Lausunto

Lausuntopyyntö valtioneuvoston periaatepäätös ympäristön kannalta hyvien viljelytapojen ja eläinten hyvinvointia sekä elintarviketurvallisuutta edistävien tuotanto-olosuhteiden edistämisestä julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa

03.06.2016

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää lausuntonaan em. valtioneuvoston periaatepäätöksestä seuraavaa:

MTK arvostaa sitä, että valtioneuvoston tekee periaatepäätöstä, jossa julkiset ruokapalvelut velvoitetaan käyttämään nykyistä enemmän Suomessa tuotettuja elintarvikkeita osana omaa ruokapalvelutoimintaansa. MTK toivoo, että tämä olisi mahdollista ilmaista suoraan eikä kieroteitse. 

Elintarvikkeilla ja niiden hankinnoilla on valtava aluetaloudellinen ja kansantaloudellinen merkitys: julkisen ruokapalvelun elintarvikeostojen arvo on noin 350 miljardia euroa. 
Tällä hetkellä maataloustuotanto on valtavassa taloudellisessa kriisissä, joka on kestänyt pitkään. MTK pitää tärkeänä, että valtio käyttää kaikki keinot ja kannusteet saada käännettyä tilanne paremmaksi. MTK korostaa, että valtioneuvoston periaatepäätös tulee jalkauttaa  nopeasti ja tehokkaasti. Tämä tukee vaikuttavuuden nopeaa toteutumista ja on erityisesti maan ilmapiirin kannalta tärkeää.  Se on myös henkisesti kannustavaa maataloudelle.

Kun julkiset ammattikeittiöt Suomessa (valtio ja kunta) innostuvat kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota käyttämiensä ruokien ja ruokien raaka-aineiden alkuperään, pystytään  tukemaan suomalaisen ruoantuotannon kilpailukyvyn paranemista.  Elintarvikkeiden tuonti (arvo n. 4,2 mrd €, 2015) on ollut kasvusuuntaista. Tämä kehitys on saatava pysähtymään, ja tähän julkisilla ruokaostoilla on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa vaatimalla kestävästi tuotettua suomalaista ruokaa. 

Taloudellisen merkityksen lisäksi julkisella ruokapalvelulla ja sen elintarvikehankinnoilla on valtava yhteiskunnallinen merkitys sosiaalisesti ja kulttuurisesti ja kansanterveydellisesti. Ruokakulttuuri- ja kasvatusnäkökulmasta ruokapalveluissa voidaan vaikuttaa ruokaa nauttivien asiakkaiden mielenkiintoon ruoan alkuperää, laatua ja makua kohtaan (esim. varhaiskasvatus, perusopetus, lukio ja ammatillinen koulutus sekä korkeakouluruokailu). 
Verorahoja käyttävänä tahona julkisen yhteisön tulee toimia esimerkkivaikuttajana siinä, millaista ja minkä alkuperän omaavaa ruokaa tarjotaan kansalaisille/kuntalaisille.

MTK ehdottaa, että valtioneuvosto lisää periaatepäätökseensä vaatimuksen siitä, että tarjoillun ruoan alkuperä ilmoitetaan ruokailijoille selkeästi, vähintäänkin ruokien pääraaka-aineiden osalta.  Suomalaisista yli 80 prosenttia haluaa tietää ruokapalveluiden tarjoaman ruuan alkuperän.

Lausuntokierroksella oleva VNP koskettaa suoraan valtion hankintayksiköitä ja valtion yksiköissä tarjottavaa ruokaa. MTK pitää tärkeänä, että periaatepäätöksen sisältö ulotetaan koskemaan myös kuntien ruokapalveluiden hankintoja. Kunnallisen ruokapalvelun vaikutus periaatepäätöksen toteutumiseen on valtava pelkästään jo suuren volyyminsä vuoksi. 

Kestävän ruoan ja ruokailun eteen julkisissa ruokapalveluissa on tehty pitkään hyvää työtä ja hyvää yhteistyötä (Ekocentria, Kuntaliitto, MTK, LUKE, aitojamakuja-verkosto, lähiruoka- ja luomuohjelmat etc.). VNP:n sivuille kolme (3) on kirjattu, että ”perustetaan hanke laatimaan käytännön hankintaopas kriteerien soveltamisesta”. Mikäli näin toimitaan, MTK pyytää, että jo nyt yhteistyössä tehty hyvä työ ja olemassa olevat verkostot otetaan huomioon. Lähiruokaopas (www.lahisopas.fi) on erittäin kattava ja pätevä materiaali julkisista hankinnoista ja niiden toteuttamisesta ruokapalveluissa. MTK toivoo, että hallitus antaa kaiken tuen tällaisen monialaisen ja vaikuttavan yhteistyön jatkumiseksi, myös rahoitusmielessä. 

Julkisissa hankinnoissa tulee taloudellisten mittareiden eli puhtaan rahan rinnalla kiinnittää entistä enemmän huomiota tuotteiden ja palveluiden laatuun. Vaikka kotimaisuus ei voi sellaisenaan olla kilpailulain mukaan valintakriteeri, voidaan julkisten hankintojen kilpailutuksessa painottaa sellaisia laatukriteereitä, joissa oma kotimainen tuotantomme on vahvoilla. Hankinnoissa tulee kokonaistaloudellisuuden olla se, joka ratkaisee. 

Julkisten ammattikeittiöiden tuotantovolyymi on niin suuri, että verorahoilla tehdyillä hankintapäätöksillä on valtavat vaikutusmahdollisuudet myös elintarviketurvallisuuteen, ympäristön tilaan ja eläinten hyvinvointiin. Nämä ovat myös teemoja, jotka kiinnostavat yleisesti kuluttajia ja ruokapalveluiden asiakkaita. Näin ollen näiden huomioiminen hankinnoissa on tärkeää ja tulevaisuudessa vielä tärkeämpää. Valtioneuvoston periaatepäätökseen tulee kirjata julkisille ruokahankinnoille nimenomaan sellaiset edellytykset, jotka kuvaavat nimenomaan kestävän kotimaisen tuotannon toimintatapoja, ja siten hankintojen kautta tuovat kotimaassa tuotetun kestävän, laadukkaan ja maukkaan ruoan kansalaisten lautasille verovaroilla. Suomalaisessa ruoantuotannossa on monia hyviä käytäntöjä, joita ei ammattikeittiösektorilla tunneta, hankintaorganisaatiosta puhumattakaan. MTK edellyttää, että VNP nostaa esiin korostetusti suomalaisen ruoan tuotannon tiukat vaatimukset suhteessa tuotantotapaan. 

MTK muistuttaa, että ei ole oikein, että julkisen keittiön asiakas saa ruokaa, jonka tuottaminen ei olisi Suomessa edes laillista. Suomalaiset tuotantostandardit ovat EU-tasoa huomattavasti tiukemmat. Suomi on asettanut ruuan puhtauden, elintarviketurvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin standardimme korkealle. Suomi on vapaa salmonellasta, Suomessa  eläinlääkinnässä antibiootteja käytetään vain sairauksien hoitoon, Suomessa sioilla on saparot ja torjunta-aineiden käyttö on Suomessa hyvin vähäistä arktisten olosuhteidemme ja tiukkojen tuotantostandardiemme vuoksi. 

Seuraavassa muutama yksityiskohtaisempi huomio valtioneuvoston periaatepäätöksestä: 
•    Viljelytapa –kappaleessa teksti kuvaa nimenomaan luomutuotantoa. MTK arvostaa ja  tukee kaikin keinoin luomutuotteiden käytön lisäämistä julkisissa ruokapalveluissa. Tätä työtä on tehty menestyksellisesti (mm. luomuohjelma, Portaat luomuun-ohjelma. ProLuomu). MTK edellyttää tässä yhteydessä, että ulkomainen luomutuotanto ei mene kotimaisen tavanomaisen tuotannon edelle vaan mikäli kotimaista luomuruokaa ei ole saatavilla, verovaroilla hankintaan kotimaista tavanomaisesti tuotettua ruokaa. 
•    MTK ehdottaa tekstin muokkausta seuraavasti koskien lihantuotantoa (suluissa oleva teksti ehdotetaan poistettavaksi/korjaus boldattuna): ”Lisäksi tilat kuuluvat terveydenhuoltojärjestelmään SEKÄ (pois: johon kuuluu) tuotannon laadun seurantaJÄRJESTELMÄÄN./Maito ja naudanliha on peräisin tiloilta, jotka kuuluvat terveydenhuoltojärjestelmään, SEKÄ (kuuluu) tuotannon laadun seurantaJÄRJESTELMÄÄN./Eläimille käytetään mikrobilääkkeitä vain eläinlääkärin MÄÄRÄYKSESTÄ (ohjeiden mukaan) eikä mikrobilääkkeitä käytetä ennaltaehkäisevästi.”
•    MTK pyytää täsmentämään, mitä tarkoitetaan ”Kalan toimittamiseen on kulunut korkeintaan 12 tuntia” eli mistä alkaen: tilauksesta, kalan pyynnistä, pakastamisesta etc. MTK toivoo, että periaatepäätös edistää kotimaisen kalan käyttöä, niin kasvatetun kuin villikalan. 
•    Toteamme, että mikäli perunavalmisteiden osalta ”on tiedettävä viljelytila”, kun tekstissä mainitaan, se saattaa olla hankalaa. Ehdotamme sen sijaan ”perunavalmisteiden osalta on tiedettävä alkuperämaa”.  
•    Luonnoksen mukaan ”tulee edistää innovatiivisia julkisia hankintoja”. MTK toteaa, että tämä on kannatettavaa ja että tähän innovatiivisuuteen on kannustettu mm. Lähisoppaassa. Luonnokseen kirjattu ”tilaajan, tuottajan ja sidosryhmien” yhteistyö on kannatettavaa. Tällainen innovatiivisuus tuo mahdollisuuksia monipuolisesti myös paikalliselle kotimaiselle tuotannolle, monimuotoisille pk-elintarvikeyrityksille ja maatiloille sekä näiden yhteistyölle hankintaa tekevien organisaatioiden kanssa. MTK kannustaa julkisyhteisöjä tekemään pitkiä sopimuksia ja kokeilemaan myös sopimustuotantoa. MTK toteaa, että tämä vaatii myös paljon työtä ja osaamista, jonka kehittämiseksi tulee tehdä työtä ja järjestää mm. koulutusta hankintayksilöille. 
•    Luonnokseen on kirjattu, että luonnoksessa mainitaan ”Parannetaan elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen suunnitelmallisuutta.” MTK kannattaa tätä ja toteae, että em. koulutus ja kehittäminen on tässä tarpeen, myös uudistettavana olevan hankintalainsäädännön tehokas jalkauttaminen. 
•    Luonnoksessa mainittu yritysvaikutus ja sen seuraaminen on oleellista. MTK toteaa, että 
suomalainen elintarvikeketju työllistää kaikkiaan noin 300 000 suomalaista, mitä enemmän saamme hankintoihin mukaan kotimaassa tuotettua ja jalostettua ruokaa, sitä enemmän näitä työpaikkoja on. Yritykset pystyvät myös kehittämään toimintaansa, mikäli yhteistyö hankintaa tekevien organisaatioiden kanssa on hyvää ja aktiivista. Uusi hankintadirektiivi ja hankintalainsäädäntö ohjaa tähän ja siksi olisi hyvä, että periaatepäätökseen kirjataan kannuste markkinakartoituksen tekemiseen ennen tehtävää kilpailutusta. PK-yritysten, paikallisten yritysten ja maatilayritysten mukaan pääseminen mahdollistuu kun hankintaorganisaatiot oppivat tekemään yhteistyötä, käymään ennakoivaa vuoropuhelua sekä lisäävät osatarjouspyyntöjä ja jakavat hankintoja pienempiin osiin jakaminen. 

MTK pitää tärkeänä, että edellisen hallituksen strategiset linjaukset pysyvät ovimaassa (lähi- ja luomuruokaohjelmat, cleantech-ratkaisut). Kannatettavaa on myös se, että tehtävän periaatepäätöksen seuranta suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaasti, ja että seurannan tuloksista viestitään aktiivisesti.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Antti Sahi          
toiminnanjohtaja

Leena Suojala
eläinlääkäri

Anni-Mari Syväniemi
ruokakulttuuriasiamies