null Pintavedet: Itämeri, järvet ja joet

Artikkeli – Maaseutuympäristö

Pintavedet: Itämeri, järvet ja joet

9.7.2020

Itämeri

Itämeri on maapallon toiseksi suurin murtovesiallas, vaikka merenä se on pieni. Sen valuma-alue on yli neljä kertaa suurempi kuin itse meren ala. Asukkaita alueella on yli 84 milj. Tämä yhdessä veden heikon vaihtuvuuden kanssa selittää sen, miksi Itämeri on herkkä likaantumiselle.

Itämeren kuormitus

Suurin osa ihmisen aiheuttamasta fosforikuormasta päätyy Itämereen jokiveden mukana. Suomen osuus on 10 % kaikista maista Itämereen tulevasta kuormasta. Suomesta tuleva P-kuorma on hieman vähentynyt 1990-luvulta lähtien, mutta vuosittainen vaihtelu on sääoloista johtuen suurta.

Myös typpi kulkeutuu Itämereen pääosin jokiveden mukana. Suomen osuus on 11 %. Suomesta Itämereen päätyvässä N-kuormassa ei näy vähenemisen merkkejä. Myös typen kuormitusluvuissa on paljon vuosien välistä vaihtelua.

Suurin osa ihmistoiminnasta peräisin olevasta Itämeren P-kuormasta on peräisin maataloudesta. Suurimmat N-kuormituslähteet ovat maatalous ja yhdyskunnat. Luonnonhuuhtouman osuus Suomen kokonaiskuormasta on myös merkittävä: 28 % P:sta ja 38 % N:stä jokivesien mukana tulevasta kuormasta (v. 2008-2012). Merta kuormittaa lisäksi suoraan mereen tuleva ilmalaskeuma sekä sisäinen kuormitus.Itämereen päätyvästä typestä noin 25 % ja fosforista 1 - 5 % tulee ilmalaskeumana. Pelkästään Saaristomeren sedimenteistä vapautuvaksi sisäiseksi P-kuormitukseksi on arvioitu 1 800 - 3 200 t/v. Suomen ihmistoiminnan aiheuttama Itämeri-kuormitus oli v. 2008-2014 keskimäärin 3 900 t P/v.

Viime vuosina Itämeren kuormitus on ollut kaikkineen vähenemään päin. HELCOMin julkaisemat tulokset ovat rohkaisevia:

Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ennustetaan pahentavan Itämeren rehevöitymistä. Vaikka Itämeren kuormituksen vähentämiseksi tehdään paljon työtä, voi ilmaston muutos aiheuttaa sen, että tilan kohentumisessa "juostaan vain paikoillaan tai jopa taaksepäin".

Järvet ja joet

Suomessa on 187 888 järveä (33 350 km2), 32 400 lähdettä ja 647 jokea. Sisävesien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,4 milj. ha (8 % Suomen kokonaispinta-alasta).

Pientavesien ekologista tilaa on viimeksi arvioitu vuosien 2012-2017 seurantatietojen perusteella. Maamme joista 68 %, järvistä 87 % ja rannikkovesistä 13 % on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Hyvää heikommassa tilassa oli 31 % jokipituudesta, 12 % järvien pinta-alasta ja 88 % rannikkovesien kokonaispinta-alasta.

Sisävesien kuormitus

Typpi ja fosfori rehevöittävät myös sisävesiä. Monet pistekuormittajat ovat onnistuneet vähentämään kuormitusta, mutta hajakuormituksen hallinta on vaikeaa. Maatalous on edelleen monin paikoin merkittävä sisävesien kuormittaja, vaikka vesien tilan parantamiseksi on tehty ja tehdään lukuisia toimia. Yhdyskuntien jätevesistä fosfori poistetaan tehokkaasti, mutta typen poistossa ei olla kaikkialla tavoitetasolla.

 

 

Vuonna 2018 ihmistoiminnasta peräisin oleva N-kuormitus vesiin oli Suomessa laskelmien mukaan noin 59 300 tonnia ja P-kuormitus noin 3 000 tonnia. Tästä maatalouden osuus oli huomattava: 58 % P ja 51 % N. Vastaavasti metsätalouden osuus oli 7,5 % P ja 5,5 % N. Vuotuiseksi luonnonhuuhtouman määräksi SYKE arvioi 41 500 t N sekä 1 600 t P. Kuormituslaskennassa on kuitenkin tämän jälkeen tapahtunut muutoksia.

Sisävedet ovat tärkeitä ravinteiden pidättäjiä. Kaikki valumavesien mukana kulkeutuvat ravinteet eivät päädy mereen asti. Erityisesti järvet, joissa veden viipymä on pitkä, ovat tehokkaita ravinteiden pidättäjiä. VEMALA-mallilla arvioituna valuma-alueiden järvet ja joet pidättävät keskimäärin 35 % vesistöihin päätyvästä kokonais-P:sta ja 30 % kokonais-N:stä. Alueiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Saaristomeren valuma-alue pidättää vain 1 % P:sta, mutta Suomenlahden valuma-alue 50 % ja Vuoksen valuma-alue 81 %.

 


Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailu

MTK on ollut useana vuonna kumppanina WWF:n (Maailman luonnonsäätiö) Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailussa. Vuonna 2019 Suomen kansalliseksi voittajaksi valittiin Tage ja Ulla Eriksson Hammaruddan tilalta Ahvenanmaalta. Kilpailua ei järjestetty vuosina 2016 ja 2017. Vuonna 2020 kilpailu käynnistettiin, mutta peruttiin myöhemmin koronaepidemian takia.

Vuonna 2009 koko kilpailun voitti Vapolan tila Uudestakaupungista ja vuonna 2015 voittajaksi valittiin Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola Hyvinkäältä (Knehtilän tila). Kansallisen kilpailun ovat voittaneet vuonna 2010 Teppo Heikkilä Loimaalta, v. 2011 Toni ja Mari Haapakoski Saarijärveltä, v. 2013 Marko ja Peppi Laine Salon Halikosta, v. 2014 Kosken kartano Salon Perniöstä ja v. 2018 Kilpiän tila Nummi-Pusulan Pusulasta. 


aiheet: itämeri, vesistöt, vedet, järvet, joet, pintavedet

Suositellut artikkelit

1

09.07.2020 Airi Kulmala

Itämeren ravinnekuormitus

09.07.2020 Airi Kulmala

Itämereen tulee ravinteita suorana pistekuormana teollisuudesta, yhdyskunnista ja kalankasvatuksesta. Hajakuormitusta tulee jokivesien mukana,...

2

08.07.2020 Airi Kulmala

Pohjavedet

08.07.2020 Airi Kulmala

Suomessa on noin 3 900 vedenhankinnalle tärkeää, siihen soveltuvaa tai pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä ylläpitävää pohjavesialuetta. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä tai...