null Kiertotalouden dialogia vailla perustietoa

Blogi – Maaseutuympäristö

Kiertotalouden dialogia vailla perustietoa

4.9.2015

Kiertotalous puhuttaa. Sitra on ollut yksi keskeinen foorumi. Hyvä näin, mutta liian usein dialogia käydään valitettavan heppoisin taustatiedoin. Perusteina ovat mielikuvat ja haastatteluaineistot vailla riittävää luonnontieteellis-teknistä tutkimusta. Käytännön biotalouden biologiset reunaehdot uupuvat, kun kehitysideoita viljellään.  

Toimiva kiertotalous nojaa teknologis-luonnontieteelliseen tutkimukseen ja toimialatuntemukseen. Mutta missä nämä ovat? Tiedolle olisi nyt kysyntää.

Ajantasaista tutkimusta ei helposti löydy. Kovaa tutkimusta tekeviltä on riisuttu resurssit.  Valtion tuki ei enää kohdistu teknologis-luonnontieteelliseen ja siihen liittyvään taloudelliseen tutkimukseen. Sen sijaan tämän päivän asiantuntemusta rakennetaan hanketuilla, ajatuspajoissa ja konsulttitoimistoissa.

Kehitysraha ei todellakaan kierrä tehokkaasti saavuttaakseen kiertotalouden toimivia tavoitteita ja kestäviä ratkaisuja. Tutkimuslaitokset ja yliopistot hakevat rahansa palasina eri rahastoista. Byrokratiaan menee äärettömästi resursseja. Liian usein tutkimuksen laatua ja relevanttiutta arvioi – jos arvioi – tahot, joilla ei ole riittävää tutkijataustaa tai toimialatuntemusta soveltavalta taholta.

Meneillään oleva keskustelu ravinteiden kierrätyksestä osoittaa, että kiertotalouden ideoita ja työpajojen tuloksia ei ole nähty tarpeelliseksi syvällisesti peilata alan tutkimuksen tai käytännön toimijoiden kanssa.

Ravinteita kierrätetään ideoilla, joiden haasteet on tunnistettu vuosikymmeniä sitten, tai ne ovat vailla tieteellisen tutkimuksen tai käytännön sanelemaa tietopohjaa. Realismi puuttuu. Ja historia.

Varsinkaan biotalous ei toimi arkkitehdin kynän jäljessä. Luonto tekee omat viivansa ja ravinteiden kierrättäjä, viljelijä, ei voi kuin tehdä parhaansa säiden vaihdellessa ja käytössä olevalla teknologialla.

Jotta voimme kierrättää ja tehostaa maa- ja metsätalouden toimintaamme, uudistuvan teknologian tulee olla toimivaa. Teoreettisesti pätevää ja käytäntöön, luonnon oloihin, soveltuvaa.  

Maaperätieteen lainalaisuudet eivät muutu, ne ovat kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. Ne ohjaavat myös ravinteiden kierrätystä ja resurssitehokkaan biotalouden kehitystä. Oikotietä ei ole vaikka mielikuvat muuhun mielivät.

MAANRAKENTAJA

Liisa Pietola, MTK


MTK:n ympäristöjohtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti.
MOTTO: Luonto auttaa meitä ja me luontoa, jotta saamme ruokamme ja lämpömme.