Nyt jos koskaan vaaditaan Suomelta vahvaa yhteistä näkemystä siitä, mitä me metsiltä ja niiden käytöltä EU:ssa haluamme ja miten me vaikutamme EU-päätöksentekoon. EU-vaikuttaminen on MTK:ssa jokapäiväistä työtä.

Paraikaa EU:ssa valmistellaan, osana Green Dealia, uutta biodiversiteettistrategiaa. Komission esityksen mukaan tavoitteena 30 % suojeluala EU:n maa- ja vesipinta-alasta.

Kestävän rahoitusjärjestelmän tavoitteena taas on luoda mekanismi, joka ohjaa rahoitusta kestäviin investointeihin ja toimintaan. Tavoite on hyvä, mutta toteutus ei. Uhkana on, että prosessissa luodaan sellaiset uudet kestävyyskriteerit, jotka sulkevat esimerkiksi koko metsäsektorin kestävän toiminnan ulkopuolelle.

EU linjasi 2020 uudet, entistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet ja se tarkoittaa, että päästökauppajärjestelmää, EU-taakanjakojärjestelmää ja maa- ja metsätalouden roolia EU:n ilmastopolitiikassa ja metsien roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tullaan tarkastelemaan uudestaan.

Paraikaa Euroopan komissio valmistelee uutta EU:n metsästrategiaa ja se julkaistaneen kevään 2021 aikana. EU Parlamentti julkaisi oman kantansa strategista syksyllä 2020 ja se vastaa pitkälti myös MTK:n näkemystä: metsäpolitiikka on kansallista päätösvaltaa ja metsäbiotalous sekä kestävä metsätalous tulee nähdä olennaisena osana ratkaisua EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.

Luonnollisesti kotimaassa on sama ilmasto- ja monimuotoisuusteema pinnalla kuin EU:ssakin: Onko metsätalous ilmasto- ja ympäristökestävää?

Maakäyttö- ja rakennuslaki on työn alla ja siellä metsätalouden näkökulmasta isoja asioista ovat esimerkiksi maakuntakaavoituksen viherrakenne- ja kuntakaavoituksen korvauspykälät. Vastaavasti luonnonsuojelulain uudistamisen puolella haasteena on luonnonsuojelun hyväksyttävyys ja omaisuudensuojakysymykset. Byrokratia ja pakko eivät paranna luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä.

Työryhmäraportti metsätalouden uudesta kannustejärjestelmästä luovutettiin ministeri Lepälle 29.1. MTK on vaikuttanut aktiivisesti tukijärjestelmän sisältöön ja se vastaa hyvin suomalaisten metsänomistajien tavoitteita. Metsäsertifiointijärjestelmän PEFC:n standardipäivitys on loppusuoralla ja myös siinä olemme onnistuneet metsänomistajien näkökulmasta hyvin.

Iso edunvalvonnallinen haaste on se, miten onnistumme hyödyntämään EU:n elpymisrahastoa niin, että sen avulla saadaan sektorille talouskasvua ja parannettua sektorin toimintaedellytyksiä. Aivan samoin iso kysymys on, miten saamme maahamme uusia metsäteollisuuden investointeja ja uutta kapasiteettia ja sitä kautta uutta kysyntää puulle. Luonnollisesti työskentelemme uusien markkinoiden kehittämiseksi metsänomistajille. Hyvä esimerkki tästä on hiilensidontamarkkinat.

Kansallisen metsästrategian 2025 ja Suomen biotalousstrategian päivittämisprosessit ovat juuri käynnistyneet ja olemme molemmissa hankkeissa tiiviisti mukana. Positiivinen ja ilahduttava asia on puurakentamisen vahva esiinmarssi. Hallituksen puurakentamisohjelma vie julkista ja puukerrostalorakentamista vahvasti eteenpäin. Puurakentamisella on myös vahva ilmastopoliittinen perusta.

Metsäjohtaja Juha Hakkarainen, MTK