EU:ssa viljelijöiden keski-ikä on 57 vuotta ja vain 12 % on alle 40-vuotiaita, tämä uhkaa sekä ruokaturvaa että maaseudun tulevaisuutta ja elinvoimaa. Naisten osuus nuorista viljelijöistä on EU:ssa vain 2,5 %. Nuorilla viljelijöillä on EU:ssa erityisiä haasteita mm. rahoituksen ja tiedon saannissa. Uudella strategialla komissio pyrkii lisäämään nuorten sekä uusien viljelijöiden määrää EU:ssa, sekä tukemaan nuoria viljelijöitä aikaisempaa enemmän ja kohdennetummin. Komission strategian lanseerauksen yhteydessä pidetyssä pressitilaisuudessa maatalouskomissaari Hansen totesi, että maaseudun on oltava houkuttelevampi nuorille perheille, mikä edellyttää mm. parempaa infrastruktuuria, terveydenhuoltoa, koulutusmahdollisuuksia ja nopeaa internet-yhteyttä. Uudessa EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF) komissio suosittelee jäsenvaltioita kaksinkertaistamaan tukensa sukupolvenvaihdokseen ja vähintään 6 % yhteisen maatalous politiikan (YMP) korvamerkitystä rahoituksesta tulisi kohdentaa tähän kansallisissa budjettisuunnitelmissa (NRP). 
 
Uudessa strategiassa nuorille viljelijöille suunnattuja työkaluja ovat mm. “käynnistyspaketti” jopa yhteensä 300 000 euroon asti sisältäen: aloitustuen, investointiapua, pääsyn rahoitusvälineisiin, koulutusta ja neuvontaa. Strategiassa pyritään myös linkittämään perustulotuki viljelijän ikään vuoteen 2032 mennessä, tällöin eläkeiän ylittävät eivät enää saisi perustulotukea. Tämän katsotaan lisäävän viljelijöiden halukkuutta sukupolvenvaihdokselle sekä edesauttavan nuorten viljelijöiden määrän nousua. Hansen kertoi komission tekevän myös yhteistyötä Euroopan investointipankin (EIP) kanssa helpottaakseen rahoituksen saantia mm. takausjärjestelmien ja korkotukien avulla. Myös naisten määrän nostamiseksi strategiassa nimetään mm. naiset viljelijöinä-alusta (Women in Farming Platform), jonka tarkoituksena on lisätä alan houkuttelevuutta sekä naisten näkyvyyttä alalla ja tarjota verkostoitumista, vertaistukea sekä pääsyä osaamiseen.  

 
Komissiolla on suunnitelmissa perustaa myös mentorointialusta, jossa kokeneet viljelijät voivat opastaa uusia. Strategian mukaan nuorille viljelijöille avattaisiin myös mahdollisuus osallistua Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaan, jonka kautta he voisivat oppia maataloudesta tai muista aloista, kuten agriturismista ja biotaloudesta. Lisäksi työ- ja perhe-elämän tasapainon parantamiseksi komissio aikoo yhteisrahoittaa lomituspalvelujen palkkoja (Farm Relief Services), jotta viljelijät voivat tarvittaessa pitää taukoa työstään. Tiedonsaannin ja -löytämisen helpottamiseksi jokaisen jäsenvaltion tulisi luoda yksi keskitetty tietoalusta, josta löytyy kootusti tietoa mm. tuista ja koulutusmahdollisuuksista. 
 

MTK kannattaa komission aloitetta tukea ja lisätä maataloussektorin houkuttelevuutta nuorille 

Komission julkaisema strategia on askel oikeaan suuntaan ja tavoite lisätä nuorten viljelijöiden määrää EU:ssa on perusteltu. Suomessakin tarvitaan lisää nuoria ja uusia viljelijöitä ja siksi sukupolvenvaihdosten tukeminen on keskeistä. MTK pitää kuitenkin tärkeänä, että rahoituksen kohdentamisesta erityisesti komission suosittelemasta vähintään 6 %:n allokaatiosta käydään huolellinen keskustelu. Pelkästään nuorille viljelijöille kohdennettuna 6 % YMP:hen allokoidusta rahoituksesta on MTK:n näkökulmasta liian suuri osuus, mikäli kokonaisuuteen ei sisälly vaikuttavia toimia myös luopujille. Nykyinen malli kasvattaa riskiä siitä, että nuorten tukikauden jälkeinen arki muodostuu kohtuuttoman vaikeaksi, kun haltuunottoon ja investointeihin kohdistuu samanaikaisesti voimakas aikapaine. 

MTK korostaa, että ratkaisevaa on se, mihin 6 % rahoitus käytännössä kohdentuu. Rahoituksen painottaminen riskienhallintamekanismeihin ei ole pienempien jäsenmaiden näkökulmasta vaikuttavaa eikä linjassa maatalouslinjausten tavoitteiden kanssa. Sillä kyseiset mekanismit ”laukeavat” harvoin ja sitovat resursseja pois varsinaisista rakennetta parantavista toimista. Käynnistyspaketin osalta tuen tulisi olla tarkoituksenmukaisesti kohdennettua, ja tukijärjestelmää tulisi kehittää lisäämällä sen ajallista joustavuutta sekä parantamalla tukien rakennetta. Samalla on vältettävä tukien pääomittumista pellon hintoihin, myös maatilojen erilaiset omistusjärjestelmät on huomioitava tukien kohdentamisessa tasapuolisesti. 

Eläkeiän ylittäneiden viljelijöiden perustulotuen rajaaminen vuoteen 2032 mennessä nähdään oikeansuuntaisena toimena. Nuoriin kohdistuvien toimien rinnalle uuteen tukikauteen pitää saada myös luopujiin kohdistuvia kannusteita. Perustulotuen kytkeminen ikään toimisi vahvana kannusteena hallittuihin ja oikea-aikaisiin sukupolvenvaihdoksiin. Kyse ei ole ikäryhmän rajaamisesta pois, vaan rakenteellisen vinouman korjaamisesta. Luopujat ovat omistajanvaihdosten portinvartijoita, ja ilman heihin kohdistuvia kannustimia järjestelmä ei muutu. MTK katsoo, että sukupolvenvaihdoksia ei voida edistää vaikuttavasti, jos paine kohdistuu yksinomaan nuoriin. Kannustimia tarvitaan molempiin päihin: nuorille viljelijöille tukea ja neuvontaa, luopujille sukupolvenvaihdosta aidosti fasilitoivia ratkaisuja. Näitä voitaisiin toteuttaa myös 6 %:n rahoituskehyksen puitteissa esimerkiksi vaiheittaista luopumista tai mentorointiin perustuvia malleja kehittämällä.  

Samalla on tärkeää tunnistaa ja säilyttää toimivat kansalliset järjestelmät. Suomessa lomitus on STM:n kautta rahoitettu ja MTK painottaa järjestelmän säilyttämisen tärkeyttä. Keskitetty tietoalusta, mentorointi sekä nuorille viljelijöille räätälöity neuvonta ovat kannatettavia toimia, kunhan rahoitus kohdistetaan vaikuttavasti eikä päällekkäisiä järjestelmiä synny.  

MTK pitää komission esittämää ajatusta tilan ulkopuolisten jatkajien erityisestä huomioinnin tarpeesta sekä maataloussektorin sukupuolivinouman korjaamista koskevia tavoitteita tervetulleina. Suomesta ei löydy valmista palvelumallia tilojen ulkopuolisten jatkajien kanssa tehtävien tai muutoin kansallisesta perinteestä poikkeavien sukupolvenvaihdosten fasilitoimiseksi. Esimerkiksi Irlannin “Land mobility service” on toimintamalli, jonka laaja jalkautuminen kaikkiin jäsenmaihin olisi erinomaisen toivottava kehitys. Tämä tukisi erityisesti niitä tiloja, joilla ei omia jatkajia perheen sisältä löydy.  Tämän lisäksi rahoituksen saatavuus ja erityisesti vakuuksiin liittyvät kysymykset muodostavat keskeisen ongelman perinteisestä poikkeavissa sukupolvenvaihdoksissa. MTK toivoo komission suunnalta aidosti toimivia toimia rahoituksen saatavuuden parantamiseksi, sillä nykyiset EIP:n lainat ja niiden ehdot eivät kaikilta osin vastaa tähän tarpeeseen. 

Sukupolvenvaihdosstrategia on osa tulevaa YMP:tä ja valmistelutyö on vasta alussa. MTK tuo aktiivisesti esiin edunvalvonnassaan suomalaisten nuorten viljelijöiden kannalta keskeisiä rakenteellisia kysymyksiä, jotta sukupolvenvaihdoksia voidaan edistää aidosti vaikuttavin keinoin ja maataloussektori säilyy elinvoimaisena ja houkuttelevana myös tulevaisuudessa. 

Kirjoittajat ja lisätietoa 
Helka Hypén, Brysselin toimiston harjoittelija 
Helka.hypen@mtk.fi,+32471330924 

Meri Remes

asiantuntija, maaseutunuoret

+358 40 532 9636

Juha Lappalainen

tutkimuspäällikkö, maatalous

maatalouden tulo- ja rakennepolitiikka, EU:n ja kansalliset tuet, tilastot ja tutkimukset, maatalouspoliittinen aineisto

+358 20 413 2415

+358 40 546 6675

aiheet: cap, bryssel-agenda