Lausunto

Lausunto asiakirjasta: Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien haittojen vähentäminen vuoteen 2036

10.04.2026

Maa- ja metsätalousministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta kommentoida asiakirjaa ”Happamien sulfaattimaiden ja  mustaliuskeiden aiheuttamien haittojen vähentäminen vuoteen 2036”


Yleistä

Happamiin sulfaattimaihin liittyvät ympäristöriskit on vertaisarvioiduissa tutkimuksissa hyvin  tunnistettu. Riskien vähentämiseen tähtäävien toimien tulee perustua näihin tutkimuksiin. Esitetty  strategia tukee hyvin tätä toimintatapaa, ja muodostaa ajantasaisen kokonaisuuden happamien 
sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden ympäristölle aiheuttamien riskien minimoimiseksi. Strategia  painottuu vesienhallintaan, ja ratkaisumallit on tutkimuspohjaisesti hyvin valittu.

Yksityiskohtaiset kommentit

2.1 Happamoitumiskuormituksen vaikutukset 

Kuten kohdassa on todettu, happamoitumiselle alttiissa maassa prosessi käynnistyy usein  maanmuokkauksen, pohjavedenpinnan vaihteluiden ja rikkiyhdistereaktioiden vaikutuksesta.  Haitalliset vaikutukset heijastuvat merkittävästi maatalouteen maaperän laadun ja edelleen maan 
kasvukunnon heikkenemisenä. Ongelmaa pahentavat osassa Suomea alati yleistyvät ja happamuutta  lisäävät kuivat keväät. Strategiassa on ansiokkaasti kuvattu muutosten vaikutuksia moniin luonnon  kannalta keskeisiin prosesseihin. MTK pitää tarkastelua tärkeänä ja korostaa vesienhallinnan roolia koko toimivan alkutuotannon peruselementtinä.

2.2 Happamoitumiskuormituksen haittojen vähentäminen 

Haittojen vähennyskeinot on strategiassa erittäin kattavasti esitetty. MTK pitää tärkeänä, että alueiden  tunnistuksessa ja kartoituksessa maanomistajat osallistetaan prosessiin, ja mainittu informaatio-ohjaus toteutetaan kattavasti. Myös kaavoitusratkaisuissa tulee maanomistajan oikeudet turvata. 

Maatalouden osalta säätösalaojitusta ja vastaavia vedenpintaan vaikuttavia ratkaisuja tulee aina  tarkastella tapauskohtaisesti. Mahdolliset tukiratkaisut tulee selvittää näiden ratkaisujen edistämiseksi.

3.1 Strategian tavoitteet vuoteen 2036

MTK pitää tärkeänä, että riskialueiden tunnistus tapahtuu yhdenmukaisesti. Alueelliset erityispiirteet (mukaan lukien kerrostumien syvyydet ja niiden merkitys kuormitusriskille) ja elinkeinorakenne on  huomioitava riittävästi. Kuten strategiassa on todettu, haittojen minimoinnissa tulee noudattaa  tutkittuun tietoon perustuvia parhaita ratkaisuja. Lainsäädännöllä ja opastuksella on merkittävä  tehtävä luottamuksen ilmapiirin luomisessa ja taloudellisten kannustimien käyttöönotossa. MTK pitää  mainitussa liitteessä kuvattuja teemakohtaisia tavoitteita tarkoituksenmukaisina.

3.2.1 Ohjauskeinot ja lainsäädäntö 

Strategiassa on selkeästi todettu, että nykymuotoisissa alkutuotannon kannustejärjestelmissä  käytössä olevat keinot haittojen minimoimiseksi ovat rajalliset. MTK kannattaa tiiviimpää yhteistyötä  vesivaroista ja vesienhoidosta vastuullisten tahojen ja maanomistajien välillä. Näin myös olemassa 
olevat taloudelliset kannusteet voidaan tehokkaasti hyödyntää parhaimman lopputuloksen  saavuttamiseksi.
 

3.2.3 Maatalous 

Peltoviljelyssä on tunnistettu useita toimintatapoja, joilla happamuushaittoja voidaan vähentää. Kuten  edellä on todettu, MTK pitää tärkeänä kehittää ja edistää vesienhallinnan toimia, joilla voidaan sekä  vähentää happamuushaittoja että ylläpitää elinkeinon kannattavuutta. Tukiratkaisuilla on tässä työssä  keskeinen rooli. Digitalisaatio, erityisesti datan hyödyntäminen luvitetuilla rajapintaratkaisuilla  alkutuotannon ja viranomaistoiminnan välillä tarjoaa työhön uusia ja entistä tehokkaampia ratkaisuja.  Myönteiset vaikutukset myös muihin ympäristöhaasteisiin (ilmastonmuutos, vesiresilienssi,  biodiversiteetti) ovat ilmeisiä.

3.2.4 Metsätalous

Metsänomistajat ovat keskeisiä toimijoita metsätalousalueiden sulfidi- ja sulfaattimaiden ja  mustaliuskealueiden haittojen vähentämisessä. Metsän kasvua edistävät kuivatusratkaisut ovat  keskeinen osaa kannattavaa ja Suomen kansatalouden kannalta keskeistä metsäsektoria. MTK  kannattaa, että riskialueilla kuivatustoimet tulee valita huolellisesti esimerkiksi käyttäen strategiassa  mainittuja pato- ja pintavalumaratkaisuja. Aiheen tutkimusta tulee edelleen edistää. MTK korostaa  tuhkalannoituksen etuja, joissa yhdistyvät tehokas puiden kasvun lisäys, kunnostusojituksen tarpeen  väheneminen ja kiertotalouspohjainen liiketoiminta. METKA-ohjelman tyyppisten toimien jatkuvuus  tulee turvata osana ongelmaratkaisua.


3.2.5 Alueidenkäytön suunnittelu, maankäytönkäytön ja vesienhoidon välillä

Turvetuotantoalueilla tapahtuvat muutokset on strategiassa hyvin kuvattu. Näillä alueilla tapahtuvat  käyttötarkoituksen muutokset on toteuttava parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Esimerkiksi  ojitusten toteuttamisessa tulee tasapuolisesti huomioida sekä maanomistajan että ympäristön tarpeet.

4 Strategian toimeenpano ja toteutus 

MTK pitää ehdotusta strategian toimeenpanosta hyvänä. Ehdotetut vastuutahot edustavat alan  parasta suomalaista osaamista ja strategian edistymisen seurantaa koskeva aikatauluesitys on tarkoituksenmukainen.

Heikki Aro
asiantuntija MTK

Leena Kristeri
elinvoimajohtaja MTK

aiheet: lausunto, sulfaattimaat