MTK:n Marttila Maailman ruokapäivänä: Suomen ruokaturvan varmistaminen edellyttää myös lihan ja maidon tuotantoa

Takaisin MTK:n Marttila Maailman ruokapäivänä: Suomen ruokaturvan varmistaminen edellyttää myös lihan ja maidon tuotantoa

Tiedote

MTK:n Marttila Maailman ruokapäivänä: Suomen ruokaturvan varmistaminen edellyttää myös lihan ja maidon tuotantoa

16.10.2019

Tänään vietetään YK:n maailman ruokapäivää, joka tunnuksena on #ZeroHunger. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korostaa, että suomalaiset viljelijät ovat sitoutuneet sekä työhönsä ruuan tuottamisessa että hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Marttila muistuttaa kuitenkin, että Suomen maatalous on kokonaisuus, jossa kasvinviljely ja kotieläintuotanto tarvitsevat toinen toisiaan. Suomessa globaali ruokakeskustelu ja oma maataloutemme ovat menneet sekaisin. Viljelijät kokevat julkisen ilmastokeskustelun etenkin lihan ja maidon ympärillä kohtuuttomana ja syyllistävänä varsinkin, kun ilman heitä ruoka loppuisi.

- Haluamme lisätä valkuaiskasvien tuotantoa eteläisimmässä Suomessa tarjoamalla kotimaisen vaihtoehdon kuluttajille. Kasvava kysyntä tukee tavoitetta valkuaisomavaraisuutemme kohentamiseksi. Ruokaturvan ja poikkeusolojen huoltovarmuuden varmistamiseksi tarvitsemme kasvintuotannon rinnalle vastuullista kotieläintuotantoa. Kotieläintuotteillemme on kasvavaa kysyntää myös maailmalla. Meillä on paljon puhdasta vettä ja käytämme sitä tehokkaasti. Käytämme antibiootteja vain sairaille eläimille, sioillamme on hännät ja broilereillamme nokat, toisin kuin yleisesti suurissa maatalousmaissa. Lisäksi neljä viidesosaa suomalaisesta naudanlihasta saadaan maitokarjasta, Marttila sanoo.

Rehukasvien viljelyä on arvosteltu ilmastosyistä, mutta on muistettava, että nurmiviljely sitoo tehokkaasti hiiltä ja parantaa viljelykierrossa maaperän kasvukuntoa. Toimivat rehumarkkinat pienentävät viljanviljelijöiden sääriskiä, koska elintarvikemarkkinoille kelpaamaton viljasato voidaan useimmiten käyttää rehuihin. Nautakarjan ja lampaiden laiduntaminen on hyvä luonnon monimuotoisuudelle. Kotieläintuotannon lantaa käytetään ravinnelähteenä kasveille ja uusiutuvan energian lähteenä biokaasun tuotannossa.

MTK kantaa kortensa kekoon globaalin nälänhädän selättämiseksi kehitysyhteistyöjärjestönsä FFD:n kautta. Mukana ovat myös Osuustoimintakeskus Pellervo, suomenruotsalaisten viljelijöiden SLC sekä ProAgria. Marttila korostaa, että etenkin Afrikan maataloudelta odotetaan nyt paljon maailman väestön kasvaessa ja ilmaston muuttuessa. Afrikan pitää uudistua työllistämään nuoria, hoitaa maaperää ja sitoa hiiltä, nostaa hehtaarisadot moninkertaisiksi ja käyttää vettä tehokkaasti. Ilmastomuutos näkyy jo vaihtelevissa sademäärissä ja sadekausissa ja monet viljelijät ovat hyvin huolestuneita.

- Tällä hetkellä Afrikan keskisadot ovat vain murto-osa muista mantereista. Syitä on monia, kuten että maatalousneuvontaa saa alle 20 % tuottajista ja suurin osa tuottajista on yli 50-vuotiaita. Lisäksi maanomistus ja -hallintaoikeudet ovat epävarmoja.

MTK panostaa tuottajien omaan osaamiseen, auttaa heidän järjestäytymisessä ja säähaittoihin varautumisessa, sekä tukee nuoria ja naistuottajia. FFD:n kummitoiminnan kautta suomalaiset asiantuntijat ovat päässeet mukaan tukemaan kollegoitaan etelässä. Ongelmat ovat usein yllättävän samankaltaisia.