Takaisin Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi pyyntiluvalla sallittavasta euroopanmajavan metsästyksestä metsästysvuonna 2019–2020

Lausunto

Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi pyyntiluvalla sallittavasta euroopanmajavan metsästyksestä metsästysvuonna 2019–2020

28.06.2019

Maa- ja metsätalousministeriö

Valtakunnallisten selvitysten perusteella euroopanmajavan kanta-arvio on noin 3 300–4 500 yksilöä. Vuonna 2013 euroopanmajavan kannan kokoarvio oli 2 400–3 200. Kanta on siis vahvassa kasvussa. Kanta on voimistunut etenkin Pohjanmaalla. Euroopanmajavan päälevinneisyysalue on edelleen Satakunta ja Pohjanmaan eteläosat sekä Rannikko-Pohjanmaa ja osin Pohjois-Häme, jossa europanmajavan ja kanadanmajavan levinneisyysalueet kohtaavat. Kanadanmajavan kanta-arvio noin 10 300–19 100 yksilöä. Kanadanmajavan levinneisyysalue painottuu Keski- ja Itä-Suomeen. Euroopan- ja kanadanmajavan levinneisyysalueet eivät sanottavasti mene päällekkäin. 

Esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella sallittaisiin enintään 400:n euroopanmajavan metsästys Satakunnan maakunnan alueelle, Pirkanmaan maakuntaan kuuluvien Parkanon, Ikaalisten, Sastamalan, Ylöjärven kaupunkien, Kihniön, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueelle, Pohjanmaan maakuntaan kuuluvan Kristiinankaupungin kaupungin sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvien Kauhajoen, Kurikan, Seinäjoen kaupunkien, Isojoen ja Karijoen kuntien alueelle. Kiintiöesitys on sama kuin metsästysvuonna 2018–2019.  Metsästysvuoden 2018–2019 saalis oli 336 yksilöä.  

Esittelyaineiston mukaan alueilla, joilla esiintyy molempia majavalajeja olisi tarkoituksenmukaista pyytää mahdollisimman tehokkaasti kanadanmajavaa, jotta estetään sen leviäminen ja eri lajien sekoittuminen keskenään. Epävarmuus majavalajista on kuitenkin erittäin vahvasti metsästystä haittaava tekijä. Metsästäjät eivät halua ottaa riskiä siitä, että saalisyksilö myöhemmin osoittautuukin euroopanmajavaksi, jolloin pyytäjä olisi syyllistynyt metsästysrikkomukseen. Käytännön metsästystilanteessa eri majavalajien erottaminen toisistaan on täysin mahdotonta. 

Saaliskiintiö 400 vastaisi täysimääräisenä toteutuessaan kanta-arvioon suhteutettuna noin 10 %:n verotustasoa. Pohjoismaisissa kirjallisuuslähteissä on esitetty arvioita, joiden mukaan euroopanmajavan kannan kasvun rajoittaminen edellyttäisi vähintään 15 %:n verotustasoa. 

MTK katsoo, että esitetty 400:n yksilön saaliskiintiö ei ole muuttuneessa tilanteessa riittävä. 

Jos lupien käyttöasteeksi toteutuisi 80 %, merkitsee se todellisena verotustasona vain 8 %:a. Kuten esittelyaineistossa on todettu, kannan kasvu pysähtyy vasta 15 %:n verotuksella. 

MTK on huolestunut euroopanmajavan aiheuttamien tuhoalueiden kasvusta. 

Pyyntilupia on haettu vuosittain huomattavasti myönnettyä enemmän ja hakemusten määrä on kasvanut viime vuosina. Tämä ei ole kestävä tilanne ja tilanteeseen on saatava muutos. 

MTK esittää, että saaliskiintiöksi asetetaan 600 yksilöä. Vaikka kiintiötä korotettaisiin, se mahdollistaa ja tukee edelleen europan majavan kannan kasvua ja levittäytymistä uusille alueille. Euroopanmajavan suosiminen kanadanmajavan kustannuksella on kannatettava tavoite, mutta tämän tulee tapahtua hallitusti vahinkokehitys huomioiden. Lisäksi on tärkeää, että kiintiö ei rajoita vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntömahdollisuutta koko euroopanmajavan esiintymisalueita koskien. 

MTK esittää myös, että ryhdytään tukemaan taloudellisesti samoilla alueilla esiintyvien euroopanmajavan ja kanadanmajavan DNA-tutkimuksia esiintymispaikkojen erottamiseksi, jotta metsästys onnistutaan kohdistamaan mahdollisimman painokkaasti kanadanmajavaan. 

Lisäksi sellaisilla alueilla, joissa molemmat lajit esiintyvät, tulee edistää toimintamallia, jossa euroopanmajavalle myönnetään yksittäisiä poikkeuslupia, jotta kanadanmajavan poistaminen on tehokasta eikä sitä hidasta esittelytekstissä mainittu pelko metsästysrikkomuksesta ammutun yksilön osoittautuessa kanadanmajavan sijaan euroopanmajavaksi.

 

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry

 

Antti Sahi
toiminnanjohtaja 


Timo Leskinen

kenttäjohtaja

puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358 40 075 4235