Kestävän rahoituksen ilmastokriteerien valmistelu on loppusuoralla. Komission jäsenmaille jakama versio on ollut laajalti käytettävissä. Komission jäsenmaille tarkoitettu informaatiotilaisuus oli 24.3.2021. Jäsenmailla on nyt mahdollisuus esittää omat kommenttinsa kriteerien viimeistelyyn viimeistään 26.3.2021.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n mielestä tässä vaiheessa on välttämätöntä kiinnittää huomiota biotalouden tärkeään rooliin fossiilitalouden korvaajana, metsäpolitiikan kansallisen päätösvallan laajuuteen, kriteerien käytettävyyteen ja saavutettavuuteen sekä olemassa olevien järjestelmien täysimittaiseen hyödyntämiseen kriteerien muodostamisessa ja todentamisessa, kun valtioneuvosto muodostaa Suomen kantaa.

Biotalous on keskeinen ilmastotoimija

Ilmastokriteeristö ei tunnusta biotalouden merkittävää roolia ilmastokysymyksissä, jossa maa- ja metsätaloudella ja niiden varaan rakentuvilla elintarvike- ja metsäteollisuudella on keskeinen vaikutus. Maa- ja metsätalouteen perustuvilla tuotteilla voidaan laajasti korvata fossiilitalouden tuotteita ja pienentää ilmastojalanjälkeämme. Nyt ilmastokriteeristö on keskittynyt lähtökohtaisesti kiertotalouteen.

Kriteerien valmistelu on ollut hyvin pienen ryhmän työtä ja normaali kansainvälisesti käytettävien kriteerien asiantuntijatyö on jätetty vähäiseksi. Valmistelutyön heikkous näkyy laajalti kaikkia merkittävästi ilmastoon vaikuttavia sektoreita koskevan kriteeristön hajanaisuutena eikä rajausta raaka-aineiden tuottajan ja itse raportoijan toimintaan ole selkeästi tehty. Raportointivelvoitteissa on viitattu isojen pörssiyhtiöiden velvoitteisiin. On rakennettu pk-yrityksille helpotuksia, mutta samalla metsänomistajille ja viljelijöille on laadittu hyvin yksityiskohtaisia seuranta- ja raportointivelvoitteita. Alkutuotannon velvoitteet säteilevät koko arvoketjun toimintaedellytyksiin niin metsä- kuin elintarvikesektorilla.

Maatalouskriteerien valmistelua on lykätty odottamaan uuden maatalouspolitiikan valmistelua. Kannatamme lykkäämistä, koska valmisteluryhmien käsitys EU:n yhteisteisen maatalouspolitiikan vaatimuksista on ollut hajanainen eikä aikaisemmin esillä olleet kriteerit ole tunnistaneet maatalouspolitiikan täydentävien ehtojen vaikutusta eikä tarkkaa tilatason ja koko arvoketjun valvontaa. Maatalouskriteerien lykkääntyminen varmasti selkeyttää elintarviketeollisuuden tilannetta, koska taksonomia kytkeytyy hankintaketjunsa kautta. Jalostavaa teollisuutta koskevia sääntelyhankkeita ovat yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen lisäksi mm. non-financial reporting direktiivin (NFRD) uudistaminen ja sustainable corporate governance sekä ns. due diligence sääntelyehdotukset. Sääntelyn kokonaisvaikutus yritysten raportointiin olisi selkeytettävä ja otettava huomioon jatkovalmistelussa.

Metsäkriteerit ovat askel EU:n yhteiseen metsäpolitiikkaan

Vapaaehtoisinakin kestävän rahoituksen metsäkriteerit siirtävät metsäkäsittelyn päätösvaltaa EU:iin. Lähtökohtaisesti EU:ssa metsäpolitiikka ja metsätalous ovat keskeisesti olleet kansallista päätöksentekoa.

Ensimmäinen esiin nouseva kysymys on sitoutumisjakso. Kun kriteerit antavat mahdollisuuden ryhmäauditointiin ja sertifioinnin yhteydessä tehtävään suunnitteluun ja tarkastuksiin, on sitoumusjakson määrittäminen erittäin tärkeää. Teksteissä on viittauksia 2-vuotis- ja 10-vuotisauditointeihin ja 30 vuoden suunnittelujaksoon, mutta irrottautumisesta ei ole kirjauksia eikä irrottautumisen vaikutuksesta ryhmäauditointeihin. Samalla teksti ei tarkkaan määritä miten suunnitelmat, mittaukset ja auditoinnit voitaisiin konkreettisesti toteuttaa hankinta-aluepohjaisesti eikä hankinta-aluetta ole määritetty.

Metsätalouden ilmastokriteerien lisäisyysvaatimuksen poistuminen samoin kuin ryhmä- ja hankinta-alueraportoinnin mahdollisuudet vähentävät merkittävästi hallinnollista taakkaa, samoin alle 25 hehtaarin metsätilojen jättäminen kokonaan raportoinnin ulkopuolelle. Muistutamme, että pinta-alarajalla (25 hehtaaria) ei ole eurooppalaisittain eikä globaalisti mitään kytkentää taloudelliseen toimintaan tai hiilensidontapotentiaaliin. Kestävän rahoituksen kriteereissä on viitattu REDII-kriteereihin, mutta suora kytkentä jää epäselväksi. Tekstiä on tarkennettava viittamaan täsmällisesti REDII metsäbiomassan kestävyyskriteereihin. Samoin on tuotava selkeästi esiin, miten vapaaehtoiseen sertifiointiin sitoutuminen yhdessä REDII-vaatimusten kanssa täyttää metsätaloussuunnitelman ja ”Ei merkittävää haittaa”/”Do no significant harm” (DNSH) kriteerien vaatimukset.

Uusiutuvan energian raaka-aineita koskeva direktiivi REDII määrittää niin maataloudesta kuin metsätaloudesta tulevien biomassojen kestävyyden ehtoja. REDII-kriteerit metsäbiomassalle on alun perin kehitetty varmistamaan puuraaka-aineen kestävyys loppukäytöstä riippumatta, mutta ehdot eivät suoraan toimi muilla sektoreilla. Maatalouden osalta REDII-kriteerit on valmisteltu biopolttoaineiden kestävyysvaatimuksia varten ja kriteerien laajempaa soveltuvuutta ei ole arvioitu.

Edelleen haasteena on muiden ympäristö- ym. kriteerien ”Ei merkittävää haittaa”/”Do no significant harm” (DNSH) -raportoinnin laajuus, mitä ja miten raportointi pitäisi tehdä. Erityisesti kiinnitämme huomiota teksteissä viitattuun close-to-nature -termiin, jolla viitataan EU:n biodiversiteettistrategian toimenpanoon. Kriteerissä on jätetty kokonaan auki, mitä DNSH-kriteeri käytännössä tarkoittaa, edellytetäänkö esimerkiksi 10 % tai 30 % metsäalasta jättämistä talouskäytön ulkopuolelle jo DNSH-tasolla. Termi on ehdottomasti poistettava ilmastokriteereistä.

NACE-koodeihin perustuva taloudellisten aktiviteettien määrittäminen on johtamassa perinteisten investointien rahoitusta huomattavasti laajempaan kriteeristöön. On hyvä miettiä, tarvitaanko kestävän rahoituksen kriteereitä Suomessa luonnonsuojelualuiden perustamisen, HELMI- tai METSO-ohjelmien arviointiin.

Juha Marttila

I puheenjohtaja

(yhteydenotto- ja tapaamispyynnöt ks. johdon assistentti Mirja Perttu)

+35820 413 2340

+35850 341 3167