Korona-pandemian ympärillä käydään keskustelua päivittäin erilaisissa webinaareissa. Vaikka poliittisten päättäjien päähuomio keskittyy korona-ongelmien ratkaisemiseen, taustalla käytävä keskustelu muutostarpeista jatkuu. Kriisitoimet, kuten tukipäätökset ja kausityövoiman järjestelyt elintarvikesektorille, sitovat maatalousministerien kädet EU:ssa, samalla kun ympäristöjärjestöt painostavat komissiota jatkamaan pellolta pöytään ohjelman valmistelua. 

Tavaraliikenne lähes ennallaan 

Elintarvikkeiden ja tuotantopanosten liikkuminen on pääsääntöisesti säilynyt hyvänä, ainakin Euroopassa. Nopeutettujen rajanylityskaistojen varaaminen elintarvikkeille on helpottanut suljettujen rajojen ylittämistä. Vientikaupassa mm. Kiinan vienti on konttipulan helpotettua palaamassa normaalimmalle tasolle vakiintuneissa kauppasuhteissa ainakin päätellen tanskalaisten kokemuksista.

Häiriöiltä ei ole vältytty. Heti kriisin alkuvaiheessa mm. Etelä-Amerikan satamissa lakkoiltiin, Italian kautta kulkevan luomuvalkuaisrehun saatavuudessa on ollut ongelmia ja Romania sulki elintarvikeviennin EU:n ulkopuolelle. Suomessa yksi huolenaihe on ollut mm. varaosien saanti, kun keskusvarastot ovat eri puolilla Eurooppaa.  

Lentoliikenteen vähentyminen vaikuttaa rahtikuljetuksiin. Em. varaosaongelmat ovat yksi esimerkki siitä. Kehitysyhteistyöhankkeissamme Afrikassa on tullut vastaan lentorahtien hinnan nousu turismin loppuessa. Kun tuoretuotteita, kukkia ja vihanneksia, on saatu vientiin, on hintojen nousu ja rahtimahdollisuuksien puute pysäyttänyt vientikaupan. Korona kärjistää kehitysmaiden ruokahuollossa olevia ongelmia, kun tuotteita ei saada markkinoille eikä tuotantopanoksia tulevaa satoa varten tiloille.

Venäjällä Putin on aloitellut keskustelua vientirajoitteiden purkamisesta koronan takia. Aloitteeseen ei ole juuri Venäjän ulkopuolella tartuttu, mutta on selvää, että korona tarjoaa hyvän poliittisen syyn Putinille tunnustella, onko nyt aika Krimin valtauksen seuraamusten purkamiseen. Toisaalta se voi kuvastaa Venäjän syvenevän korona-kriisin mittasuhteita. 

Ihmisten vapaa liikkuvuus on vain muisto 

Vakituisesti ulkomailla työskentelevien työntekijöiden määrä on konkretisoitunut länsimaissa hyvin kouriintuntuvalla tavalla. Elintarvikesektori ei ole ainut, mutta merkittävä ulkomaisen työvoiman käyttäjä niin Pohjois-Euroopassa kuin Etelä-Euroopassakin. Vakituisten lisäksi kausityövoima on erityisesti elintarvikesektorin kysymys. 

Monissa maissa on huutava pula kausityövoimasta. USA:ssa tarvitaan neljännesmiljoona meksikolaista töihin maatiloille. Samoin uutiset joka puolelta Eurooppaa kertovat kilpailutilanteesta tänne saapuvasta luvallisesta työvoimasta. Kuten Suomi, monet muutkin maat pyrkivät rajoittamaan ulkomaisen työvoiman maahantuloa ja mahdollistamaan lomautettujen ja työttömäksi jääneiden työllistymisen elintarvikesektorilla. Tanskalaiset ovat muuntokouluttaneet ravintolatyöntekijöitä elintarviketeollisuuden palvelukseen korvaamaan ulkomaisen työvoiman niukkuutta. Sama ilmiö on nähtävissä meilläkin, kun ravintoloista ja hotelleista on siirtynyt työvoimaa vähittäiskauppaan tyydyttämään kasvanutta työvoimatarvetta.   

Vähittäiskaupan rooli kasvaa elintarvikesektorilla 

Ravintola- ja suurkeittiöruokailun väheneminen näkyy tuotevalikoimissa. Belgian ja Hollannin perunavarastot ovat pullollaan perunoita, kun fritit/ranskanperunat eivät löydä kuluttajaa ravintola-annoksissa. Parsakausi jäi tänä vuonna myös ravintoloiden sulkemisen jalkoihin. Vastaavasti lihan arvo-osien kulutuksen uutisoidaan notkahtaneet monen muun tyypillisen ravintolatuotteen tavoin.

Kun iso osa kuluttajista ei käy päivällä työpaikalla ja työpaikkaruokailussa tai lapset kouluruokailussa, on selvää, että muutos näkyy vähittäiskaupassa ja kulutuksen rakenteessa. Muutos on hyvin samanlainen joka puolella. Viikottaisissa keskusteluissamme Pohjoismaisten kollegoiden kanssa näkymät ovat hyvin yhteneviä.
 

Politiikkamuutosten tarve ei muutu 

David Nabarro on vetänyt ruokajärjestelmien (Food Systems) muutoskeskustelua YK-tasolla. Entinen YK:n pääsihteerin kestävän kehityksen neuvonantaja ja ruokaturvallisuuden ja ravitsemuksen edustaja kiertää maailmaa keskusteluttaakseen ihmisiä ruokaketjun ongelmista. Haasteena on, miten saadaan alkutuottajalle ruokaketjussa sille kuuluva asema. Kuluttajien ja tuottajien kohtaaminen jää ketjussa liian vähäiseksi, jotta ymmärrettäisiin toisia. Viesti on tuttu meilläkin ja keskustelua käydään mm. kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteuttamiseksi.

EU:ssa vastaava keskustelu on osa komission puheenjohtaja von der Leyenin Green Dealiä. Pellolta pöytään -ohjelman pitäisi vastata samaan kysymykseen kuin David Nabarron ruokajärjestelmien muutostarvekeskustelu. EU:ssa pellolta pöytään keskustelua on vedetty ilmastokärjellä. Pandemia on nostanut esiin muitakin ruokaketjun haasteita ja muistuttaa politiikan valmistelijoita, että kestävässä kehityksessä on löydettävä tasapaino taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden kanssa. 

Kriisiä ei koskaan kannata olla käyttämättä muutoksen etsimiseen ja tekemiseen.     

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: korona, koronaepidemia, maatalouskauppa