Lausunto

Lausunto luonnoksesta korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioksi 2040

13.04.2026

Opetus- ja kulttuuriministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioksi 2040. MTK  pitää hyvänä, että vision valmistelussa korostuvat sivistys, demokratia, tieteen vapaus, osaamisen  uudistaminen sekä tutkimuksen ja koulutuksen merkitys suomalaisen yhteiskunnan menestykselle. Pitkän  aikavälin visio on tarpeellinen, koska korkeakoulutus ja tutkimus vaativat johdonmukaista kehittämistä yli hallituskausien.

Vision kokonaisuus on kannatettava, mutta MTK katsoo, että sitä tulee täsmentää nykyistä selvemmin  Suomen omista vahvuuksista ja tarpeista käsin. Luonnonvara-alat, ruokajärjestelmä, maa- ja metsätalous  sekä metsäbiotalous muodostavat Suomessa strategisen perustan talouskasvulle, huoltovarmuudelle,  alueelliselle elinvoimalle, viennille sekä ilmasto- ja ympäristöratkaisuille. Näiden alojen merkityksen tulee  näkyä vision lopullisessa tekstissä nykyistä painokkaammin. Suomessa ei voida rakentaa kestävää kasvua, kokonaisturvallisuutta tai strategista autonomiaa ilman vahvaa alkutuotantoa, toimivaa ruokaketjua,  metsäsektoria ja niiden tutkimus- ja koulutuspohjaa.

MTK pitää tärkeänä, että visiossa tunnistetaan tieteen vapauden rinnalla myös tutkimuksen  yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa korkeatasoista uutta tietoa, mutta  samalla sen on kyettävä tukemaan päätöksentekoa, elinkeinoelämän uudistumista ja koko yhteiskunnan 
resilienssiä. Vision tulisi korostaa nykyistä vahvemmin sitä, että korkeakoulutuksen ja tutkimuksen on  palveltava koko Suomea. Osaamisen, tutkimusinfrastruktuurien ja koulutusmahdollisuuksien liiallista  keskittymistä on vältettävä, sillä Suomen elinvoima, huoltovarmuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö  rakentuvat koko maassa.

Koulutuksen saavutettavuuden osalta MTK pitää tärkeänä, että visiossa ei painoteta ainoastaan nuorten  mahdollisuuksia, vaan myös jatkuvaa oppimista, osaamisen päivittämistä ja joustavia koulutuspolkuja koko  työuran ajan. Luonnonvara-aloilla tarvitaan sekä nuoria tutkinto-opiskelijoita että alanvaihtajia, työssä olevia  ammattilaisia ja yrittäjiä, joiden osaamista voidaan vahvistaa joustavasti. Siksi vision toimeenpanossa tulee 
vahvistaa tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia, täydennyskoulutusta sekä saavutettavia  koulutusratkaisuja myös niille, joiden osallistumista rajoittavat etäisyydet, työtilanne tai yrittäjäasema.  Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös oppimisympäristöihin, kuten opetusmaatiloihin, opetusmetsiin,  koealoihin ja muihin käytännön oppimisympäristöihin, jotka mahdollistavat aidosti työelämälähtöisen  koulutuksen.

MTK korostaa, että kunnianhimoisen tutkimustoiminnan rinnalla on vahvistettava myös soveltavaa  tutkimusta ja tutkimustiedon siirtymistä käytäntöön. Luonnonvara-aloilla vaikuttavuus syntyy vasta silloin,  kun tutkimus kytkeytyy koulutukseen, neuvontaan, yritystoimintaan, maatiloihin, metsänomistajiin ja  käytännön kehittämiseen. Samalla on huolehdittava tutkijapolkujen houkuttelevuudesta ja 
ennakoitavuudesta. Vision toimeenpanossa on tämän vuoksi vahvistettava yliopistojen,  ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Lisäksi on tärkeää  kehittää pilotointiympäristöjä, kokeiluympäristöjä ja muita rakenteita, jotka mahdollistavat tutkimus- ja  innovaatiotiedon nopean käyttöönoton.

Korkeakoulujen erikoistuminen ja yhteistyö voivat parhaimmillaan vahvistaa laatua, tehokkuutta ja  kansainvälistä kilpailukykyä, mutta niiden toteutuksessa on vältettävä liiallista keskittämistä. Suomen  kannalta on tärkeää säilyttää alueellisesti kattava osaamispohja sekä tutkimuksen ja koulutuksen verkosto myös niillä aloilla, joilla on erityistä merkitystä huoltovarmuudelle, ruoantuotannolle, metsätaloudelle,  energiaomavaraisuudelle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle. Yhteistyötä tulee tarkastella laajasti siten,  että mukana ovat korkeakoulujen lisäksi myös tutkimuslaitokset, neuvonta, yritykset ja muut  työelämätoimijat.

Rahoituksen osalta MTK pitää perusteltuna tavoitetta vahvistaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen  rahoituspohjaa, mutta korostaa, että rahoituksen monipuolistaminen ei saa korvata vakaata ja  ennakoitavaa julkista perusrahoitusta. Pitkäjänteinen tutkimus- ja koulutuspolitiikka edellyttää vahvaa  perusrahoitusta, kilpailtua rahoitusta sekä tutkimusinfrastruktuurien suunnitelmallista vahvistamista.  Nykyisessä mallissa valtion tutkimusrahoituksesta kilpaillaan laajasti Suomen Akatemian kautta, mikä vie  tutkijoilta paljon aikaa hakemustyöhön eikä tee järjestelmästä riittävän kannustavaa. Rahoitusjärjestelmää  on siksi kehitettävä niin, että se tukee paremmin tutkimustyön jatkuvuutta, opetusta ja yhteiskunnallista  vaikuttavuutta. Rahoitusmallien tulee tukea laadun ohella vaikuttavuutta, yhteistyötä ja tiedon siirtymistä  käytäntöön. MTK pitää tärkeänä, että TKI-rahoitusta kohdennetaan nykyistä paremmin myös pk-yrityksille,  maatiloille ja käytännönläheisiin innovaatioympäristöihin. Samalla on huolehdittava siitä, että kansallisesti  tärkeät alat eivät jää heikommalle, vaikka yksityisen rahoituksen mahdollisuudet vaihtelevat aloittain.

Digitalisaation, tekoälyn ja datan hyödyntämisen osalta MTK korostaa reilun datatalouden periaatteita.  Datan omistajuuden, käyttöoikeuksien ja hyötyjen oikeudenmukaisen jakautumisen on toteuduttava koko  arvoketjussa siten, että myös alkutuotannon toimijoiden asema turvataan. Korkeakoulujen ja  tutkimusorganisaatioiden tulee tuottaa ratkaisuja, jotka vahvistavat käytännön toimijoiden mahdollisuuksia  hyödyntää dataa tuottavuuden, kestävyyden ja kilpailukyvyn parantamisessa.

MTK katsoo, että vision jatkovalmistelussa on syytä vahvistaa myös tutkimuksen roolia  ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, energiasiirtymässä ja  huoltovarmuuden vahvistamisessa. Suomen erityispiirteet, kuten ojitettujen turvemaiden laajuus, harva  aluerakenne, pitkät etäisyydet sekä maa- ja metsätalouden suuri merkitys kansantaloudelle, edellyttävät  tutkimukselta kansallisesti relevantteja painotuksia. Hiilenkierron tutkimus, turvemaiden kysymykset,  maaseudun infrastruktuuri, biokaasu, akkuvarastot, energiaomavaraisuus ja maaseudun resilienssi ovat  esimerkkejä teemoista, joiden tulisi näkyä vision toimeenpanossa nykyistä selvemmin.

MTK pitää tärkeänä, että vision toimeenpanolle asetetaan selkeät tavoitteet, vastuut ja seurantamittarit.  Mittareiden tulee kuvata määrällisten tulosten lisäksi koulutuksen ja tutkimuksen laatua, alueellista  saavutettavuutta, yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tiedon siirtymistä käytäntöön. Arvioinnissa on  tunnistettava nykyistä paremmin myös opetuksen laatu, ohjaus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus.  Hallinnonalojen välinen yhteistyö ja vuoropuhelu elinkeinoelämän kanssa ovat välttämättömiä, jotta visio tukee aidosti Suomen kilpailukykyä, kestävää kasvua ja huoltovarmuutta.

Yhteenvetona MTK toteaa, että vision suunta on oikea, mutta sen painotuksia tulee tarkentaa niin, että  luonnonvara-alojen, ruokajärjestelmän, jatkuvan oppimisen, alueellisen saavutettavuuden, soveltavan  tutkimuksen, tutkijapolkujen houkuttelevuuden ja vaikuttavuuden merkitys tunnistetaan nykyistä  vahvemmin. Suomen tulevaisuuden korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikan on tuettava sekä kansainvälistä  kilpailukykyä että kansallista kestävyyttä, huoltovarmuutta ja kasvua koko maassa. MTK pitää tärkeänä,  että nämä näkökulmat näkyvät vision lopullisessa tekstissä ja toimenpidesuosituksissa nykyistä  selkeämmin.

Helsingissä 13.4.2026

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY

Susanna Aro
Johtaja

Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja

aiheet: tutkimus, lausunto, korkeakoulutus, visio