Lausunto

MTK:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

12.03.2026

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

Lausunnonantajan yleiset huomiot koko esityksestä

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Julkiset hankinnat voivat oikein  suunniteltuina vahvistaa Suomen strategisia etuja kuten ruokaturvaa, maaseudun  elinvoimaisuutta, ympäristön kestävyyttä ja taloudellista kriisinkestävyyttä.

Hallitusohjelman mukaan hallitus on sitoutunut Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien  parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin (ns. Maka-raportti), jossa ehdotettiin  hankintalain tarkastelua. Maka-raportissa ehdotettiin, että suomalaisen elintarvikeketjun  asemaa julkisissa hankinnoissa on syytä tarkastella uudestaan esimerkiksi tuotteissa, jotka on tuotettu EU-lainsäädännön minimitasoa heikommissa olosuhteissa. Lisäksi ehdotettiin,  että sopimusten kesto- ja tarkastuslausekkeiden käytännöt tulisi arvioida.

MTK pitää hallituksen esityksen tavoitteita julkisten hankintojen tehokkuuden  parantamisesta, kilpailun lisäämisestä sekä pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien vahvistamisesta kannatettavina. Samoin huoltovarmuuden ja elintarvikehuollon  huomioiminen hankintalainsäädännössä on MTK:n näkemyksen mukaan erittäin tärkeää  maailmalla lisääntyvän epävarmuuden takia. 

MTK kiittää esitykseen tehtyä muutosta, jolla jätetoimiala rajataan sidosyksikköjä koskevan  vähimmäisomistusosuuden ulkopuolelle. Muutos olisi voinut heikentää palveluntarjontaa ja  kasvattaa kuluttajien kustannuksia erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Huoltovarmuus ja elintarvikemarkkinat

MTK pitää myönteisenä, että huoltovarmuus ja elintarvikehuolto on nostettu aiempaa  vahvemmin osaksi julkisia hankintoja koskevaa sääntelyä. Kotimaisen ruoantuotannon  merkitys osana kansallista huoltovarmuutta on viime vuosien kriisien myötä  konkretisoitunut, ja tämän tunnistaminen hankintalainsäädännössä on välttämätöntä.

Valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista (568/2024) elintarvikehuollon  turvaamisen perusedellytykseksi luetaan kannattava alkutuotanto. VN päätöksessä on myös  todettu, että “elintarvikehuollossa koko arvoketjun on toimittava”. On tärkeä tiedostaa, että  vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen lähtökohtana on normaaliolojen  toiminta. Huoltovarmuutta luodaan normaalioloissa hankinnoilla, joilla koko arvoketju voi 
toimia kestävästi ja kannattavasti.

MTK korostaa, että huoltovarmuuden toteutuminen julkisissa hankinnoissa edellyttää  käytännössä hankintayksiköiden kyvykkyyksien ja resurssien kasvattamista, jotta toimivia  hankintamalleja, jotka mahdollistavat kotimaisten ja alueellisten elintarviketoimijoiden  osallistumisen tarjouskilpailuihin, saadaan toteutettua myös käytännössä. Pelkkä  huoltovarmuustavoitteen kirjaaminen lakiin ei riitä, mikäli hankintakokonaisuudet  muodostetaan tavalla, joka sulkee pois pienemmät toimijat. Tärkeää on, että sääntely on  selkeää ja menettelyt ovat yksinkertaiset myös lakia soveltavien hankintayksikköjen  näkökulmasta.

Hankintojen jakaminen osiin ja pk-yritysten asema

Hankintojen osiin jakamisella edistetään lyhyiden toimitusketjujen yleistymistä. Lyhyet  toimitusketjut edistävät kestävyyttä, kriiseihin varautumista ja yhteisöjen hyvinvointia  vähentämällä kuljetusetäisyyksiä ja säilyttämällä taloudellisen arvon paikallisella tasolla.

Lyhyet toimitusketjut myös vahvistavat tuottajien ja kuluttajien välistä suhdetta, mikä  parantaa elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä ja kasvattaa luottamusta.
MTK pitää tärkeänä, että hankintayksiköitä velvoitetaan arvioimaan hankintojen jakamista  osiin ja markkinakartoituksen tekemistä jo valmisteluvaiheessa. Tämä on keskeinen  edellytys sille, että maatalous‑ ja elintarvikesektorilla toimivat pk‑yritykset, osuuskunnat ja  tuottajaorganisaatiot voivat tosiasiallisesti osallistua julkisiin hankintoihin. MTK korostaa, että elintarvikehankinnoissa hankintojen liiallinen keskittäminen johtaa usein  kilpailun kaventumiseen, tarjonnan yksipuolistumiseen ja huoltovarmuuden  heikentymiseen. Hankintojen jakaminen osiin tukee paitsi kilpailua myös alueellista  elinvoimaa ja toimitusvarmuutta.

Laatu- ja vastuullisuuskriteerit elintarvikehankinnoissa

MTK pitää tärkeänä, että julkisissa elintarvikehankinnoissa voidaan jatkossa käyttää laatu‑,  vastuullisuus‑ ja tuotantotapakriteereitä tavalla, joka on EU‑oikeuden mukainen, mutta  mahdollistaa kotimaisen tuotannon erinomaisuuden ja vahvuuksien huomioimisen.  Elintarvikeketjun vastuullisuus, eläinten hyvinvointi ja ympäristönäkökohdat eivät ole  kustannustehokkuuden vastakohtia, vaan pitkällä aikavälillä osa huoltovarmuutta ja osa  markkinoiden toimivuutta. Ehdotettu muutos parantaa maataloustuottajien ja maaseudun 
pk-yritysten mahdollisuuksia menestyä kilpailutuksissa.  Julkisissa elintarvikehankinnoissa asetettavat hankintakriteerit mahdollistavat paikallisen 
tuotannon ja kausittaisten tuotteiden suosimisen, mutta tämä edellyttää korkeaa 
hankintaosaamista. Julkisten elintarvikehankintojen resurssoinnista ja hankintaosaamisen  kasvattamisesta on huolehdittava myös jatkossa, jotta lakimuutoksen hyödyt realisoituvat  täysimääräisesti.

Muuta 

Lain 136 pykälään, joka koskee hankintasopimuksen muuttamista sopimuskauden aikana, ehdotetaan muutoksia, joiden mukaan hankintasopimuksen muuttaminen olisi  tarkoituksenmukaista silloin, kun sopimusmuutoksen tarve johtuu sellaisesta  poikkeuksellisesta olosuhteesta, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida.  Tällaisia poikkeuksellisia olosuhteita olisivat esimerkiksi äkillinen kustannusinflaatio tai ´vakava kansainvälinen toimitusketjun häiriö. Ehdotetun lakimuutoksen myötä  hankintayksiköiden olisi jatkossa mahdollista varautua markkinahäiriöihin sisällyttämällä  sopimuksiin esimerkiksi hinnantarkistuslausekkeita, joiden avulla voidaan ylläpitää  sopimuksen toteuttamiskelpoisuutta myös poikkeuksellisissa toimintaympäristöissä.
Ehdotettu muutos on maataloustuottajien näkökulmasta positiivinen. Edellisen, vuoteen  2022 ajoittuneen, kustannuskriisin kohdalla julkisten hankintojen sopimusten  joustamattomuus aiheutti huomattavia vaikeuksia erityisesti elintarvikehankintojen  tavarantoimittajille. Ehdotettu pykälämuutos tällaisen havaitun epäkohdan muuttamiseksi  on tarpeen.
 
Lopuksi MTK totetaa, että käynnissä olevan hankintadirektiivin muutostarpeiden 
arvioinnissa Suomen tulee edistää kotimaisten vaihtoehtojen suosimisen mahdollisuuksia.  Hankintadirektiivin muuttaminen esimerkiksi siten, että Suomen kaltaisille jäsenmaille,  joissa nimisuojatuotteita ei ole rekisteröity useita, annettaisiin mahdollisuus suosia  elintarvikehankinnoissaan alueen nimisuojatuotteita. Tällainen muutos tukisi niin  hankintojen kotimaisuusasteen kasvattamista, hankintojen kestävyyttä kuin paikallisen  ruokakulttuurin säilymistä. 

Kimmo Tammi 
Juristi

aiheet: lausunto, julkiset hankinnat