Hyvän kauppatavan vaatimuksista seuraa, ettei se sopijaosapuoli, jolla on vahvempi neuvotteluasema, voi määrätä yksipuolisesti, miten sopimusta muutetaan. Sopimuksen jälkikäteisen muuttamisen edellytyksenä on, että molemmat sopimusosapuolet hyväksyvät muutokset. Lautakunta toteaakin suosituksessaan, että jos jotain sopimusehtoa voidaan tarkistaa jälkikäteen, tulee sopimuksessa erikseen ja yksiselitteisesti määritellä se, missä tilanteessa näin voidaan toimia, miten tällöin menetellään ja millä aikataululla muutokset tulevat voimaan.

Hyvän kauppatavan vaatimukset tai elintarvikemarkkinalainsäädäntö eivät kuitenkaan kiellä kaikkea sopimusten muuttamista. Sopimuksia voidaan joutua muuttamaan esimerkiksi lainsäädäntömuutosten takia. Lautakunta muistuttaa kuitenkin, että jos sopimuksen jälkikäteistä muuttamista koskevat ehdot ovat epätasapainossa siten, että ne ovat selvästi neuvotteluvoimaltaan vahvempaa sopijapuolta suosivia, voi sopimus tai sen yksittäinen ehto muodostua kohtuuttomaksi. Kohtuutonta sopimusta tai ehtoa voidaan jälkikäteen kohtuullistaa sopimusoikeudellisten sovittelunormien avulla.

Lautakunta suosittaa lihantuotantotoimialalle, ettei sopimuksia muutettaisi yksipuolisesti. Lautakunta korostaa aiempien suositustensa mukaisesti, että sopimussuhteessa neuvotteluvoimaltaan huomattavasti vahvemman teurastamoyrityksen on arvioitava sopimuksen muutostilanteessa muutoksen vaikutusta lihantuottajan asemaan sekä huolehdittava myös heikomman sopijapuolen edusta. Lautakunta suosittaa myös, että sopimusrakenteissa ja -käytännöissä on huomioitava ennalta mahdolliset myöhemmin ilmenevät muutostarpeet.

Lautakunta suosittaa myös, että tilanteissa, joissa sopimusta ehdotetaan muutettavan, teurastamoyritys toimittaa lihantuottajalle ehdotuksensa sopimusmuutoksesta kirjallisesti hyvissä ajoin ennen ehdotettua muutosajankohtaa. Lisäksi sopimuksen muutostilanteissa on lihantuottajalle varattava kohtuullinen sopeutumisaika.

On huomattava, että elintarvikemarkkinalaki kieltää sopimusten yksipuoliset muutokset tietyissä tapauksissa. Erona hyvän kauppatavan vastaisiin menettelyihin on se, elintarvikemarkkinalain kieltojen rikkomisesta voidaan määrätä huomautus, julkinen varoitus, kielto tai jopa seuraamusmaksu.

Jos epäilet, että liikevaihdolla mitattuna suurempi kauppakumppanisi on muuttanut sopimusta yksipuolisesti vastoin elintarvikemarkkinalakia, voit tehdä elintarvikemarkkinavaltuutetulle tutkintapyynnön. Vastaavasti Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnalta voi pyytää lausuntoa siitä, onko jokin menettely ollut hyvien kauppatapojen vaatimusten mukainen. Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta ei kuitenkaan tulkitse tai kommentoi jälkeenpäin antamiaan suosituksia.

MTK:n juristit neuvovat jäseniä hyvien kauppatapojen ja elintarvikemarkkinalain sisällöstä sekä avustavat tarvittaessa tutkinta- ja/tai lausuntopyyntöjen laatimisessa. Käynnissä on myös komission vuosittainen seurantakysely viljelijöille hyvien kauppatapojen noudattamisesta, johon pyydetään vastauksia, ja josta on lisätietoja täältä.

Kimmo Tammi

juristi, maatalous ja elintarvikemarkkina

+358 20 413 2141

aiheet: mtk, lihantuotanto, kauppatapalautakunta, sopimuskäytännöt