Ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoi uuden lain valmistelun taustoja. Lain on määrä astua voimaan vuonna 2019.

–  Olemme siirtymässä laissa eläinten suojelusta kohti eläinten hyvinvointia, sanoi Jaana Husu-Kallio.

MMM:n eläinlääkintäylitarkastaja Tiina Pullola kertoi ministeriön ehdottavan lain muutamista laiksi eläinten hyvinvoinnista.

–  Maakuntauudistus vaikuttaa aikatauluun erityisesti valvontojen osalta. Valmistelua on viety eteenpäin sen mukaan mitä eri tahot odottavat, Pullola kertoi.

Päivän puheenvuoroissa maakuntien rooli aiheutti huolta.

–  Maakunnat ovat erilaisia. Eläinsuojeluvalvonta pitäisi suorittaa maakunnissa yhdenmukaisesti, Maria Wahlfors Suomen Eläinlääkäriliitosta huomautti.

Muutostarpeiden taustalla oli tarve saada laki perustuslain vaatimusten mukaiseksi, selkeyttää sääntelyn ja lain kieliasua ja rakennetta, saada laki EU-lainsäädännön mukaiseksi, ajantasaistaa laki eläinten hyvinvointitiedon mukaiseksi ja tehostaa eläinsuojeluvalvontaa.

Hallitusohjelman vaatimusten mukaan lainsäädäntö ei saa aiheuttaa  lisäkustannuksia maataloudelle ja norminpurku on huomioitava. Pullolan mukaan nämä asiat eivät estäneet haluttuja muutoksia.

Ylitarkastaja Minna Ruotsalo kävi läpi keskeisiä eläintenpitoon liittyviä uudistuksia.

Keskeinen yleinen uudistus on eläinten itseisarvokirjaus. Se tarkoittaa sitä, että eläimiä on kohdeltava eläinten arvoa kunnoittaen.

Ministeriö ei esitä parsinavettojen kieltoa. Investointitukea saa jatkossa parsinavettojen kunnlostamiseen, mutta ei vanhojen parsinavettojen laajentamiseen ja uusien rakentamiseen.

Porsaiden tiineytyshäkit aiotaan kieltää 15 vuoden siirtymäajalla, mutta porsitushäkkeihin ei ole luvassa muutoksia.

– Viidentoista vuoden sijaan MTK haluaa siirtymäajaksi kaksikymmentä vuotta. Myös ohjauksessa täytyy ottaa tämä tuleva käyttökielto huomioon mm. investointitukien kautta, huomautti MTK:n asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojala .

Lain pohjalta myöhemmin laadittavat eläinlajikohtaiset säädökset tulevat ratkaisemaan paljon eläinten hyvinvointia. Mm. jatkuvan veden saanti säädetään eläinlajikohtaisesti, minkä Suojala näkee hyvänä asiana.

Kivunlievitys on tulossa pakolliseksi kaikkien kivulaiden toimenpiteiden osalta, joka tilaisuudessa nähtiin yhdessä kannatettavana asiana.

Myös valvontoihin sekä eläintenpidon lupa- ja ilmoitusmenettelyihin on tulossa muutoksia.

–  Kotieläintilat, joilla on yleisölle avoin kotieläinpiha tulisivat jatkossa ilmoitusmenettelyn piiriin, Ruotsalo kertoi.

Eviran yksikönjohtaja Jaana Mikkola painotti puheenvuorossaan, että valvonnan on oltava laadukasta ja läpinäkyvää. Kentällä toimivalla viranomaisella on oltava riittävät työkalut puuttua epäkohtiin.

– Meillä kaikilla on yhteinen tavoite: eläinten hyvinvointi. Laki on kuitenkin lopulta niin hyvä kuin sen toimeenpano ja noudattaminen. Avain eläimen hyvinvointiin on eläimen pitäjällä, Mikkola sanoi.

Juha Nousiainen Elintarviketeollisuuliitosta huomautti, että yrittäjien ja eläinten hyvinvointi eivät ole riippumattomia asioita toisistaan.

– Jos yrittäjä ei voi hyvin, tuskin eläimen hyvinvointikaan on kohdillaan. Tähän ei kiinnitetä riittävästi huomiota, Nousiainen sanoi.

Lakiuudistuksen linjauksissa keskustelua herätti myös eläintenpitäjän pätevyysvaatimukset. Jos eläintenpitäjille halutaan riittävä pätevyys ja osaaminen, myös valvovalla viranomaisella pitäisi sellainen olla. Käytännössä se olisi eläinlääkärin pätevyys.

Lakiuudistusesitys lähetetään syksyllä lausuntokierrokselle, minkä jälkeen se viedään käsiteltäväksi eduskuntaan.