Takaisin Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain ja eläinten lääkitsemisestä annetun lain 17 §:n muuttamisesta

Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain ja eläinten lääkitsemisestä annetun lain 17 §:n muuttamisesta

14.04.2026

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi eläinten hyvinvoinnista annetun lain ja eläinten lääkitsemisestä annetun  lain 17 §:n muuttamisesta.

MTK kannattaa hallituksen esitystä porsaiden kirurgisen kastraation kiellon kumoamisesta sekä paikallispuudutteiden luovutuksen eriyttämistä kansallisesta terveydenhuolto-ohjelmasta.

MTK on aina tukenut eläinten hyvinvointilain vaatimusta kipulääkityksestä ja paikallispuudutuksesta, joka on merkittävä parannus porsaiden hyvinvoinnille kirurgisessa kastraatiossa. Teurastamot ovat vaatineet tuottajilta tätä jo vuoden 2026 alusta, eli vuotta ennen lakisääteistä pakkoa. Vastaavaa merkittävää hyötyä on vaikeaa nähdä kirurgisen kastraation täyskiellossa, kun muille  eläinlajeille vastaavat toimenpiteet ovat asiamukaisella ja samankaltaisella kivunhallinnalla sallittuja. Käytettäessä tätä jo eläinten hyvinvointilaissa edellytettyä kivunhallintaa, ei sikojen kastrointi eroa  esim. kissan kastraatiosta tai vasikan nupoutuksesta kivunhallinnan osalta lainkaan. MTK jakaa hallituksen esityksen huomiot mm. eläinten hyvinvointilain puutteellisesta lainvalmistelusta kirurgisen  kastraation kiellon, sen vientivaikutusten ja täyskarjukasvatuksen ongelmien osalta. Esimerkiksi on  nostettava, että kirurgisen kastraatiokiellon valmistelussa ei ole huomioitu vaikutuksia sikojen myöhempään hyvinvointiin esim. mahdolliseen yleisempään aggressiiviseen käyttäytymiseen, hännän-, peniksen- tai korvienpurentaan, joita voi esiintyä sekä täyskarjuilla että kemiallisesti kastroiduilla.

MTK haluaa korostaa, että em. huomioiden kirurgisen kastraation kiellolla ei saavuteta todennettuja  hyötyjä eläinten hyvinvoinnille, mutta siitä aiheutuisi satojen miljoonien eurojen kustannukset teurastamoteollisuudelle, joka ostaa siat alkutuotannon toimijoilta. Kaikki säädösmuutokset, jotka aiheuttavat teurastamo- ja lihanjalostusteollisuudelle lisäkustannuksia, vaikuttavat väistämättä teollisuuden kykyyn maksaa alkutuotannolle kilpailukykyistä tuottajahintaa. Vaikka lihakarjun rehuhyötysuhde näyttäisi olevan hieman leikkoja parempi, se ei alkutuotannon talouteen juuri vaikuta, jos ja  kun mahdollisesti haisevalle karjunlihalle ei ole maksuhalukasta asiakasta.

Jos tätä lakimuutosta ei tehtäisi, Suomesta tulisi ensimmäinen maa EU:ssa, joka kieltää sikojen kirurgisen kastraation lailla. Ne maat, jotka ovat asteittain ja osittain luopuneet sikojen kirurgisesta  kastroinnista eivät ole tehneet sitä lain pakottamana. Myös sianlihatuotteiden markkinat ovat näissä  maissa Suomen sianlihamarkkinoista poikkeavat.

MTK kannattaa myös lääkitsemislain 17 § selkiyttämistä lääkeluovutuskäytäntöjen osalta. MTK totetaa, että ei ole tarkoituksenmukaista sekoittaa lääkitsemissuunnitelmaa ja terveydenhuoltojärjestelmää keskenään. Lainsäädännön tulee myös kohdella tuottajia tasapuolisesti. Lisäksi MTK pitää 
toimivaa kunnaneläinlääkärijärjestelmää tarpeellisena ja näin ollen kannattaa kulujen korvaamista  118 § muutosten mukaisesti sekä peräänkuuluttaa, että kunnaneläinlääkäri saa näistä töistä myös  asianmukaisen korvauksen.

Helsingissä 14.4.2026 

Olli Heino, Asiantuntijaeläinlääkäri