Blogi – Maatalous ja suomalainen ruoka

Mikä olisi varmasti kotimaista?

29.11.2016

Huomasin tässä eräänä päivänä Hesarissa kirjoituksen, jossa tutkimukseksi sanotussa artikkelissa mietittiin: kuinka paljon suomalaista ruuantuotantoa korvaantuu pellon määrässä (-> ha ) tuontiruuan kautta. Sellaisen tuontiruuan, joka voitaisiin tuottaa Suomessa; kyse ei ole kahvista, teestä, banaanista jne. Tuontiruuan osuus kasvaa koko ajan, vaikka kuinka puhumme lähiruuasta?

Mielenkiintoinen lähestymistapa. Kun kyseessä on samalla perin juurin kotimainen lähtökohta (-> pelto) ja myös arvostettu suomalainen työ  (-> sitähän kaikki arvostavat), tuntuisi, että tätä arkista asiaa kannattaisi korostaa. Maaseutu pidetään asuttuna, hoidettuna parhaiten viljelemällä sitä; kaikkea sitä käyttökelpoista peltoa, joka meillä on.

Ihmettelenkin edellä mainitulta pohjalta mm. sitä, että me vapaaehtoisesti korvaamme oman pellon arvoa tuonnilla. Erityisesti ihmetyttää, että ulotamme asian aina tuotevaihtoon asti. Esimerkkinä esimerkiksi jäätelökakut, jotka meille tuodaan ”vaihdantana” kuulemma Espanjasta. Asia on pieni? Siellä pellon päässä se on jo kokonaisuutena iso?

”Ruoka tuotetaan halvemmalla jossakin”, sanoo viittaamani tutkimus. Varmasti yksikköhinta onkin alhaisempi, mutta entäpä kokonaisuus? Harvoin tulosta lasketaan korvatun pellon tuotannon kautta. Korvattu pelto on joko kokonaan oman pellon tuotannon hylkyä tai ainakin tuotannon suuntautumista halpaan bulkkiin. 

Onkohan kukaan laskenut (julkaissut) tutkimusta ihan euroissa, miten paljon pellon tuotannollista arvoa menetämme. Laskennan tulos saattaisi olla mielenkiintoinen. Keskustelua se varmasti herättäisi, kun emme enää puhuisi suomalaisesta tuotannosta, suomaisista tuotteista vaan kotimaisen pellon tuotosta ja tuotantomahdollisuudesta. Saattaisi olla jatkossa Joutsen-tuote juuri sitä, mitä sillä aikanaan oikeastaan tarkoitimme. Nykyisin määrittely on varsin kirjava?

Tämä pelto-ajattelu saattaisi olla myös oppi kuluttajalle ja kuntatason päättäjille. Ehkä he huomaisivat, mitä tarkoittaa elintarvikeketju. Ehkä samalla myös asioiden mittasuhteet oikenisivat. 

On hyvä tietää, mistä ruoka tulee. Jopa niin että havaittaisiin, kuten energiantuotannossa, että sähkö ei ”tule töpselistä”.

Markku Vuorensola
mvuorens(at)welho.com

aiheet: kotimainen ruoka, veteraanivärinää, pellon tuotto, tuontiruoka