Vain 23 % kyselyyn vastanneista kuntapoliitikoista ja viranhaltijoista kertoo kunnallaan olevan oma energiastrategia. Niissä kunnissa ja yhtiöissä, joissa energiastrategia on tehty, strategioissa on yleisimmin huomioitu energiansaannin huoltovarmuus (74 %), energian hinta (72 %) sekä energiaraaka-aineen kotimaisuus (68 %). Energiastrategioiden sisällöt vastaavat kuntavaikuttajien prioriteetteja: vastaajat haluaisivatkin painottaa samoja teemoja, jotka löytyvät jo kuntien ja yhtiöiden energiastrategioista.

–  Kuntien lämpölaitoksissa ja energiayhtiöissä eniten käytetyt polttoaineet ovat puu, öljy ja turve. Valtaosa vastaajista näkee energiavalinnoilla olevan merkitystä alueen elinvoimaisuudelle, Mäntylä kertoi.

Puun käyttöä halutaan lisätä kuntien energiantuotannossa: jopa 68 % vastaajista toivoo, että puun käyttöä kunnan energiantuotannossa lisättäisiin nykyisestä ja muun bioperäisen raaka-aineen käytön lisäämistä puoltaa 53 % vastaajista. Hiilen ja öljyn käyttöä halutaan puolestaan vähentää kuntien energiantuotannossa.

– Kuntien hallitusten, valtuustojen ja teknisten lautakuntien puheenjohtajat kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa energiakysymyksiin ja -hankintoihin keskimäärin pienemmiksi kuin viranhaltijat. Vastaajat, joiden kunnassa on energiastrategia tai omistajaohjauslinjaukset energiayhtiölle, kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa parempina kuin ne, joilla strategiaa tai linjauksia ei ole, Mäntylä kuvaili.

– Tutkimuksesta heijastuu, että ilmastonmuutos otetaan vakavasti. Tämä näkyy etenkin siinä, että pyritään lisäämään uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä. Myös aluenäkökulma ja paikallisuus korostuvat tutkimuksessa. Kunnat haluavat käyttää paikallisia raaka-aineita, jos niitä on saatavilla, Suomen Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma tiivisti kommenttipuheenvuorossaan.

Toisessa kommenttipuheenvuorossa Tampereen Sähkölaitos Oy:n toimitusjohtaja Jussi Laitinen kertoi, että uusiutuvan ja kotimaisen energian käyttö on yleensä hyvin linjassa energiayhtiöiden omien tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi paikallinen hyvinvointi, kannattavuus ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen toteutuvat samalla.

–  Kunnan ei pidä kuitenkaan ohjauskeinoillaan heikentää oman energiayhtiönsä asemaa kilpailijoihin verrattuna. Kaikkia asioita ei voi ohjata ottamatta huomioon markkinoita. Mm. sähkönsiirtoon ja sähkön vähittäismyyntihintaan ei pitäisi vaikuttaa. Sen sijaan esimerkiksi polttoainevalintoihin voi vaikuttaa, Laitinen huomautti.