Metsäkatoasetuksen tilanne (EUDR)
Artikkeli – Kansainvälinen toiminta
Metsäkatoasetuksen tilanne (EUDR)
26.01.2026
Metsäkatoasetus on malliesimerkki siitä, että tärkeään asiaan – luontokadon torjuntaan – laaditaan tiukat, eurooppalaisesta kontekstista lähtevät kriteerit, mutta samalla unohdetaan kaupankäynnin monitasoinen ristiin kytkentä. Joulukuussa 2025 ajauduttiin tilanteeseen, jossa hyväksyttiin komission esitys asetuksen toimeenpanon vuoden lykkäyksestä sekä lupaus yksinkertaistamisesityksestä vielä huhtikuulle 2026. Useita tärkeitä asioita on jo muutettu joulukuussa hyväksytyssä asetustekstissä. Kevään aikana tulee vielä tehdä lisätoimia asetuksen yksinkertaistamiseksi. Esimerkiksi lisätä asetukseen toimeenpanon ohjeistuksen tulkinnat esimerkiksi maatalousrakentamisesta metsäisillä alueilla.
Komissio on joutunut korjaamaan omaa käsitystään metsäkadon torjunnan keinoista niin sisäisen paineet takia kuin käytännön arvoketjuista saatujen esimerkkien kautta. Kauppaneuvottelut mm. Mercosurin, USA:n ja Indonesian kanssa ovat osaltaan kertoneet samaa viestiä: EU-lainsäädäntö ei sovellu toimeenpantavaksi käytännön tilanteissa.
Komission esitys toimeenpanon lykkäämisestä oli oikea askel järjestelmän yksinkertaistamiseksi Euroopassa. Kun toimijoiden ehdotus oli vapauttaa tuottajat kokonaan ilmoitusvelvoitteesta maissa, joissa metsäkatoa ei tapahdu, komissio siirsi vastuun yksinkertaistamisesta jäsenmaille. Loppuvuonna hyväksytyn esityksen mainitsema asetustekstin avaus tulee kohdistaa oikeaan yksinkertaistamiseen, erityisesti alkutuottajille. Hyvä käytännön esimerkki on käyttää jo olemassa olevia järjestelmiä: Esimerkiksi Suomessa nautarekisteri sisältää jo ne tiedot, joita tarvitaan nykyiseen metsäkatoilmoitukseen. Metsänkäyttöilmoitus puolestaan kertoo samat asiat metsien osalta: metsänomistaja ilmoittaa viranomaisille ennen hakkuiden aloittamista suunnitellut toimenpiteet. Jos nämä tiedot saatettaisiin EUDR:n hallinnoimaan tietokantaan, viljelijälle tai metsänomistajalle ei syntyisi lisäilmoitusvelvoitteita. Nyt asia kuuluu jäsenmaiden toimeenpanevien viranomaisten vastuulle, Suomessa Ruokavirastolle.
Komissio on laatinut omia tulkintojaan metsäkatoasetuksesta toimeenpanon ohjeistusasiakirjan kautta. Suomessa esimerkiksi navettainvestoinnit herättivät valmistelun aikana laajaa huomiota, kun kansalliset lupaviranomaiset ohjasivat rakentamista alueille, jotka olisi voinut tulkita metsäkatoa aiheuttaviksi. Komissio ratkaisi asian toimenpano-ohjeella, jossa rakentaminen, vieraslajien torjunta, uusiutuva energia ja muut vastaavat syyt ovat perusteita, joiden nojalla viljelijä voi kaataa puita tai raivata metsää em. syiden vuoksi ilman, että häntä syytettäisiin metsäkadon aiheuttamisesta. Ongelma on kuitenkin siinä, että toimeenpano-ohjeen ensimmäisenä kohtana todetaan, ettei teksti ole lainvoimainen. Ristiriidan ratkaisemiseksi komission tulisi löytää keino saada toimeenpano-ohjeen kirjaukset lainvoimaisiksi joko muuttamalla asetusta tai valtuuttamalla komissio tulkintaohjeiden laatimiseen asetuksessa.
MTK:n edunvalvontatavoitteet
-
Sen esille nostaminen, että metsäkadon torjunta on globaali haaste, joka tarvitsee toimijoita.
-
Järjestelmä ei saa aiheuttaa ylimääräistä hallinnollista taakkaa viljelijöille eikä metsänomistajille maissa, joissa metsäkatoa ei aiheuteta.
-
Kevään yksinkertaistamispaketin tulee kohdistaa lisätoimia alkutuottajille. Samalla siinä tarvitaan selkeytys toimeenpano-ohjeiden lainvoimaisuuteen.
Juha Ruippo
johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet
kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit
+358 20 413 2341
+358 40 55 33 232
aiheet: bryssel-agenda, ilmastotavoitteet