Takaisin Metsätalouden vesiensuojelussa katse siirtyy suometsiin

Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Metsätalouden vesiensuojelussa katse siirtyy suometsiin

26.04.2021

MTK:n ja SLC:n joulukuussa julkaiseman vesiohjelman teemoihin liittyen julkaisemme vierailevien asiantuntijoiden blogeja. Tällä kertaa vuorossa on Luonnonvarakeskuksen Leena Finér.


  Useat viimeaikaiset tutkimukset ja selvitykset ovat vahvistaneet, että suometsien hoito ja käyttö aiheuttavat suurimman osan metsätalouden vesistökuormituksesta. Myös suometsien hoitoon myönnettävän tuen uudistamisessa yhtenä painopisteenä ovat vesiensuojeluratkaisut.

Putkipato Vengasojan ojien kunnostusalueella. Kuva: L. Finér.
Putkipato Vengasojan ojien kunnostusalueella. Kuva: L. Finér.

Metsätalouden osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta on tänä vuonna julkaistujen tulosten mukaan 12 % ja fosforikuormituksesta vastaavasti 14 % (Finér ym. 2021). Osuudet ovat noin kaksinkertaisia aiempiin Suomen virallisissa tilastoissa esitettyihin arvioihin verrattuna (Finér ym. 2020). Suurimman osan kuormituksesta on arvioitu aiheutuvan vanhoista ojituksista. Kuormitusta lisäävät suometsien hakkuut, uudistamistoimet ja ojien kunnostus.

Kangasmetsissä tehtävistä toimenpiteistä aiheutuva kuormitus on tämänhetkisen käsityksen mukaan vain pieni osa metsätalouden aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta. On aihetta kiinnittää katse suometsien vesiensuojeluun.
 

Suometsissä on suuret hakkuumahdollisuudet

Suometsissä on noin neljäsosa Suomen metsien puuvarastosta ja hakkuumahdollisuuksista. Puuvarasto ja puuston kasvu ovat lisääntyneet 1960–1980-luvuilla tehtyjen uudisojitusten ja lannoitusten seurauksena. Suometsissä on paljon hoito- ja hakkuutarpeita.

On arvioitu, että suometsistä voidaan kestävästi hakata noin 15 Mm3 vuodessa. Puumäärä riittäisi tyydyttämään parin kolmen nykyaikaisen biotuotetehtaan raaka-ainehuollon. Suometsiä on runsaasti erityisesti Pohjanmaan rannikolla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Sinne kohdistuu myös suurin hakkuu- ja hoitotarve.

Suometsien hoito- ja hakkuutoimenpiteistä aiheutuvan kuormituksen vähentämiseen on kehitetty keinoja 1980-luvulta lähtien. Nyt käytössä on monipuolinen ohjeisto ja työkalupakki toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen (esim. Metsakeskus.fi: Vesiensuojelu ja Metsa.fi: WAMBAF Tool Box). Vesiensuojelun kehittäminen ei kuitenkaan ole päättynyt, vaan työ jatkuu useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa.


Ojitettujen soiden osuus maapinta-alasta (Laiho ym. 2016).


Uusi valtion tukijärjestelmä muuttaa suometsien hoitoa

Vesiensuojelu on ollut edellytys valtion kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) tuen saamiseksi suometsien hoitoon. Tukijärjestelmä on nyt uudistumassa ja muutosta selvittävä METKA- työryhmä jätti tammikuun lopussa muistionsa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle.

Uudessa järjestelmässä esitetään tukea suometsien hoidon yleissuunnitteluun sekä siinä esitettyihin vesiensuojeluratkaisuihin. Suunnitelma rakennetaan metsänomistajien tavoitteille ja sen tulee kattaa tarkoituksenmukainen suoaluekokonaisuus.  Suunnitelma kattaisi metsänhoidon, hakkuiden- ja luonnonhoidon sekä vesitalouden sääntelyn toimenpiteet siten, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle, erityisesti vesistöille.

Uusi tukimalli edellyttää uuden monitavoitteisen suoaluesuunnittelun toimintamallin luomista. Uuden toimintamallin kehittämistä varten Suomen metsäkeskus on käynnistämässä pilottihankkeita, yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa. Sen lisäksi Luken ja Metsäkeskuksen johdolla toteutetaan Kokonaiskestävää ja hyväksyttävää puuntuotantoa turvemailta - SUO-hanketta. Hankkeessa luodaan metsänomistajalähtöistä toimintamallia, jonka avulla metsänomistaja voi puuntuotannon ja vesiensuojelun lisäksi ottaa huomioon myös suometsien hoidon ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutukset. Monitavoitteisen, kaikki kestävyyden elementit huomioivan toimintamallin luominen on haasteellista. On kuitenkin jo iso edistysaskel, kun nämä eri elementit pyritään tuomaan samanaikaisesti tarkasteluun ja mukaan päätöksentekoon.

Suometsien hoito ja käyttö edellyttää erityisosaamista. Vaativassa toimintaympäristössä hyvän ammattitaidon merkitys korostuu. Metsänomistajat tarvitsevat useimmissa tapauksissa metsäammattilaisten tukea suunnitteluun, päätöksenteon tueksi ja toteutukseen. Metsäammattilaisten ammattitaitoa parantamaan ja ammattitaidon osoittamiseen on rakenteilla suometsäosaajatutkinto. Valmistelu on käynnistynyt Tapio Oy:n johdolla. Tutkinnon suorittamista on METKA-työryhmän esityksen mukaan edellytettävä suunnittelijoilta, jotka tekevät valtion rahoitettaviksi tulevia suometsien hoidon yleissuunnitelmia.

Uudet toimintamallit ja toimijoiden osaamisen kehittäminen tukevat metsänomistajia suometsiä koskevassa päätöksenteossa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Ne voivat onnistuessaan parantaa myös suometsien hoidon ja käytön yleistä hyväksyttävyyttä.

Hyvin hoidettua suometsää Pudasjärvellä. Kuva:. L. Finér


Leena Finér
tutkimusprofessori , Luonnonvarakeskus


Viitteet:

  • Finér, L., Lepistö, A., Karlsson, K., Räike, A., Tattari, S., Huttunen, M., Härkönen, L., Joensuu, S., Kortelainen, P., Mattsson, T., Piirainen, S., Sarkkola, S., Sallantaus, T. ja Ukonmaanaho, L. 2020. Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020 – MetsäVesi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuja 2020:6. 77 s.
  • Finér, L., Lepistö, A., Karlsson, K., Räike, A., Härkönen, L., Huttunen, M., Joensuu, S., Kortelainen, P., Mattsson, T., Piirainen, S., Sallantaus, T., Sarkkola, S., Tattari, T. & Ukonmaanaho, L. 2021. Drainage for forestry increases N, P and TOC export to boreal surface waters. Science of the Total Environment 762.

Vesiasiat keskustelussa

Vesiensuojelu on erottamaton osa vastuullista ja kestävää suomalaista maa- ja metsätaloutta. Lisäksi vesi on elinkeinoillemme keskeinen tuotantotekijä. Tässä juttusarjassa vaihtuvat kirjoittajat avaavat aihetta eri näkökulmista.