Torstai ja kello löi kymmenen. Oikealta MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio ja MTK:n maaseudun elinvoimalinjan johtaja Päivi Nerg odottelevat väkeä osastolle.

Marttila Farmarin avajaisissa

Farmari -maatalousnäyttelyn avajaisissa puhunut MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila nosti esiin ruuantuottajan heikon aseman ruokaketjussa.

- Säälle emme voi mitään, mutta ihmisillä - ja oikeastaan aika pienellä porukalla – on mahdollisuus päättää siitä, että yrittäjille annetaan reilu mahdollisuus. Ruoka ja sen tuotanto ovat yhteiskunnan erityisessä ohjauksessa, mutta samalla niiden tulisi olla myös suojeluksessa, muistutti Marttila.

Marttilan mukaan kriisit testaavat ruokajärjestelmän kestävyyden, ja valitettavasti tämä kriisi on nostanut ongelmat pintaan karmealla tavalla.

- Jos Suomen valtio on sallinut voimakeskittymien synnyn ruokajärjestelmässä, on sillä vastuu myös valvoa niiden toimintaa. Puheet eivät enää riitä, on tekojen aika, vaati Marttila. 

Ukrainan sota lamauttaa erityisesti Itä-Suomea

Marttila muistutti päättäjiä itäiseen Suomeen suunnatuista erityistoimista, joilla on kiire. 

- Maatilatalouden investointiavustuksiin, valtion takauksiin ja nuorten tukemiseen pitää tehdä itäisen Suomen lisä. Pula investoinneista ja nuorista yrittäjistä on jo pitkään nakertanut maaseudun suorituskykyä.

- Harventuneeseen luonnonvara-alan koulutukseen suunnattava lisävoimaa, vahvaa uutta tekemistä. Eläinlääkärikoulutuksen aloittaminen Itä-Suomen yliopistossa on laitettava rivakasti liikkeelle, Marttila sanoi. 

- Puun myynnistä kuntaan jäävän verotulon osuutta pitää kasvattaa. Tämä toteutettava koko maassa, mutta on varsinainen täsmätoimi Itä-Suomeen, vaati Marttila.

Marttila piti pöyristyttävänä sitä, että EU-eläinpalkkioiden maksatuksia siirretään joulukuulta ensi vuoden puolelle. 

- Maatalous elää historiallista kriisiä ja tiedämme, että ainakin kotieläintilojen osalta tämä jatkuu pitkään. Nyt tulisi toimia niin, että maksuja aikaistetaan, ei lykätä.

- Jotain on pahasti vialla, jos hallinto runnoo läpi uudistuksen, jossa EU-byrokraatin miellyttäminen on tärkeämpää kuin Suomen kansalaisten oikeusturva, ihmetteli Marttila.

Vasemmalta Päivi Nerg ja sisäministeri Krista Mikkonen.

Koronasta potkua etyötyölle

Farmarin maaseutukeskustelussa pohdittiin, tuleeko monipaikkaisuudesta buumi maaseudulle ja mitkä ovat maaseudun vahvuudet. 

MTK:n elinvoimalinjan tuore johtaja Päivi Nerg katsoi, että työskentely kotona tai kesämökeillä tuo aivan uudenlaisen näkökulman ja mahdollisuuden monialaisille maaseutuyrittäjille, jotka haluavat tehdä muutakin kuin maa- ja metsätaloutta. 

Palveluita tarvitaan nyt selvästi enemmän ja se on näkynyt kunnissa ja kuntien tarpeissa. 

- Ihmiset eivät halua vain käydä maaseudulla ja tehdä siellä töitä, vaan he haluavat olla osa kyläyhteisöä, joka mahdollistaisi tulojen jäämisen sille alueelle, totesi Nerg. 

Nergin mukaan tämä on iso muutos, joka tapahtui yhdellä loikkauksella ja mahdollistui, koska Suomessa kaikki julkisen sektorin palvelut ovat pääsääntöisesti digitaalisia.

- Tämä näkyy isona mahdollisuutena, mutta myös systeemin muutoksena, jotta palvelut saadaan siihen ympärille ja ihmiset voivat pysyvämmin sijoittua maaseudulle. 

Suomalaisen ruokaketjun tulevaisuus mietytti panelisteja

Marttilan mukaan maatalousala ei kestä nyt yhtään epäonnistumista ja tilanteen huono puoli on on se, että kaikki ei ole omissa käsissä, vaan kelit ratkaisevat. Marttila löysi kuluvalta satokaudelta myös valonpilkahduksia. 

-    Ensimmäinen säilörehusato näyttäneen menneen aikalailla hyvin koko maassa. Mitään ei ole vielä menetetty, totesi Marttila. 

Keskusteluun tuottajan, teollisuuden ja kaupan sopimuksista oli Marttilalla vastaus valmiina.

- Jos vanhat merkit pitävät paikkansa: kun mennään suhdanteessa ylös, tehdään lyhyitä sopimuksia, kun painutaan alas, tehdään pitkiä. 

Marttilan mukaan tuottajat ovat olleet tyytymättömiä tilanteeseen jo jonkin aikaa. 

-    Ruokakriisi tunnistettiin jo viime vuoden loppukesällä. Yrityskohtaisia eroja on kuitenkin runsaasti. 

Marttila veikkasi, että elintarviketeollisuudessa tulee vielä ruumiita tämän vuoden aikana. 

-    Mikä on sitten sopimustuottajien asema, hän kysyi.  

Marttila piti hävyttömyyden huippuna sitä, että tämmöisenä aikana, kun ihmisiä kuolee, on sota ja ruokakriisi, niin lannoitteita valmistava Yara tekee ihmisten hädällä historian parhaimman tuloksen.

- Mutta se tulee vastaan vielä. Viimeistään nyt EU-komissio ja kilpailuviranomaiset ovat heränneet ja eurooppalainen lannoitemarkkina tullaan perkaamaan, arvioi Marttila. 

Ruokakeskustelu kiinnosti. 

Tuottajalle kiitos -stipendit jaettiin Farmarissa

Tuottajalle kiitos -stipendit jaettiin Farmarissa torstaina. Stipendejä oli myönnetty seitsemän, joista viisi henkilöä  pääsi paikalle vastaanottamaan stipendin. Stipendin saivat Jussipekka Markkanen, Pia Parikka, Jouni Rantala, Niina Mayer, Lauri Koistinen, Matias Rönnqvist ja Nora Mäntysaari.

Tuottajalle kiitos -stipendit kirittävät viljelijöiden arjen innovaatioita ja välittävät kuluttajien kiitoksen tuottajille.

Toinen Farmaripäivä käynnistyi vastuullisuuskeskustelulla

MTK:n asiantuntija, eläinlääkäri Leena Suojalan mukaan vastuullisuus tehdään ensisijaisesti alkutuotannossa.

- Vastuullisuus on arjen tekoja, joka ottaa huomioon ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin, olemme ihmiskuntana symbioosissa eläinten kanssa. Maatilalla luodaan vastuullisuuden perusta, täytekakun ydin eli toimintamallit, kuten hyvinvointi, turvallisuus ja taloudellisuus, sanoi Suojala.

Kuluttajakäyttäytyminen ei Suojalan mielestä ole mustavalkoista eikä kuluttajista voida puhua massana.

-  Se on harhaanjohtavaa, sillä kuluttajat ovat heterogeeninen ryhmä. Esimerkkinä hän käytti panellisteja. .

-    Meillä kaikilla tässä porukassa on erilaiset kulutustottumukset ja ostamme kaupasta erilaisia asioita. Yritykset toimivat liiketaloudellisin perustein, sinne viivan alle täytyy jäädä jotain. Siitä riippuu, mitä yritykset kuluttajille tarjoavat ja miten määritty tulevaisuuden kuluttajavalinnat, sanoi Suojala.

Myös CAPista keskusteliin Farmarissa

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan MTK:n isot tavoitteet toteutuvat kohtuullisen hyvin CAP-uudistuksessa, kun rahoitus ja tukijärjestelmien rakenne säilyy pääosin ennallaan ja Suomelle suurimmat ongelmat ja uhkakuvat on hoidettu valmistelun ja neuvottelujen aikana.

Maailma on kuitenkin muuttunut paljon siitä, kun uudistustyö aloitettiin, joten tulevien vuosien aikana tulee varmasti tarvetta tarkastella politiikan sisältöä uudestaan ja tehdä tarvittavia muutoksia tukijärjestelmiin ja eri toimenpiteisiin, sanoi Åberg

Kohden hiilen sidontaa 

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietolan mukaan todellisuus on sitä, että meillä Suomessa on iso maaperän perusparannusten korjausvelka. 

-   On putkiremontin paikka, joka on kallista. Se maksaa noin 5000 e hehtaarilta. Tässä tilanteessa ei ole realistista, että viljelijät voisivat ryhtyä toimiin. Mutta potentiaalia on, kun saadaan vesitalous kuntoon ja pH riittävälle tasolle sekä sadon tuottokyky korotettua. 

-    Meillä on hyvät maat ja ne saadaan kasvuun, mutta yhteistä tekemistä on paljon. Se on hiilensidontaa, kun maa kasvaa, sanoi MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. 

MEP Elsi Katainen vieraili MTK:n osastolla lauantaina
 

Lauantai oli Farmari-päivistä vilkkain yleisömäärältään. Lauantaina osastollamme vieraili myös MEP Elsi Katainen, joka vastaanotti MTK:n historiateoksen järjestöpäällikkö Matti Rehulalta.

MTK:n ja metsänomistajien osastoilla viihdyttiin

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559

aiheet: jäsenyys, jäsenedut