Lausunto

Asia: asetusluonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi Ruokaviraston maksullisista suoritteista

29.11.2023

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää Maa- ja metsätalousministeriötä mahdollisuudesta lausua asiakohdassa mainitusta asetusluonnoksesta. 

MTK luonnollisesti ymmärtää, että luotettava, kustannustehokas sekä vaikuttava viranomaistoiminta on välttämätöntä, jotta voidaan taata ja ylläpitää Suomen erinomaista elintarviketurvallisuuden tasoa, ja sen, että viranomaispalveluista koituu kustannuksia. Vaikuttava ja tehokas viranomaistoiminta on ylipäätään edellytys toimivalle maa- ja elintarviketaloudelle.  

Tämä huomioon ottaen, hallitusohjelmassa kuitenkin selkeäsanaisesti todetaan, että hallituskaudella ei tehdä kansallisesti sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia. Ehdotettu muutos asetukseen Ruokaviraston maksullisista suoritteista esittää jopa merkittäviä hinnankorotuksia, jotka väistämättä lisäävät kohtuuttomasti tuottajien kustannuksia. Tämä asetusluonnos ei siis siltä osin ole hallitusohjelman kirjauksen mukainen.  

MTK ymmärtää, että viranomaistoiminnan tulee olla kustannusvastaavaa, ja tukee taloudellisesti kestävää valtion toimintaa, mutta hinnankorotuksien yhteydessä tulee tarkastella erityisesti viranomaistoiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. 

Ruokaviraston toiminnassa on tehostamisen varaa. 

Esimerkiksi tietohallintajärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokustannukset ovat poikkeuksellisen korkeita. Yleisesti hinnankorotuksia perustellaan osin juuri tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitotarpeilla ja vedotaan järjestelmien monimutkaisuuteen. Mainittuja tarpeita kuitenkin syntyy yllättävän usein ja paljon, ilman että tietojärjestelmien tehokkuus tai käyttäjäystävällisyys käytännössä merkittävästi lisääntyy. Viljelijöiden mahdollisuudet vaikuttaa viranomaisen ylläpitämien tietojärjestelmien ja rekistereiden tehokkuuteen ja toimivuuteen ovat rajalliset, eikä vaihtoehtoisia palveluntarjoajia yleensä ole. 

Ruokaviraston kustannustehokkuutta on syytä tarkastella laajemminkin viraston tarjoamien palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden osalta, merkittävien hinnankorotuksen välttämiseksi. Useat tietojärjestelmät ovat tuottajille pakollisia, ja käyttökustannukset ovat osin merkittäviä. On siis syytä kiinnittää tarkkaan huomiota siihen, ovatko tuottajilla kalliiksi tulevat muutokset todellisuudessa riittävän kustannustehokkaita ja vaikuttavia.  

MTK kehottaa suhtautumaan vakavasti tietojärjestelmien haasteisiin, jotta järjestelmiä kehitetään niin, että ne olisivat kustannustehokkaita. Kustannukset, jotka vyöryvät maksujen kautta täytyy olla kohtuullisia. Esimerkiksi lammas- ja vuohisektorilla rekisteröintimaksujen nopea nousu on merkittävä erityisesti ammattimaisille tiloille, joilla rekisteröintitapahtumia on vuosittain paljon. Maksujen nousu vuodesta 2023 vuoteen 2024 on 45 % ja vuodesta 2023 vuoteen 2025 nousu on 79 %. Kustannusnousun kompensointi markkinatuloilla on mahdotonta. 

Toisena esimerkkinä MTK haluaa nostaa esiin luomutuotantoon liittyvät kustannukset. EU:n ja Suomen kansallinen strategia perustuvat tahtotilaan tavoitella luomutuotannon kasvua ja MTK haluaa olla mukana tukemassa luomutuotannon lisäämistä tavoitteen mukaisesti. MTK:n luomubarometrin mukaan hallinnollinen taakka ja sen aiheuttamat kustannukset ovat kuitenkin suurin syy jättäytyä pois luomusitoumuksesta sekä merkittävä este luomutuotantoon siirtymiselle. 

Tämän lisäksi MTK muistuttaa ministeriötä, että Suomalaisen lihantuotantoketjun kilpailukyvyn näkökulmasta on tärkeää kerätä vertailutietoja merkittävimpien kilpailijamaiden lihantarkastus- ja valvontamaksuista ja suhteuttaa Suomessa perittävät maksut näiden suuruuteen, ettei aiheutettaisi ylimääräisiä kustannuksia suomalaiselle lihaketjulle, jonka kustannuskilpailukyky on kilpailijamaihin nähden verrattain heikko. Lihantarkastusmaksujen nousu on suoraan pois teurastamoiden tuottajahintojen maksukyvystä. 

Nykyisellään suomalaisten alkutuottajien ei ole mahdollista siirtää Ruokaviraston tulovajeesta aiheutuvia hinnankorotuksia lopputuotteisiinsa vallitsevassa markkina-asetelmassa eikä heillä ole mahdollisuutta kieltäytyä Ruokaviraston palveluista, tilata niitä vaihtoehtoiselta toimijalta tai vaikuttaa viranomaisten toimintaan. 

Jokaiselle hinnankorotukselle on siis näytettävä selkeä perustelu, mistä kustannukset koostuvat. Kuten Valtion maksuperustelain 6 § ”Julkisoikeudellisista suoritteista perittävät maksut” kuvaa: julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). Lisäksi suoritetta tuottavan viranomaisen asiana on huolehtia siitä, ettei suoritteen tuottamisesta aiheudu enempää kustannuksia kuin, mitä suoritteen tarkoituksenmukainen laatutaso edellyttää. 

MTK näkee, että ehdotettujen korotuksien taustoitus on välttämätöntä. Avoimuuden nimissä on kerrottava, mistä maksut koostuvat ja maksuperusteet kommunikoitava selkeästi. Jos ehdotetut hinnankorotukset eivät ole todellisesti kustannusvastaavia ja palvelut eivät ole laadultaan riittävän tehokkaita ja vaikuttavia, hinnanmuutokset on otettava uudelleen tarkasteluun. 

Ruokaviraston maksujen on oltava Valtion maksuperustelain hengen mukaisia. 

Lopuksi MTK haluaa vielä uudelleen painottaa hallitusohjelman kirjausta, jossa luvataan, että hallituskaudella ei tehdä kansallisesti sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia. Myös MMM:n on syytä noudattaa tätä hallitusohjelman kirjausta. 

Helsingissä 29.11.2023 

Johan Åberg
Maatalousjohtaja

Jenni Kiilholma 
Eläinlääkäri 
 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry