Takaisin Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026

Lausunto

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026

20.04.2022

Maa- ja metsätalousvaliokunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Yleistä

Valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023-2026 linjataan talouspolitiikan perusteita lähivuosiksi.

Venäjän käynnistämä raaka hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 on muuttanut maailmaa nopeasti monin tavoin ja tilanteen seuraukset tuntuvat vahvasti myös Suomen taloudessa. Äskettäisessä hallituksen kehysriihessä ja jo aiemmin päätetyssä pääosin maatalouteen kohdistetussa huoltovarmuuspaketissa hallitus onkin reagoinut muuttuneeseen tilanteeseen.

Venäjän hyökkäyssodasta aiheutunut tilanne on edelleen arvaamaton ja nopeatkin muutokset voivat olla mahdollisia. Tilanteeseen on varauduttava ja etusijalle on asetettava kansalaisten turvallisuus, ruoka ja lämpö. Näissä asioissa hallituksella on tarvittaessa oltava valmiutta myös uusiin nopeisiin toimiin.

On myönteistä, että puolustusbudjetin lisäksi äskettäisessä kehysriihessä merkittäviä lisäpanostuksia kohdistettiin TKI-varoihin. Nämä ovat nyt hyvin perusteltuja kohteita. Suomen talous ja tuotanto ovat murroksessa. Vihreä siirtymä edellyttää tutkimus- ja tuotekehitysvarojen kohdentamista vihreisiin elinkeinoihin. Biotalouden mahdollisuudet hyvinvointimme edistämisessä ovat merkittäviä. Korkealla tasolla oleva tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä osaaminen luovat perusteita taloutemme kasvulle. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien toimialojen tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen palvelee myös ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lyhyellä aikavälillä Suomen EUelpymisohjelman mahdollisuudet myös tutkimus ja kehittämistoiminnan vahvistamisessa on hyödynnettävä.

On erityisen tärkeää, että selonteon aikavälillä suomalaiset yritykset pääsevät mukaan ennustettuun kansainväliseen kasvuun ja mukaan EU:n vihreän siirtymän ja erityisesti energiasektorilla tarvittavien valtavien investointihankkeiden toteutukseen. Kuten selonteon herkkyystarkastelusta käy hyvin ilmi, talouden kasvulla ja työllisyydellä on oleellinen vaikutus julkisen velan osuuteen ja rahoitusasemaan BKT:stä.

MTK tukee hallituksen tavoitteita työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. On tärkeää, että tilapäistä suojelua tarvitsevat Ukrainasta sotaa paenneet ihmiset kyetään integroimaan mahdollisimman hyvin Suomeen ja myös Suomen työmarkkinoille. MTK kehottaa hallitusta etsimään myös keinoja harvaan asuttujen alueiden työvoimapulaan sekä edistämään työntekijöiden jatkuvaa oppimista mm. ammatillisen koulutuksen kautta.

MTK pitää keskeisenä sitä, että tasapainoinen aluekehitys, ihmisten ja yritysten oikeidenmukainen kohtelu vihreässä siirtymässä sekä kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen sisältyvät Suomen talouspolitiikan linjauksiin.

Erityistä

Maa- ja metsätalous Suomen maatalouden lähivuosien toimintaedellytysten kannalta on olennaista, että Suomen CAP-suunnitelma hyväksytään ensi syksynä ja että uusi maatalouden- ja maaseudun kehittämisen ohjelma Suomessa otetaan käyttöön suunnitelman mukaisesti vuoden 2023 alusta.

Maataloutemme tulevien vuosien toimintaedellytysten kannalta on erityisen tärkeää turvata rakennekehitys sekä alalla tarvittavien investointien rahoitus. Merkittävä kustannusten nousu maataloudessa on tuonut tähänkin asiaan suuria haasteita.

Elintarvikemarkkinoiden parempi toimivuus, ruokaketjun eri toimijoiden tasapuolinen neuvotteluasema, toimivammat sopimuskäytännöt kaupan ja elintarviketeollisuuden välillä sekä epäreilujen käytäntöjen kitkeminen ruokaketjusta ovat asioita, jotka vaikuttavat vahvasti maataloutemme toimintaedellytyksiin lähivuosina.

Liikenteen rahoitus

Parlamentaarinen liikenneryhmä Liikenne12 esitti viime vuoden keväällä 100 miljoonan euron tasokorotusta perusväylänpidon rahoitukseen vuoden 2025 alusta. Hallitus sitoutui tähän lähettäessään Liikenne12 työryhmän esitykset selontekona eduskuntaan (VNS 2/2021). Liikenne- ja viestintäministeriön kehyksestä on julkisen talouden suunnitelman (VNS 2/2022) mukaan tarkoitus leikata 127 milj. euroa. MTK pitää erittäin tärkeänä kehysriihen 2022 pöytäkirjamerkintää, jonka mukaan tavoitteena on, ettei säästö kohdistuisi perusväylänpitoon.

Toimiva digi- ja liikenneinfrastruktuuri koko maassa palvelee biotalousalan ja koko taloutemme kasvua. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa investoinneilla tieverkon kunnossapitoon on aiempaa tärkeämpää turvata ruokahuollon edellytyksiä sekä bioenergian ja teollisuuden raaka-aineiden saatavuutta. MTK kantaa erityisesti huolta vähemmän liikennöidyn tieverkon kunnosta. Sen merkitys kasvaa nyt, kun tulevaisuutta rakennetaan kotimaisiin biokiertotalouden raaka-aineisiin perustuvaksi sekä energiaomavaraisuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

MTK pitää tärkeänä, että viljelijöiden hyvinvointia edistävien hankkeiden, esimerkiksi Välitä Viljelijästä -projektin kaltaisten hankkeiden rahoitus ja toimintamalli vakinaistettaisiin osaksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pysyvää toimintaa. Viljelijöiden taloudellinen ahdinko, joka näkyy mm. hoitamattomien lainojen lisääntyneinä määrinä, on johtanut myös viljelijöiden henkisen pahoinvoinnin lisääntymiseen. Asiaan on mahdollista vaikuttaa merkittävästikin varsin pienillä budjettipanostuksilla.


Simo Tiainen

johtaja, maaseutu- ja aluepolitiikka, talous- ja sosiaalikomitea

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen

+358 20 413 2811

+358 40 553 3131