Paneelin aluksi keskustelijoilta kysyttiin lämmittelykysymyksiä ajankohtaisista kunnallispoliittisista asioista.

Kumpaa pitää enemmän kehittää, kaupunkia vai maaseutua, vasemmistoliiton Li Andersson? - En lähde mukaan tuollaiseen vastakkainasetteluun. Molemmat ovat tärkeitä ja niitä pitää kehittää omista lähtökohdistaan.

Pitäisikö joka kunnassa olla urheilukenttä ja uimahalli, kristillisdemokraattien Sari Essayah? - Joka kunnassa ei tarvitse olla uimahallia, mutta olen huolissani terveyden edistämisestä.

Pitäisikö jokaisen kunnan olla energiaomavarainen, kokoomuksen Janne Sankelo? - Jos mietimme, mistä löydämme rahaa valtiontalouden pyörittämiseen, niin kyllä.

Pitäisikö maaseutu suojella, vihreiden Johanna Karimäki? - Maaseudulla on valtava merkitys energian ja ruoan tuottajana. Mutta tottakai suojelullakin on merkitystä. Kunnat ja valtio voivat hyvin lisätä suojelua. Maaseudulla on valtava merkitys meidän kaikkien henkiselle hyvinvoinnille.

Miten sotessa turvataan julkisten palveluiden saatavuus, perussuomalaisten Pirkko Mattila? - Se on mahdollista. Päättäjien on pidettävä kunnissa siitä huoli.

Onko Etelä-Pohjanmaa liian Seinäjoki-painotteinen, SDP:n Harry Wallin? - Joitain vuosia sitten päätettiin, että Etelä-Pohjanmaa ei ole auringonlaskun maakunta. Meillä on nyt toimiva yliopistokeskus, alkutuotanto ja jatkojalostus. On hyvä, että puolet niistä nuorista, jotka aiemmin muuttivat Tampereelle, jäävät nyt Seinäjoelle.

Kaikkien mielestä kuntien hankkiman energian pitäisi olla kotimaista.

Tiilikainen: Pitäisikö kivihiili kieltää? - No jos ei muu auta. 

Karimäki: Tavoitteenamme on, että kaikki Suomen kunnat ovat hiilineutraaleja. Kuntien kiinteistöissä on paljon esim öljykattiloita, jotka pitäisi vaihtaa pelletille. Kunnilla on paljon valtaa ja mahdollisuuksia.

Sankelo. Kokoomukselle kotimainen energia sopii hyvin. Suomalaisia pitää lämmittää tulevaisuudessakin ja kunnat ja alueet kykenevät tekemään asiassa merkittäviä aluetaloudellisia ratkaisuja.

Mattila: Kokonaistaloudellinen ajattelu kannattaa. Hiilineutraalit kunnat -hanke on erittäin hyvä.

Tiilikainen: Minusta on häpeä, ettei Suomi pysty pääkaupunkiaan lämmittämään kotimaisella energialla.

Tulisiko kuntien tarjota vain kotimaassa tuotettua ruokaa? Miksi sitten on tarjolla myös ulkomaista ruokaa?

Sankelo: Tarjouspyynnöt on tehty usein niin, että niissä huomioidaan vain hinta. Kuntien kilpailutusosaamisessa on ollut paljon toivomisen varaa. Järjestöt ovat tosin tehneet hienosti ohjeistuksia siitä, miten kilpailutukset kannattaisi tehdä.

Mattila: Vaalan kunta teki joitain vuosia sitten päätöksen, että ruoka hankitaan läheltä.Se oli siinä, päätös tehtiin ja se on pitänyt. Miksei se onnistu muualla?

Tiilikainen: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, että hankittavan ruoan tulee olla tuotettu Suomen lakien mukaisesti. Kunnissa pitäisi tehdä sama päätös. Jos päätösvalta on ulkoistettu jollekin hankintarenkaalle, se pitää ottaa takaisin.

Andersson: Sodankylä on valittu vuoden lähiruokakunnaksi. Pienissä kunnissa lähiruoan suosiminen on helpompaa, isoissa kunnissa mittakaava on suurempi ja ehkä vähän vaikeampaa. Onko vika sitten lainsäädännössä vai hankintaosaamisessa? Uusi hankintalaki mahdollistaa laatu- ja ympäristötekijöiden painottamisen.

Wallin: Kotimaiset ja ulkomaiset hankinnat pitäisi lähtökohtaisesti saada samalle viivalle.

Essayah: Uudessa hankintalaissa on hyviä elementtejä. Kunnista on puuttunut osto-osaamista ja sitten on saatu Puolalaista perunaa ja Thaimaalaista broileria. Kriteeriksi ei voi laittaa "Suomalainen peruna" mutta sen voi laittaa, että matka pellolta pöytään ei saa kestää yli puolta tuntia.

Karimäki: Pitää huolehtia, että lapset saavat hyvää ruokaa.Lähiruoan edistämisen pitää olla mukana koko kunnan toiminnassa. Kiertävissä ruokalukujärjestyksissä pitää olla niin paljon väljyyttä, että kalapuikkojen sijaan voi tarjota "päivän kalaa", jos sellaista sattuu olemaan tarjolla.

Pitäisikö verotuksella edistää maalla asumista? Kenenkään mielestä verotus ei ollut ensisijainen keino.

- Verotusta pitäisi lähinnä yksinkertaistaa. Työpaikkoja pitäisi siellä maalla olla. En lähtisi verotuksen kautta asiaa korjaamaan, sanoi Wallin.

- Suomessa pitää voida asua, elää ja yrittää kaikkialla. Maaseutuvaikutusten arvioiti on hyvä työkalu, sanoi Karimäki.

- Infra kuntoon, se on tärkeintä hyvinvoinnille ja tasa-arvolle, sanoi Nylund.

- Tehdään helpoksi rakentaa ja asua maalla, sanoi Tiilikainen.

- Pitää olla työtä ja toimeentuloa. Kaavoitukseen liittyvät kysymykset, kuten saako omalle maalle rakentaa. Maatalouteen liittyvä byrokratia herättää epätoivoa, sanoi Sankelo.

- Ei verotuksella, mutta esimerkiksi kuljetustuet ovat olleet toimivia. Jokainen alue pitää huolen omista vahvuuksistaan, kuten Itä-Suomi metsätaloudesta, sanoi Essayah.

Onko hyvä asia, että rakennusluvan saa entistä helpommin ja kunnat saavat enemmän valtaa? Tästä asiasta saatiin jo pieniä näkemyseroja. Kaikkien mielestä kuntataso ei ole oikea paikka päättää rakennushankkeiden luvista.

- Joiltain osin on menty vähän liian pitkälle kun on heikennetty ELY-keskuksen valtaa. Jos hajarakentaminen liikaa ryöpsähtää, syntyy helposti "pientalomattoa". Erilaisia elinkeinoja pitää voida harjoittaa, mutta ympäristö pitää ottaa huomioon. Kuntapäättäjien tulee ottaa tämä huomioon ja toimia vastuullisesti, sanoi Karimäki.

Wallin: On menty oikeaan suuntaan. Kunnassa voidaan päättää asioista, jotka aiemmin päätettiin ELY-keskuksessa. 

Kestävätkö kunnat tämän työmäärän, Tiilikainen? - Uskon ja luotan kuntapäättäjiin. Kun kunnille on annettu enemmän valtaa, heidän pitää sitä osaa käyttää. Maaseudun ongelma ei ole se, että siellä rakennetaan liikaa, vaan että siellä rakennetaan liian vähän.

Andersson: Nähtiin ongelmia ELY-keskuksen vallan vähenemisessä liittyen lähinnä yhdyskuntarakenteellisiin vaikutuksiin, mutta byrokratian purku on kannatettavaa.

Sankelo: Valtaa kunnille, se on päivänselvä juttu. Navetan rakentaminen ei ole rakettitiedettä.Kun on investointitarvetta, ei pidä laittaa kapuloita rattaisiin.

Keskusteluun osallistuivat:

Li Andersson, puheenjohtaja, vasemmistoliitto
Sari Essayah, puheenjohtaja, kristillisdemokraatit
Pirkko Mattila, sosiaali- ja terveysministeri, perussuomalaiset
Johanna Karimäki, kansanedustaja, vihreät
Mats Nylund, kansanedustaja, RKP.
Janne Sankelo, varapuheenjohtaja, kokoomus
Kimmo Tiilikainen, maatalous- ja ympäristöministeri, keskusta
Harry Wallin, kansanedustaja, SDP

MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden kuntavaalipaneeli järjestettiin Helsingissä 19.1. hotelli Presidentissä.