Pohjavesien suojelu

Suomen pohjavedet ovat toistaiseksi pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Kaikista pohjavesialueista vajaa 10 % on riskialueita. Näillä alueilla pohjavedessä on havaittu haitallisten aineiden pitoisuuksissa nousua, ja veden tila voi edelleen heikentyä ilman suojelutoimia. Suurimmalla osalla riskialueista pohjaveden tila on kuitenkin vielä toistaiseksi hyvä.

Pohjavesien hyvää tilaa uhkaavat mm. tienpito (kloridi/liukkaudentorjunta), vaarallisten kemikaalien kuljetus ja niitä käyttävä teollisuus, polttonesteiden varastointi, kaatopaikat, pilaantuneet maa-alueet, maatalous (mm. käytöstä poistuneet torjunta-aineet, nitraatti/ammonium), kaivostoiminta, maankaivu, viemärivuodot sekä monet muut jokapäiväiset toiminnot. 

Ympäristönsuojelulaki kieltää pohjavesien pilaamisen ja pohjaveden laadun vaarantamisen. Pilaamiskielto on ehdoton. Pilaamisen ennaltaehkäisy on tärkein pohjavesien suojelukeino. On tärkeä tunnistaa ja arvioida pohjavettä uhkaavat riskit ja suunnitella, miten riskit poistetaan tai minimoidaan. Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät ympäristönsuojelu- ja vesilakiin sekä lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä.

Pohjavesialueiden suojelun keskeinen työväline on alueellinen pohjavesien suojelusuunnitelma, jota käytetään tausta-aineistona maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Myös kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä on usein määräyksiä pohjavesiin liittyen kuten myös ympäristölupien ehdoissa ja ilmoitusmenettelyn päätöksissä.

Pohjavesien luokittelu

Suomen pohjavedet on luokiteltu pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella (1, 2, E). 1-luokassa ovat vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m3/vrk tai yli 50 ihmisen tarpeisiin. 2-luokkaan kuuluvat muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokassa kuvattuun käyttöön. E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Myös luokitukset 1E ja 2E ovat mahdollisia. Lisätietoa pohjavesien luokittelusta on saatavilla mm. ympäristöhallinnon verkkosivuilta.

Maa- ja metsätalous pohjavesialueilla

Eläinsuojat, jaloittelu- ja ulkotarhat, laiduntaminen ja lannoitus voivat heikentää pohjaveden laatua, joten niihin liittyen on annettu säädöksiä. Esimerkiksi nitraattiasetus kieltää lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilan, tuotantoeläinten jaloittelualueiden ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkojen sijoittamisen pohjavesialueelle, ellei maaperäselvitysten perusteella osoiteta, että tällaiselle alueelle sijoittaminen ei aiheuta pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa. Sijoittaminen on kielletty myös alle 50 m etäisyydelle talousvesikäytössä olevasta kaivosta tai lähteestä. Lannan  ja orgaanisten lannoitevalmisteiden aumavarastointi pohjavesialueella on aina kielletty.

Kotieläinsuojan ympäristöluvassa tai ilmoituspäätöksessä voi olla ehtoja mm. pohjavesialueella tai talousvesikaivojen läheisyydessä tapahtuvaan lannan levitykseen tai laidunnukseen liittyen. Lisäksi kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä voi olla erilaisia rajoitteita lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttöön pohjavesialueella.

Kaikkien kasvinsuojeluaineiden käyttö ei ole sallittua pohjavesialueella, koska aineet voivat kulkeutua maan pintakerroksesta pohjaveteen. Kemidigin kasvinsuojeluainerekisteristä löytyy ajantasainen tieto pohjavesialueille hyväksytyistä valmisteista, aineiden käyttöohjeet sekä muuta hyödyllistä tietoa. Lisäksi Tukesin sivuilla on paljon hyödyllistä tietoa kasvinsuojeluaineisiin liittyen. Myös kasvinsuojeluaineiden ja muiden kemikaalien varastointi sekä tarpeettomien tai vanhentuneiden aineiden hävittäminen on tehtävä niin, että niistä ei aiheudu ympäristölle vaaraa.

Pohjavesialueilla suositellaan käytettäväksi ensisijaisesti maanpäällisiä rakennuksen sisälle sijoitettavia öljysäiliöitä. Ulkona sijaitsevat polttoainesäiliöt on tarpeen varustaa kaksoisvaipparakenteella tai tiiviillä suoja-altaalla, johon sadevesien pääsy on estetty. Säiliön on oltava myös hyväksyttyjen standardien mukainen ja se on varustettava ylitäytönestimellä. Joissakin kunnissa maanalaiset säiliöt on pohjavesialueilla kokonaan kielletty. Lisäksi säiliöiden kuntotarkistuksista on huolehdittava. Maanalaisten säiliöiden tarkastusvelvoite perustuu lakiin. Maanpäällisten polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden tarkastusvelvoitteista annetaan usein määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Muista, että käytöstä poistettu öljysäiliö on tyhjennettävä ja puhdistettava, ja maanalainen usein myös kaivettava ylös. Myös vakuutusehdoissa voi olla määräyksiä polttonestesäiliöihin liittyen.

Alkuvuonna 2021 ilmestyneessä Maatilojen kemikaalien käsittely ja varastointi -ohjeessa on kootusti tietoa kemikaalien käsittelystä niin pohjavesialueella kuin muualla maatilalla. 

Ojitus tai muu kaivu voivat alentaa merkittävästi pohjavedenpinnan tasoa. Pohjavesialueelle suunnitellusta ojituksesta ilmoitetaan ELY-keskukseen vähintään 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä. Myös muualla tehtävästä muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava ELY:een. Tarvittaessa ELY-keskus voi edellyttää hakemaan AVI:sta lupaa työlle.

Maa-ainesten kotitarveotolla tarkoitetaan maa-ainesten ottamista omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä esim. tilan omaan rakennushankkeeseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Kotitarveottoon ei tarvita maa-aineslain (555/1981) mukaista lupaa. Yli 500 m3:n kotitarveotosta on kuitenkin ilmoitettava kunnan ymp.suojeluviranomaiselle. Kotitarveotto ei saa heikentää pohjaveden laatua, ja pohjaveden pinnan yläpuolelle on jätettävä paksu suojakerros. Myös alueen siistimisestä on huolehdittava, kun maa-ainesotto lopetetaan.

Pohjavesialueelle on saatettu tehdä suojelusuunnitelma, joka sisältää toimenpidesuosituksia siitä, miten alueen toimijat voivat varmistaa, että pohjaveden laatu säilyy hyvänä ja sen määrä turvataan. Lisäksi pohjavesialueella sijaitsevalle pohjavedenottamolle on voitu vahvistaa suoja-alue, joka sisältää myös määräyksiä alueella toimimiseen. Suojelusuunitelmasta ja suoja-alueesta saa lisää tietoa mm. kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Pohjavesien suojelu

• Pohjavesien suojelu -esitteet
• Lisätietoa pohjaveden suojelusta ympäristöhallinnon nettisivuilla 
• Maa- ja metsätalouden kuormittamien pohjavesien MaaMet-seuranta - Torjunta-aineet ja ravinteet 2007 - 2015
• Maatilojen kemikaalien käsittely ja varastointi

• Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje

Airi Kulmala

asiantuntija, ympäristö

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE, yleiset maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelukysymykset

+358 40 075 5454

aiheet: vesistöt, vedet, pohjavesi, vesiensuojelu