Komission metsästrategialuonnos nojaa yksiselitteisesti ilmaston ja biodiversiteetin ympärille hamuten samalla metsät osaksi unionin yhteistä politiikkaa. Suunta vaikuttaa vahvasti siltä, että Pohjois-Euroopan metsät pitäisi valjastaa unionin yhteiseksi hyväksi näissä kysymyksissä. Unionilla on jaettu toimivalta yhdessä jäsenmaiden kanssa ympäristöasioissa, ja unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan erityisesti ilmastonmuutoksen torjumiseen. Vuotanut metsästrategia lokeroi kuitenkin kaikki unionin alueella olevat metsät samaksi massaksi eikä siinä ymmärretä metsien erilaisuutta eri puolilla unionia. 

Tällä loukataan jäsenmaiden subsidiariteettiperiaatetta eli sitä, että päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä. Voidakseen hyvin boreaalinen metsä tarvitsee erilaista osaamista kuin oliivi- ja korkkipuut, mutta molempien metsien omistajilla huoli on yhteinen. Unionin alueen metsistä reilusti yli puolet on yksityisessä omistuksessa. Metsästrategialuonnos on tästä huolimatta jättänyt metsänomistajat tylysti strategian ulkopuolella eikä se kunnioita yksityistä omistusta. Strategia ottaa kantaa mm. hakkuutapoihin sekä seurantajärjestelmiin. Strategiassa käytännössä ehdotetaan EU:lle yhteistä metsäpolitiikkaa, jossa omistusoikeuksia ei kunnioiteta edes osana ihmisoikeuksia (vaikka EU tunnustaakin ihmisoikeudet). 

Kestävä metsänhoito on yksi strategian painoksista. Forest Europen kestävän metsänhoidon kriteerit, joihin myös komissio on Forest Europen jäsenenä sitoutunut, saavat kuitenkin erilaisen painotuksen metsästrategiassa. Kestävän metsänhoidon pilareista jää käytännössä unohduksiin sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ja painopiste on ekologisessa kestävyydessä. Jos tuolinjalka horjahtaa pois tasapainosta yhdelle jalalle, käy köpelösti. Samoin tapahtuu kestävän metsänhoidon pilareille: ollakseen aidosti kestävää metsänhoito tarvitsee ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Taloudellisen ja sosiaalisen pilarin jättäminen paitsioon strategiasta ei myöskään palvele unionin sisämarkkinoita. 

Pilareiden horjuttamisen lisäksi komissio haluaa tulevaisuudessa luoda lisää omia kriteerejä kestävälle metsänhoidolle sekä suunnittelee erinäisiä metsäpainotteisia lakialoitteita. Subsidiariteetin lisäksi tämäkään ei ole linjassa unionin perussopimusten mukaan ja herättää keskustelun komission toimivaltuuksista. Komissio ei ole huomioinut muiden EU-instituutioiden eikä jäsenmaiden näkemyksiä siitä, millaiseksi metsästrategia pitäisi tehdä. Tämä herättää hälyttävän keskustelun unionin demokratiasta ja läpinäkyvyydestä. Toimiessaan näin komissio lisäksi rikkoo omia sääntöjään lainsäädännön valmistelusta. Oikeutetusti herääkin kysymys siitä, kuka unionia todellisuudessa johtaa: vahva komissio vai jäsenmaat. Ilman jäsenmaita unionia ei kuitenkaan olisi.

Metsästrategian julkaiseminen pitää estää. Komission tulee palauttaa strategian laatiminen alkumetreille kunnioittaen unionin lakeja ja sääntöjä, unionin instituutioiden mielipiteitä, jäsenmaita ja metsänomistajia. Muuten arvot, joille unioni perustuu, katoavat ja siitä tulee kaikkea muuta kuin unioni, jonka päämääränä on edistää kansojensa hyvinvointia.    
 

aiheet: eu, metsästrategia