Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka

Mihin jauheliha katosi kaupoista?

09.05.2025

Naudanlihaksi päätyvistä eläimistä 80 % syntyy Suomessa maitotiloilla lypsylehmistä. Lypsylehmien määrät ovat olleet pitkään laskussa, kun lehmäkohtainen maitotuotos on parantuneen ruokinnan, navettaolosuhteiden ja eläinaineksen takia kasvanut. Maidontuotannon kannattavuudessa on jo pitkään ollut haasteita, minkä takia lehmiä on poistunut nopeammin kuin uusia investointeja on pystytty tekemään.  

Vasikoiden määrä lehmää kohti on biologisesti vakio, noin yksi vuodessa, ja siksi niitä syntyy vuosi vuodelta vähemmän. Tuottajat ovat osaltaan vastanneet tähän kasvattamalla teuraseläimet aiempaa vanhemmiksi ja suuremmiksi. 

Tilannetta on paikannut myös pihvikarjatuotanto, jossa emolehmän ainut tehtävä on tuottaa ja imettää vasikka kerran vuodessa. Emolehmiä on nyt noin 20 % Suomen lehmistä, ja niiden määrä on kasvanut vuoteen 2023 saakka. Tuotannon huonon kannattavuuden takia nyt on kuitenkin emolehmätuotantokin alkanut vähetä jopa lypsylehmiä nopeammin.  

Samaan aikaan naudanlihan kysyntä maailmanmarkkinoilla on kasvanut, ja eurooppalaisen naudanlihan vienti vetää – ennen muuta Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan suuntiin. Sen takia naudanlihan tuottajahinnat lähtivät Euroopassa vuonna 2024 rajuun nousuun. Lihapulan takia esimerkiksi teuraslehmien hinta on noussut reilussa vuodessa yli 50 %. 

Suomen naudanlihamarkkinoita hallitsee kolme teurastamoa ja kolme vähittäiskauppaketjua. Näiden keskinäiset sopimukset määrittelevät hintatason. Hinnoista sovitaan yleensä pitkäksi ajaksi etukäteen, mikä toki antaa vakautta ja varmuutta. Tästä syystä kuitenkaan Suomessa tuottajahinnat eivät nousseet ennen kuin liha loppui kaupoista ja jäivät kymmeniä prosentteja jälkeen Euroopan hintatasosta. 

Tavaran riittävyys kaupoissa riippuu kysynnästä ja tarjonnasta. Tarjonnan haasteista on jo puhuttu. Lihaa on koko Euroopassa hädin tuskin riittävästi ja hinnat huomattavasti Suomea suuremmat, joten tuontikaan ei varsinaisesti muuta tilannetta. Kysyntään vaikuttaa ennen muuta hinta: halpa hinta lisää kysyntää, kallis hinta vähentää. 

Jauheliha on perinteisesti halvin naudanlihatuote suomalaisissa kaupoissa, ja usein sitä on myyty tarjoushinnoin kuluttajan sisään houkuttelemiseksi. 

Saadaanko jauhelihaa nopeasti lisää? 

Naudanlihantuotanto on hidastempoista. Lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta ja teuraskypsän lihanaudan kasvatus vastasyntyneestä vasikasta vie sen jälkeen noin 20 kk. Vaikka siis viljelijä tänään siementäisi ylimääräisen lehmän saadakseen siitä vielä yhden vasikan, lisää lihaa kaupan tiskiin ilmestyy aikaisintaan kahden ja puolen vuoden päästä – loppuvuodesta 2027. 

Toisaalta on epärealistista ajatella, että pienempien tilojen lopetustahti kovasti pienenisi nykyisestä. Muiden ihmisten tavoin tuottajatkin vanhenevat päivä päivältä, ja siksikin navetoita suljetaan ja karjoja lopetetaan edelleen. Siksi tarvitaan uusia, entistä suurempia navetoita korvaamaan lopettavien tuotantoa. Tarvitaan myös uusia, nuoria yrittäjiä, jotka haluavat jatkaa maidon ja naudanlihan tuottamista. Viime vuosina nimenomaan tässä on ollut haasteita monestakin syystä. 

Harva nimittäin haluaa sijoittaa ja sitoa elämänsä tuotantoon, joka ei kannata ja jota julkisuudessa syyllistetään milloin mistäkin kataluudesta. Tilakoon suurennuttua sukupolvenvaihdos ja uusi kotieläinrakennus tarkoittavat nuorelle yrittäjälle useimmiten miljoonaluokan lainoja. Toinen puoli on, että pankit eivät luonnollisesti myöskään anna lainaa yritykselle, jonka tuotanto ei ole kannattavaa – pankin tavoite on tietenkin saada rahansa aikanaan takaisin. Haluttukin investointi voi tästä syystä jäädä tekemättä nykyisten hintasuhteiden vallitessa. 

Tiivistetysti voi siis sanoa, että naudanlihan tarjonta tuskin on lähiaikoina lisääntymässä, päinvastoin ennusteet viittaavat sen vähenemisen jatkumiseen lähivuosina. Pitkäaikaisesti lisätuotanto on mahdollista, jos maidon- ja naudanlihantuotannon kannattavuus paranee nykyisestä. Suomessa olisi kyllä osaamista ja olosuhteita tuottaa naudanlihaa ja maitoa kestävästi nykyistä enemmänkin. 

Kuluttajan ei nyt kuitenkaan tarvitse olla hirveän huolissaan jauhelihan riittävyydestä: tuotannon vähenemä on vain 2-3 % vuositasolla, joten jauhelihaa kyllä saa jos kokeilee vaikka vaihtaa kaupassakäynnin ajankohtaa. Mahdollisesti hintamuutokset saavat kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan paremmin. 

Kannattaa muistaa, että kaupassa on edelleen muita naudan paloja sekä runsas valikoima sian- ja siipikarjanlihatuotteita. Pakastealtaassa voi olla lampaankin jauhelihaa vaihtelun vuoksi. Myös kasvipohjaiset valkuaiset ovat vaihtoehto, ja silloin mieluiten kotimaisesta kaurasta, herneestä tai härkäpavusta valmistetut vaihtoehdot. Jauhelihaa ei ole syytä alkaa hamstraamaan. Hamstraus aiheuttaa epätasa-arvoa kuluttajien välille, ja saattaa johtaa ruokahävikkiin, kun kaikkea varastoon ostettua ei tulekaan syötyä. 

aiheet: lihantuotanto, mtk mobiili