null Pintavedet: Itämeri, järvet ja joet

Artikkeli – Maaseutuympäristö

Pintavedet: Itämeri, järvet ja joet

30.6.2021

Itämeri

Itämeri on maapallon toiseksi suurin murtovesiallas, vaikka merenä se on pieni. Sen valuma-alue on yli neljä kertaa suurempi kuin itse meren ala. Asukkaita alueella on yli 84 milj. Tämä yhdessä veden heikon vaihtuvuuden kanssa selittää osaltaan sitä, miksi Itämeri on herkkä likaantumiselle.

Itämeren kuormitus

Suomen vuotuinen kuormitus Itämereen oli keskimäärin 3 400 t P ja 81 000 t N vuosina 2010-2019. Tästä luonnonhuuhtouman osuus oli 1 000 t P (29 %) ja 28 000 t N (35 %). Suurin osa kuormituksesta tulee jokien kautta. Maamme osuus Itämeren N- ja P-kuormituksesta on noin kymmenesosa. Suomesta peräisin olevassa typen ja fosforin kokonaiskuormituksessa on laskeva suunta (1995-2019), mutta kuormituksen vuosivaihtelu on suurta mm. sääoloista johtuen. Lisäksi kuormituskehitys vaihtelee huomattavasti merialueittain ja kuormitustyypeittäin.

Tarkasteltaessa vuosia 2010-2019 oli suurin osa (68 %) Suomen ihmistoiminnasta lähtöisin olevasta Itämeren P-kuormasta peräisin maataloudesta. Metsätalouden osuus oli 17 %. Haja- ja loma-asutuksen osuudeksi arvioitiin 7 %. Maatalous oli myös suurin N-kuormittaja (50 %). Metsätalouden osuus oli 11 % ja yhdyskuntien jätevesien 16 %. Merta kuormittavat myös mm. ilmalaskeuma ja sisäiset ravinnevarastot. Pelkästään Saaristomeren sedimenteistä vapautuvaksi sisäiseksi P-kuormitukseksi on arvioitu 1 800 - 3 200 t/v.

Viime vuosina Itämeren kuormitus on ollut kaikkineen vähenemään päin. HELCOMin julkaisemat tulokset ovat rohkaisevia:

Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ennustetaan pahentavan Itämeren rehevöitymistä. Vaikka Itämeren kuormituksen vähentämiseksi tehdään paljon työtä, voi ilmaston muutos aiheuttaa sen, että tilan kohentumisessa "juostaan vain paikoillaan tai jopa taaksepäin".

Järvet ja joet

Suomessa on 187 888 järveä (33 350 km2), 32 400 lähdettä ja 647 jokea. Sisävesien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,4 milj. ha (8 % Suomen kokonaispinta-alasta).

Pientavesien ekologista tilaa on viimeksi arvioitu vuosien 2012-2017 seurantatietojen perusteella. Maamme joista 68 %, järvistä 87 % ja rannikkovesistä 13 % on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Hyvää heikommassa tilassa oli 31 % jokipituudesta, 12 % järvien pinta-alasta ja 88 % rannikkovesien kokonaispinta-alasta.

Sisävesien kuormitus

Typpi ja fosfori rehevöittävät meren lisäksi sisävesiä. Monet pistekuormittajat ovat onnistuneet vähentämään kuormitusta, mutta hajakuormituksen hallinta on vaikeampaa. Maatalous on edelleen monin paikoin merkittävä sisävesien kuormittaja, vaikka vesien tilan parantamiseksi on tehty ja tehdään lukuisia toimia. Yhdyskuntien jätevesistä fosfori poistetaan tehokkaasti, mutta typen poistossa ei olla kaikkialla tavoitetasolla.

 

Vuonna 2019 ihmistoiminnasta peräisin oleva N-kuormitus vesiin oli Suomessa laskelmien mukaan noin 69 800 tonnia ja P-kuormitus noin 3 500 tonnia. Tästä maatalouden osuus oli huomattava: 63 % P ja 52 % N. Vastaavasti metsätalouden osuus oli 12 % P ja 11 % N. Vuotuiseksi luonnonhuuhtouman määräksi SYKE arvioi 37 300 t N sekä 1 320 t P. 

Ykisttäisen vuoden sijaan on kuitenkin tärkeämpää katsoa kuormituksen määrää ja sen muutosta usemman vuoden aikana, sillä kuormituksessa on suurta vuosittaista vaihtelua erityisesti sääoloista riippuen. VEMALA-mallin mukaan (10/2020) vuosien 2012 - 2019 keskimääräisestä vesistöjen N-kuormituksesta peltoviljelyn osuus oli 27 % ja P-kuormituksesta 40 %. Metsätalouden osuudet olivat 7 % (N) ja 10 % (P). Luonnonhuuhtouman osuus oli 42 % (N) ja 33 % (P).

Sisävedet ovat myös tärkeitä ravinteiden pidättäjiä. Kaikki valumavesien mukana kulkeutuvat ravinteet eivät päädy mereen asti. Erityisesti järvet, joissa veden viipymä on pitkä, ovat tehokkaita ravinteiden pidättäjiä. VEMALA-mallilla arvioituna valuma-alueiden järvet ja joet pidättävät keskimäärin 35 % vesistöihin päätyvästä kokonais-P:sta ja 30 % kokonais-N:stä. Alueiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Saaristomeren valuma-alue pidättää vain 1 % P:sta, mutta Suomenlahden valuma-alue 50 % ja Vuoksen valuma-alue 81 %.


Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailu

Vuoden 2021 Suomen kansallinen voittaja julkaistiin juhannuksen alla. Palkinto meni Kangasalaan Sauli Branderille Liskon tilalle. 

Vuonna 2009 koko kilpailun voitti Vapolan tila Uudestakaupungista ja vuonna 2015 voittajaksi valittiin Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola Hyvinkäältä (Knehtilän tila). Kansallisen kilpailun ovat voittaneet vuonna 2010 Teppo Heikkilä Loimaalta, v. 2011 Toni ja Mari Haapakoski Saarijärveltä, v. 2013 Marko ja Peppi Laine Salon Halikosta, v. 2014 Kosken kartano Salon Perniöstä ja v. 2018 Kilpiän tila Nummi-Pusulan Pusulasta. 

Vuonna 2019 Suomen kansalliseksi voittajaksi valittiin Tage ja Ulla Eriksson Hammaruddan tilalta Ahvenanmaalta. Kilpailua ei järjestetty vuosina 2016 ja 2017, ja vuonna 2020 jo käynnistetty kilpailu keskeytettiin koronapandemian takia.

MTK on ollut useana vuonna kumppanina WWF:n (Maailman luonnonsäätiö) Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailussa


Airi Kulmala

asiantuntija

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE, yleiset maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelukysymykset

+358400 755 454

aiheet: itämeri, vesistöt, vedet, järvet, joet, pintavedet