Web-sisällön esitys

MTK:n ja SLC:n vesiohjelma

Tavoitteena vesien hyvä tila


Vesiensuojelu on erottamaton osa vastuullista ja kestävää suomalaista maa- ja metsätaloutta. MTK:n Ympäristöluotain-kyselyssä (2020) yli 90 % viljelijöistä ja metsänomistajista nimesi vesiensuojelun tärkeäksi osaksi omaa toimintaansa.

Vesiensuojelutoimenpiteitä tehdään paljon, jotta vesien tilaa saadaan parannettua ja hyvää tilaa ylläpidettyä. Toimien myönteiset vaikutukset vesistöissä näkyvät kuitenkin hitaasti ja peittyvät helposti suureen vuosien väliseen kuormitusvaihteluun. Jatkossa vesiensuojelun haastetta lisää entisestään ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä sadanta ja lämpötilan nousu. Vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittava aina myös pellon ja metsän tuotantokyvyn ylläpitämisestä ja toimien kustannustehokuudesta.

Maan toimiva rakenne ja vesitalous ovat peltojen kasvukunnon perusta ja samalla vesiensuojelun ensimmäinen askel. Mitä paremmin viljelykasvit pystyvät hyödyntämään niille annetut ravinteet, sitä vähemmän niitä jää huuhtoutumiselle alttiiksi.

Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tärkeys korostuu turvemailla, vesistöjen läheisyydessä sekä pohjavesialueilla. Suometsänhoidossa harkitaan kunnostusojituksen tarpeellisuutta ja etsitään ojitukselle vaihtoehtoja.

Pohjavesien ja maaperän pilaantumisen ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on vaikeaa ja kallista, ellei mahdotonta. Puhdas pohjavesi on tärkeää vesihuollon kannalta, sillä suomalaisten käyttämästä talousvedestä runsas 60 % on pohjavettä.

Suomen rannikkoalueella esiintyy happamia sulfaattimaita, joilla tarvitaan erityistoimia vesistöhaittojen minimoimiseksi. Suurimmat happo- ja metallihuuhtoumat muodostuvat runsaiden sateiden seuratessa pitkää kuivuusjaksoa, jolloin pohjavedenpinta on laskenut alas.

Maa- ja metsätalouden vesitaloushankkeita toteutetaan yleensä lohko- tai hanketasolla eikä erillisiä hankkeita juuri koordinoida keskenään. Jatkossa on tarpeen edistää valuma-aluetason vesitaloussuunnittelua yksittäisten hankkeiden rinnalla.

Maa- ja metsätalous toimintatapoineen muuttuu koko ajan. Jotta toimien vaikutukset vesistöihin saadaan selville, tarvitaan ajantasaista tutkimusta ja veden laadun seurantatietoa.  Tieto auttaa myös toimenpiteiden mitoituksessa ja kohdentamisessa. Tiedon saamiseksi käyttöön tarvitaan korkeatasoista neuvontaa, koulutusta ja muuta viestintää. Lisäksi on tärkeää, että kuluttajilla on realistinen kuva nykypäivän maa- ja metsätaloudesta mm. ostopäätöstensä tueksi.

Kohti vesien hyvää tilaa

  • kuormitusta vähentävillä maatalous- ja metsänhoitokäytännöillä
  • kustannustehokkailla ja kohdennetuilla vesiensuojeluratkaisuilla
  • valuma-aluekohtaisella suunnittelulla
  • tarkennetun tutkimustiedon soveltamisella ja osaamista kasvattamalla