Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Kiertobiotalouden ABC – hiili, vesi ja ravinteet. Case Palopuro

05.06.2017

Mehän kierrätämme luonnon kanssa yhteistyössä hiiltä, ravinteita ja vettä. Tämä on kiertotalouden ydintä, johon ministeri Tiilikainen avauspuheenvuorossaan viittasi.

Konferenssin isäntä ja emäntä Sitra julkaisi viime syyskuussa Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025 -selvityksen. Yksi painopistealue on kestävä ruokajärjestelmä.

Yksi hieno esimerkki kestävän ruokajärjestelmän kehitystyöstä on Palopuron agroekologinen symbioosi, joka on saanut kansainvälistä huomiotta mm. Marrakechin ilmastoneuvotteluissa viime talvena. Upeaa. Mikä on tämä upea hanke? Kyseessä on usean maatilan yhteistyö, jotta ruokajärjestelmä olisi energia- ja ravinneomavaraista.

Työ on kehitystyötä. Kiertotalouden ABC on sulkeutuva ketju, joka vaatii yhteensopivat palasensa kuin palapeli. Palopurossa yksi puuttuva pala on ollut biokaasulaitos. Laitos tarvitaan, jotta ruuaksi tai rehuksi käyttämättä jääneen biomassan ravinteet ja hiili saataisiin käyttöön. Biokaasulaitoksen käytännön suunnittelu on nyt käynnissä.

Miksi biokaasulaitos on oleellinen osa symbioosia? Siksi, että sato kannattaa aina hyödyntää, sekä energiaksi että lopulta ravinteiksi kiertoon. Itse kasvithan korjaavat aurinkoa ja hiilidioksidia taivaalta biomassaksi, ravinteiden voimalla. Jotta ravinteet saadaan kiertämään, sato on korjattava. Nurmetkin, vaikkei karjaa olekaan. Biokaasulaitos voi toimia ikään kuin pötsinä.

Viherlannoitusnurmienkin biomassa kannattaisi korjata ensin pois, ottaa energia irti ja vasta sitten käyttää jäännös lannoitteena, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.

Tästäkin on vielä matkaa, jotta ravinteet saataisiin mahdollisimman hyvin kiertoon ja siten, ettei maan rakenne vahingoitu raskailla kuormilla: Siksi lannoitteen tulisi olla rakeista ja kevyttä, sijoituslannoituskalustoon sopivaa.

Ja mikä vähintään yhtä oleellista, kierrätyslannoitteissa tulisi olla ravinteita kasvin tarpeiden mukaan ja käytössä silloin kun tarve on. Tämä tarkoittaa suolalisäystä, helposti liukenevia mineraalisuoloja, jotka maanesteessä liukenevat ionimuotoon kasvien otettavaksi nopeammin kuin orgaanisesta aineksesta.

Vaikka suolat eivät tulisi tiloilta, niiden avulla saadaan kierrätysravinteet tehokkaammin kiertämään. On muistettava, että suolat eivät ole myrkkyjä, vaan luonnollisia alkuaineita, joita liukenee nopeammin kuin eloperäisen aineksen samat alkuaineet. Ja mikä eloperäisissä tai orgaanisissa jarruttaa? Mikrobit, joiden työtä emme voi hallita kuten suolojen liukenemista.

Eli tarvitaan sekä orgaanista että epäorgaanista syötettä, hiiltä ja muita ravinteita. Tarkasti ja täsmällisesti. Jotta luonto voi kierrättää yhteistyössä viljelijän kanssa, kun ruokaa tuotamme.

Tätä kierrätystyötä kutsutaan myös ekosysteemipalveluiksi. Ruoka on yksi palvelu, ravinteiden kierrätys toinen, hiilensidonta kolmas. Ekosysteemipalvelu on yhtä kuin luonnon ja viljelijän yhteistyö, jota teknologia avittaa. Tästä on kyse myös Palopurossa, joka on matkalla yhä täydellisempää kiertotaloutta. Onnea matkaan!

aiheet: maanrakentaja, kiertotalous, palopuro, biokaasu