null Kohti parempaa elämää maaseudulla – kaikkien hyväksi

Blogi – Maaseutuympäristö

Kohti parempaa elämää maaseudulla – kaikkien hyväksi

8.9.2016

Otsikko kuvaa yhteistä tahtotilaa, jolla linjattiin tulevaisuuden maaseutupolitiikkaa Corkissa Irlannissa 5.-6. syyskuuta. Tasan 20 vuotta sitten vuonna 1996 työstettiin ensimmäinen Cork-julistus ”A Living Countryside”. Tällä viikolla syntynyt CORK 2.0 -julistus sai nimekseen ”A Better Life in Rural Areas”.

Edellisessä maaseudun kehittämistä linjaavassa EU-kokouksessa oli 15 jäsenmaata. Nyt meitä oli 28 jäsenmaasta: yhteensä 333 osallistujaa hallinnosta, tutkimuksesta ja järjestöistä. Edellisen julistuksen hyväksyi silloinen maatalouskomissaari Franz Fischler Fisher, nyt komissaari Phil Hogan kotimaassaan.

Muutakin muutosta oli kuin jäsenmaiden kasvu: ympäristöasiat ja maankäyttö nousivat entistä keskeisempään rooliin. Ilmastotoimet toivat uutta sisältöä, sillä Corkissa nähtiin maaseudun keskeinen rooli Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa, samoin kuin YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden saavuttamisessa. Ekosysteemipalvelujen merkitys nähtiin nyt uudessa valossa; viljelylle ja metsänhoidolla annettiin arvo, joka tuottaa paitsi ruokaa ja biomassaa myös aineettomia palveluita sekä avustaa luontoa monimuotoisen luonnon vaalijana ja hiilen sitojana. Palveluista voisi maksaa, niitä ei tarvitse tehdä ilmaiseksi.

Julistusta työstettiin ryhmissä, jotka jakautuivat neljään teemaan: 1) työtä, kasvua ja investointeja, 2) maaseutuympäristö, 3) innovaatiot ja 4) kannattavuus. Osallistuminen vaikutti, asioita tehtiin yhdessä. Käsikirjoitus eteni ja loppusessiossa sai antaa palautetta, ellei ryhmien raportointi ollut linjassa käydyn keskustelun kanssa.

Ympäristöryhmässä työ oli ratkaisuhakuista, mikä oli ilahduttavaa. Vanhaa vastakkainasettelua ei juuri ollut, ja maa- ja metsätalous nähtiin keskeisen ratkaisijan roolissa. Kaksi asiaa saivat pohtimaan käsikirjoitusta suhteessa käytyyn keskusteluun: Kaskadiperiaate nousi esille vain yhdessä puheenvuorossa, mutta se pääsi heti ryhmän pääotsikoihin ja lopulliseen tekstiin. Toisaalta hiilidioksidin sidontaa kasvillisuuden avulla korostettiin, mutta ympäristöryhmän yhteenvedossa hiilensidonta unohtui. Maa- ja metsätalouden rooli hiilensitojana ei saanut sille kuuluvaa paikkaa väliraportoinnissa. Oli syytä muistuttaa siitä. Lopputeksteissä hiilensidonta on kirjattuna.

Ryhmätöiden ohella saimme kuulla upeita puheita, joista vaikuttavammaksi nostan entisen ympäristökomissaari Janez Potočnikin kommenttipuheenvuoron. Hän muistutti maapallon rajoista, jotka eivät kestä nykyistä luonnonvarojen kulutusta. Luonnon monimuotoisuuden kato, ilmastonmuutoksen eteneminen ja tehottomat ravinnekierrot vaativat muutosta. Se miten maata käytetään, viljellään ja hoidetaan, on ratkaisevaa. Hän näki viljelijät avainroolissa muuttaa kehityksen kulkua todeten, että voimamme on viljelijöissä, joiden kanssa meidän tulee tehdä yhteistyötä.   

Oli suuri ilo olla mukana prosessissa, jonka tuloksena tehdään parempaa tulevaisuutta maaseudulle ja arvostetaan maaseudun monipuolisia mahdollisuuksia auttaa kaikkia kansalaisia ja ympäristön tilaa – paikallisesti ja globaalisti. Kannattavuus, elinvoimaisuus, hallinnon yksinkertaistaminen ja luottamuksen rakentaminen ovat tietenkin välttämättömiä tässä kehityspolussa ja keskeisiä myös CORK 2.0. -linjauksissa.

MAANRAKENTAJA

Liisa Pietola, MTK


MTK:n ympäristöjohtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti.
MOTTO: Luonto auttaa meitä ja me luontoa, jotta saamme ruokamme ja lämpömme.