null Kiertotalouden asiantuntijat kokoontuivat Helsinkiin

Uutinen

Kiertotalouden asiantuntijat kokoontuivat Helsinkiin

16.2.2018

MTK:n järjestämä Onko kiertotalous uhka vai mahdollisuus? -seminaari keräsi kiertotalouden asiantuntijoita saman katon alle Scandic Parkiin Helsinkiin 15.2. Seminaarin esityksissä keskityttiin katsomaan kiertotaloutta monista eri näkökulmista, mutta näkökulmasta riippumatta oli havaittavissa, että kaikki ovat yhteisellä asialla. Haasteita ja työtä kuitenkin vielä riittää.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila , kertoi tilaisuuden avauspuheenvuorossaan MTK:n ottaneen vahvan roolin kiertotalouden edistämisessä. Marttila on myös iloinen, että Suomi on ottanut aiheessa globaalia johtajuutta.

Kiertotalousseminaari_Juha_Marttila_net.jpg
Juha Marttila

– Kiertotalous on myös liiketoimintaa. Meidän tulee rakentaa ohjausjärjestelmät ja politiikka siten, että tässä on liiketoiminnalle aidosti mahdollisuus, Marttila sanoi.

Yli-innovaatio-aktivisti Anssi Tuulenmäki Mindustry Oy:sta tuuletti esityksessään ajatuksia ja lähetti seminaarin inspiroiville raiteille. Hän kannusti kokeilemaan rohkeasti uusia innovaatioita ja varautumaan myös epäonnistumisiin.

Kiertotalousseminaari_Anssi_Tuulenmaki_net.jpg
Anssi Tuulenmäki

– Isoin ongelma innovaatiotoiminnassa on siirtyä suoraan pilotointiin, jonka oletetaan onnistuvan. Kun pilotti ei onnistukaan, niin päitä tippuu eikä kukaan halua jatkossa enää tehdä mitään uutta, Tuulenmäki muotoili.

Valtran johtaja Jani Rautiainen palautti jalat tukevasti multaan, ja keskittyi kertomaan, millaista toimintaa Valtra on kehittänyt kiertotalouden ympärille. Valtran Reman-prosessissa uusiokäytetään osia, mikä osaltaan jatkaa kustannustehokkaasti tuotteen elinkaarta. Palvelussa on lähdetty talous edellä, mutta ympäristöystävällisyys tulee siinä samalla.

Kiertotalousseminaari_Jani_Rautiainen_net.jpg
Jani Rautiainen

Sitran johtava asiantuntija Janne Peljon mukaan hyvää kiertotaloutta on, kun ravinteita ja energiaa hyödyntämällä saadaan ulos mahdollisimman korkean lisäarvon tuotteita.

Kiertotalousseminaari_Janne_Peljo_net.jpg
Janne Peljo

– Maatalouden painopiste siirtyy tulevaisuudessa kohti pohjoista. Kannattavuuslukemia katsoessa tilanne on kuitenkin haasteellinen. Pohjoiset alueet pitäisi saada äärimmäisen tuottaviksi. Osana maatalouden teknologian vallankumousta, Smart Farming on se tulevaisuuden juttu, Peljo totesi.

Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen kertoi puolestaan, miten kiertotalous kytkeytyy kuntien toimintaan.

Kiertotalousseminaari_Miira_Riipinen_net.jpg
Miira Riipinen

– Ilmastotyö, kiertotalous, cleantech, vähähiilisyys ja resurssiviisaus ovat kaikki sukua toisilleen. Ei ole väliä, mikä kärki edellä kunnassa edetään. Kaikki tämä työ tähtää ilmastopäästöjen vähentämiseen, luonnonvarojen säästämiseen ja kunnan elinvoiman lisäämiseen. Kunnassa kasvaa sukupolvi, joka haluaa asua ja yrittää kunnassa, jossa ympäristövaikutuksilla on väliä, Riipinen summasi esityksensä lopuksi.

Myöskään biotaloutta ei seminaarissa unohdettu. Juha Marttila huomautti jo avauspuheenvuorossaan, että on muistettava tämän olevan kokonaisuus: ei JOKO biotalous TAI kiertotalous. Ei saisi lähteä kampittamaan toista.

Apulaisjohtaja Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutista jatkoi biotalousaiheessa ja kertoi metsäbiotalouden markkinoihin vaikuttavista merkittävistä muutoksista: väestön ja keskiluokan kasvu, ilmastonmuutos sekä siihen sopeutuminen, maapallon luonnonvarojen rajallisuus, digitaalinen teknologia, robotisoituminen, sekä uudet teknologiat ja palvelut.

Kiertotalousseminaari_Lauri_Hetemaki_net.jpg
Lauri Hetemäki

– Biotaloudessa pyritään hyödyntämään puuta uusilla tavoilla, jolloin monipuolisuus on avainsanana. Muun muassa vaateteollisuudessa, elintarvike- ja pakkausteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa hyödynnetään puun mahdollistamia uusia innovaatioita, Hetemäki kertoi.

Ravinteiden kierto ja talous

Iltapäivän erityisteemaksi oli valittu ravinteiden kierto ja talous. Keskustelussa oli tavoitteena pohtia, mitä uhkia ravinteiden kiertoon liittyy ja onko ravinteet mahdollista saada nykyistä paremmin kiertoon ilman haitallisia aineita.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Lauri Äystö käsitteli puhdistamolietteen lannoitekäyttöä. Riskiä on hänen mukaansa arvioitava ympäristölle ja maaperälle. Lietteet ja perinteiset lietevalmisteet sisältävät vielä haitta-aineita ja lietelevitys voi siis kohottaa maaperän haitta-ainepitoisuutta. Haitta-aineet voivat myös kertyä edelleen eliöihin. Kehittyneille käsittelymenetelmille olisi kysyntää.

Kiertotalousseminaari_Lauri_Aysto_net.jpg
Lauri Äystö

Aalto-yliopiston tutkija Anna Mikola pyrki esityksessään vastaamaan, millaisia käsittelytekniikoita on ravinteiden talteenottoon puhdistamolietteestä. Tutkimus- ja kehitystyötä sen eteen on tehty paljon, mutta paljon on myös työtä jäljellä.

Kiertotalousseminaari_Anna_Mikola_net.jpg
Anna Mikola

– Siirtymisessä fosforin talteenottoon on vielä teknisiä haasteita. Suoraan Suomeen sopivaa tekniikkaa ei ole, eikä ylipäänsä maailmalla ole tähän kustannustehokasta tekniikkaa, Mikkola kertoi.

Paula Lindell Vesilaitosyhdistyksestä muistutti, että fosfori on kriittinen ja rajallinen luonnonvara ja siksi kierrätyslannoitteiden hyödyntäminen on kestävä vaihtoehto. Lindell myös kertoi lietteen laadun kehittyneen vuosien varrella.

Kiertotalousseminaari_Paula_Lindell_net.jpg
Paula Lindell

– Korkeat pitoisuudet on saatu alas tietoisuuden ja tekniikan kehittyessä. Tästä eteenpäin päästäksemme on esimerkiksi tiivistettävä yhteistyötä, tuotettava tietoa, luotava laatujärjestelmä sekä määritettävä ja suhteutettava riskit, Lindell sanoi.

Seminaari herätteli kuulijakuntaa, ja kiertotalouden mahdollisuudet ja haasteet kirkastuivat päivän aikana. Kyseessä oli Ympäristöstä. Yhdessä. -seminaarisarjan ensimmäinen tilaisuus. Jatkoa on luvassa noin puolen vuoden välein.

Kiertotalousseminaari_Tussitaikurit_net.jpg
Seminaarissa oli mukana Tussitaikureiden livekuvittaja, joka esitteli päivän päätteeksi tekemänsä kuvakoosteet esityksistä.




Suositellut artikkelit

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n järjestämä mediatilaisuus kiertotaloudesta tuo Berliiniin maailman suurimmille ruokamessuille suomalaiset kärkinimet kiertotalouden saralla. Sitra, VTT, Sulapac...

2

06.02.2018

Maatalouden jätteet

06.02.2018

Jätteiden määrän ja niiden haittavaikutusten vähentäminen turvaavat luonnon monimuotoisuuden, uusiutumiskyvyn ja puhtaiden tuotteiden kilpailukyvyn. Jätteiden, sivutuotteiden ja muiden materiaalien...

3

21.07.2017

Lannan käytön tehostaminen

21.07.2017

Lanta kannattaa hyödyntää sellaisenaan, mikäli se on mahdollista. Mitä enemmän lantaa käsitellään, sitä enemmän syntyy myös kuluja. Lisäksi eri käsittelyvaiheisissa on riskinä päästöt ilmaan ja vesiin.

4

21.07.2017

Kierrätysravinteet

21.07.2017

Viljelyksiä on lannoitettu pienessä määrin esihistorialliselta ajalta lähtien. Vanhoissa maatalouden oppikirjoissa annetaan ohjeita mm. eläinten lannan ja makkilannan hyödyntämiseen sekä tekolannan ja kompostin...

Kierrätys tai ravinteiden käytölle asetetut rajat eivät ratkaise vesien tilaa. Ratkaisevaa on, miten ravinteita käytetään ja maan kasvukuntoa hoidetaan.