Takaisin Pohjaveden puhtaudesta huolehdittava

Artikkeli – Maaseudun edunvalvonta

Pohjaveden puhtaudesta huolehdittava

06.07.2024

Suomessa on noin 3 900 vedenhankinnalle tärkeää, siihen soveltuvaa tai pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä ylläpitävää pohjavesialuetta. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä tai tekopohjavettä. Pohjavesi on usein laadukkaampaa ja paremmin suojassa likaantumiselta kuin pintavesi. Likaantumaan päässyttä pohjavettä on kuitenkin erittäin vaikea ellei mahdotonta puhdistaa.

Pohjavesien suojelu

Suomen pohjavedet ovat toistaiseksi pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Pohjavesialueita on noin 5000, joista 3900:lle on tehty tila-arvio. Arvioiduista alueista yli 90 %:lla pohjaveden tila on hyvä eikä veden määrään tai laatuun kohdistu merkittäviä riskejä. Noin 10 % arvioiduista pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi. Niistäkin valtaosassa pohjaveden tila on vielä hyvä, mutta voi heiketä ilman suojelutoimia.

Pohjaveden tilalle aiheuttavat riskiä mm. pilaantuneet maa-alueet, teiden talvikunnossapito (suolaus), teollisuusalueet, huoltoasemat ja maanalaiset öljysäiliöt, maankaivu, kaivokset, maa- ja kotieläintalous, maalämpökaivot, viemärivuodot sekä erilaiset kemikaalionnettomuudet. 

Ympäristönsuojelulaki kieltää pohjavesien pilaamisen ja pohjaveden laadun vaarantamisen. Pilaamiskielto on ehdoton. Pilaamisen ennaltaehkäisy on tärkein pohjavesien suojelukeino. On tärkeä tunnistaa ja arvioida pohjavettä uhkaavat riskit ja suunnitella, miten riskit poistetaan tai minimoidaan. Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät ympäristönsuojelu- ja vesilakiin sekä lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä.

Pohjavesialueiden suojelun keskeinen työväline on pohjavesien suojelusuunnitelma, jossa tunnistetaan alueen riskitekijät sekä laaditaan suositukset toimenpiteiksi, joilla riskejä vähennetään. Suunnitelmaa käytetään tausta-aineistona mm. maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Suojelusuunnitelmalla ei ole kuitenkaan itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Lisäksi pohjavesialueella sijaitsevalle pohjavedenottamolle on voitu vahvistaa suoja-alue, joka sisältää myös määräyksiä alueella toimimiseen. Myös kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä on usein määräyksiä pohjavesiin liittyen kuten myös ympäristölupien ehdoissa ja ilmoitusmenettelyn päätöksissä. Lisätietoa saa mm. oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Pohjavesien luokittelu

Suomen pohjavedet on luokiteltu pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella (1, 2, E). 1-luokassa ovat vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m3/vrk tai yli 50 ihmisen tarpeisiin. 2-luokkaan kuuluvat muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokassa kuvattuun käyttöön. E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Myös luokitukset 1E ja 2E ovat mahdollisia. Lisätietoa pohjavesialueiden luokittelusta ym. on saatavilla mm. vesi.fi-palvelusta.

Maa- ja metsätalous pohjavesialueilla

Eläinsuojat, jaloittelu- ja ulkotarhat, tuorerehuvarastot, laiduntaminen ja lannoitus voivat heikentää pohjaveden laatua, joten niihin liittyen on annettu säädöksiä. Esimerkiksi nitraattiasetus kieltää lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilan, tuotantoeläinten jaloittelualueiden ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkojen sijoittamisen pohjavesialueelle, ellei maaperäselvitysten perusteella osoiteta, että tällaiselle alueelle sijoittaminen ei aiheuta pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa. Sijoittaminen on kielletty myös alle 50 m etäisyydelle talousvesikäytössä olevasta kaivosta tai lähteestä. Lannan  ja orgaanisten lannoitevalmisteiden aumavarastointi pohjavesialueella on aina kielletty.

Kotieläinsuojan ympäristöluvassa tai ilmoituspäätöksessä voi olla ehtoja mm. pohjavesialueella tai talousvesikaivojen läheisyydessä tapahtuvaan lannan levitykseen tai laidunnukseen liittyen. Lisäksi kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä voi olla erilaisia rajoitteita lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttöön pohjavesialueella.

Kaikkien kasvinsuojeluaineiden käyttö ei ole sallittua pohjavesialueella, koska aineet voivat kulkeutua maan pintakerroksesta pohjaveteen. Kemidigin kasvinsuojeluainerekisteristä löytyy ajantasainen tieto pohjavesialueille hyväksytyistä valmisteista, aineiden käyttöohjeet sekä muuta hyödyllistä tietoa. Lisäksi Tukesin sivuilla on paljon hyödyllistä tietoa kasvinsuojeluaineisiin liittyen. Kasvinsuojeluaineiden ja muiden kemikaalien varastointi sekä tarpeettomien tai vanhentuneiden aineiden hävittäminen on tehtävä niin, että niistä ei aiheudu ympäristölle vaaraa.

Pohjavesialueilla suositellaan käytettäväksi ensisijaisesti maanpäällisiä rakennuksen sisälle sijoitettavia öljysäiliöitä. Ulkona sijaitsevat polttoainesäiliöt on tarpeen varustaa kaksoisvaipparakenteella tai tiiviillä suoja-altaalla, johon sadevesien pääsy on estetty. Säiliön on oltava myös hyväksyttyjen standardien mukainen ja se on varustettava ylitäytönestimellä. Joissakin kunnissa maanalaiset säiliöt ovat pohjavesialueilla kokonaan kiellettyjä. Lisäksi säiliöiden kuntotarkistuksista on huolehdittava. Maanalaisten säiliöiden tarkastusvelvoite perustuu lakiin. Maanpäällisten polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden tarkastusvelvoitteista annetaan usein määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Muista, että käytöstä poistettu öljysäiliö on tyhjennettävä ja puhdistettava, ja maanalainen usein myös kaivettava ylös. Myös vakuutusehdoissa voi olla määräyksiä polttonestesäiliöihin liittyen.

Alkuvuonna 2021 ilmestyneessä Maatilojen kemikaalien käsittely ja varastointi -ohjeessa on kootusti tietoa kemikaalien käsittelystä niin pohjavesialueella kuin muualla maatilalla. 

Ojitus tai muu kaivu voivat alentaa merkittävästi pohjavedenpinnan tasoa. Pohjavesialueelle suunnitellusta ojituksesta ilmoitetaan ELY-keskukseen vähintään 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä. Myös muualla tehtävästä muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava ELY:een. Tarvittaessa ELY-keskus voi edellyttää hakemaan AVI:sta lupaa työlle.

Maa-ainesten ottamiseen tarvitaan maa-aineslain (555/1981) mukainen lupa. Lupa ei ole kuitenkaan tarpeen, jos aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen ja käyttö liittyy rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Yli 500 m3:n kotitarveotosta on kuitenkin ilmoitettava kunnan ymp.suojeluviranomaiselle. Kotitarveotto ei saa heikentää pohjaveden laatua, ja pohjaveden pinnan yläpuolelle on jätettävä paksu suojakerros. Myös alueen siistimisestä on huolehdittava, kun maa-ainesotto lopetetaan.

Lisätietoa mm. pohjavesien suojelusta


Airi Kulmala

asiantuntija, ympäristö

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE

+358 40 075 5454

aiheet: vesistöt, vedet, pohjavesi, vesiensuojelu