Lisää tarkkuutta hirvikannansäätelyyn

Takaisin Lisää tarkkuutta hirvikannansäätelyyn

Uutinen

Lisää tarkkuutta hirvikannansäätelyyn

11.11.2019

Kuluvalle kaudelle on myönnetty yhteensä 50 385 hirvenkaatolupaa. Määrä on 8 % pienempi kuin viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen hirvikanta oli keväällä ennen vasomiskautta 86 500 yksilöä, mikä oli noin 11 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lupamäärien lasku painottui Pohjois-Suomeen samalla kun lupamäärät kasvoivat mm. Pohjanmaalla, Pohjois- ja Etelä-Hämeessä sekä Pohjois-Karjalassa.

Nyt on tärkeää, että metsästystä jatketaan niin pitkälle, että kantatavoite saavutetaan. Viime metsästyskaudella vain noin puolessa hirvitalousalueista tavoitetasot saavutettiin. Metsästystä on tärkeä painottaa nyt erityisesti tihentymäalueille. Monin paikoin hirvien aiheuttamat vahingot metsissä ja pelloilla ovat kestämättömällä tasolla ja näillä alueilla hirvikannan leikkaaminen on välttämätöntä.

Metsästyksen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista voi seurata lähes reaaliaikaisesti riistahavainnot.fi-verkkosivujen kautta. Siellä julkaistaan myös hirvitalousaluekohtaisia karttoja, joista ilmenevät hirvitihentymien sijainti ja saalismäärien kehitys. Valtakunnallisesti voidaan todeta, että metsästys on kuluvalla kaudella edennyt lähes samaa tahtia kuin viime vuonna.

Valtakunnallisesti Suomen hirvipolitiikasta vastaa Maa- ja metsätalousministeriö. Ministeriön ohjauksessa toimivan Suomen riistakeskuksen tehtävä on riistapolitiikan toimeenpano ja toteuttaa julkiset hallintotehtävät kuten hirvenkaatoluvista päättäminen. Riistakeskus ohjaa myös paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa, joilla on keskeinen rooli hirvikannan hoidossa ja säätelyssä paikallistasolla. Kokonaisuutena hirvipolitiikan toteuttaminen on niin hajautunut kokonaisuus, että sen johtaminen ja hallinta on vähintäänkin haasteellista. Riistahallinnon kokonaisuuteen kuuluvat valtakunnallinen riistaneuvosto, 15 alueellista riistaneuvostoa sekä 295 riistanhoitoyhdistyksen hallitusta.

Lisäksi Suomi jakautuu 59 hirvitalousalueeseen, joista jokaiselle on määritelty omat hirvikantatavoitteet. Toistaiseksi ei ole valtakunnallisesti rajattu missä rajoissa maakunnallisten riistaneuvostojen asettamat hirvikantatavoitteet voivat olla. Suurimmassa osassa Suomea hirvitalousalueiden kantatavoitteet ovat kuitenkin asiallisella tasolla, mutta poikkeuksiakin löytyy.

Valtakunnallisen hirvipolitiikan keskeisiä asioita ovat riistahallinnon ohjauksen lisäksi lainsäädännön kehittäminen sekä kanta-arvioiden luotettavuus ja läpinäkyvyys. Hyvin merkittävä hirvitietojen hyödynnettävyyden ja avoimuuden lisäys on tapahtunut riistahavainnot.fi-verkkosivujen kautta. Nyt on aika ottaa tarkempi tieto myös käytännön metsästyksen tueksi.