Taas on lietsottu jonninjoutavaa vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välillä. Paljon menee politikoinnin piikkiin näin kuntavaalien alla. Silti asiasta kannattaa huolestua varsinkin Suomen kaltaisessa maassa.

Maaltamuutto ei ole uusi asia. Väki muuttaa sinne, missä töitä on tarjolla. Se on toimivan talouden ja yhteiskunnan merkki. Eurooppakin häviää jatkuvasti Yhdysvalloille siinä, että työmarkkinat eivät toimi täällä jouhevasti.

Ennen maatalous ja metsätyöt työllistivät maaseudun väestön. Sitten tulivat koneet ja tehostuminen. Perinteisissä ammateissa ei riittänyt työtä kaikille. Lähdettiin Ruotsiin tai kotimaan kaupunkeihin hyvinvointiyhteiskuntaa rakentamaan.

Rakennemuutos jatkui ja jatkuu yhä. Yllättäen maa- ja metsätalous ovat törmänneet työvoimapulaan. Maalla olisi työtä, mutta ei tekijöitä.

Matkailu on jo pitkään kamppaillut työvoiman saatavuuden kanssa. Asialle on tehtävä jotain, sillä ennusteet alan kasvusta ovat huikeita. Suomeen ulkomaan turisteja vetävät hiljaisuus ja luonto. Ja nehän löytyvät yleensä maaseudulta.

Kolmasosa Suomen pienyrityksistä sijaitsee maaseudulla. Maalta löytyy maataloutta, teollisuutta ja monenlaista palvelutuotantoa. Tämän lisäksi kaupunkien läheinen maaseutu on haluttu asuinpaikka. Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista asuisi mielellään lähellä kaupunkien palveluja, mutta maaseudun rauhassa.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Mutta onko sitä tarvetta kiihdyttää politiikalla varsinkaan Suomen kaltaisessa maassa? Perusteena käytetään kiihtyvää talouskasvua. Kiihtyyhän se, kun väen liikkuessa tarvitaan uusia asuntoja ja palveluja. Ei ole sattuma, että rakennusteollisuus liputtaa vahvimmin kaupungistamisen puolesta.

Työvoiman liikkuvuutta on edistettävä. Suunta voi olla myös maaseudulle ja pikkukaupunkeihin. Jokainen yritys puntaroi työvoiman saatavuutta investointipäätöstä tehdessään.

Tyhjät, arvottomat omakoti- ja rivitalot eivät ole kenenkään etu. Jos uusia työpaikkoja syntyy sinne, missä asunnot ja perheet jo ovat, vältytään monelta turhalta investoinnilta. Aktiivisen aluepolitiikan kannattaa tukea tätä kehitystä.

Opit ja politiikka muuttuvat. Vuosikymmen alussa maaseudulle rakentamista kahlittiin esimerkiksi ilmastopolitiikkaan vedoten. Maaseudulla huomattiin, että omalle maalle ei saa rakentaa. Onneksi asenne ja politiikka ovat muuttuneet Sipilän hallituksen myötä.

Kuntaliitosten kautta moni suuri kaupunki on huomannut muuttuneensa laajan maaseudun kaupungiksi. Toivottavasti nämä Oulun kaltaiset kaupungit kykenevät näyttämään esimerkkiä tasapainoisesta yhteiselosta maaseudun ja kaupungin välillä.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 1.4.2017

MARTTILA

Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK


Olen toiminut MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. Sitä ennen vaikutin järjestön johtokunnan 2. puheenjohtajana reilun neljän vuoden ajan.
Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Koti ja maidontuotantoon erikoistunut maatila ovat Simossa, Lapin maakunnan eteläisimmässä kunnassa.
Taustani on maatalousekonomian tutkimuksessa, mikä varmaan tunkee vielä läpi kirjoituksissani.
Usko suomalaisen maatalouden, metsätalouden ja koko maaseudun parempaan tulevaisuuteen ei ole horjunut missään vaiheessa – eikä horju jatkossakaan. Ilman kovaa työtä ja yhteiskunnallista vaikuttamista tavoitteet eivät kuitenkaan tule toteutumaan. Maaseudun etu on koko Suomen etu.