MTK:n Säätiö omistaa metsää eri puolella Suomea. Säätiön metsätiloilla harjoitetaan aktiivista metsätaloutta, mutta toki metsillä on muitakin arvoja. Kaksi noin kuuden hehtaarin palstaa on tämän talven aikana saatu METSO-sopimusten, eli vapaaehtoisen suojelun piiriin.

”On täällä puuta!”

- Hakkuusopimus oli jo tehty Kiikalassa sijaitsevasta metsästä ja metsänkäyttöilmoitus mennyt metsäkeskuksessa läpi, kun lähistön mökkiläiset olivat aktivoituneet ja ottivat yhteyttä tavoitteenaan säästää alueen vanha metsä. MTK:n Säätiön asiamies Timo Rytkönen otti asian hoitaakseen. Päätettiin, että ei ainakaan hakata, ennen kuin on selvitetty, mitä siellä on. Kesällä tehtiin luontokartoitus ja katselmus ELY-keskuksen edustajan kanssa. ”On täällä puuta” oli tarkastaja todennut heti kun metsänraja oli ylitetty.

Heti oli selvää, että Metso-suojelun kriteerit täyttyisivät. Luontokartoituksen mukaan vanha kuusimetsä oli luonnontilainen ja lahopuuta oli paljon. Puusto koostui pääosin järeistä kuusista, joita oli keskimäärin yli 400m3 hehtaarilla. Eri sammallajeja oli paljon. Kahdelta pitkälle lahonneelta kuusimaapuulta löydettiin erittäin uhanalainen kantopaanusammal, jolle lahopuujatkumo on elinehto, sekä sen seurassa viihtyvä silmälläpidettävä rakkosammal. Alueelta löytyi myös lähteikkö sekä luonnontilaisen kaltainen noro.

- Puun määrästä ja arvosta väännettiin hieman kättä, mutta päästiin kuitenkin sopimukseen, Rytkönen kertoo. – Meillähän oli kaupat sovittuna alueesta, joten puunmyyntisuunnitelmassa oli aika tarkka arvio puun määrästä ja hinnoista.

METSO-suojelukorvaus maksetaan puun arvon mukaan, joten Kiikalan kaltaisella erittäin runsas- ja järeäpuustoisella kohteella korvaus on merkittävä. Sopimus tehtiin niin, että maapohjan omistus jäi Säätiölle ja alueelle perustettiin yksityinen suojelualue.

Kun on alkuun päästy…

Kun suojelusopimus oli saatu tehtyä, löytyi Säätiön omistamalta Padasjoella sijaitsevalta metsätilalta myös suojeluun sopiva kohde. – Se oli vanha metsälakikohde, pääosin vanhaa männikköä ja sellaista maastoa, jossa oli rinnettä ja Päijänteen rantaa ja muutenkin semmoisia paikkoja, joissa puunkorjuu olisi aika hankalaa, tai sitä ei olisi saanut tehdä, Rytkönen kertoo.

Kohteesta todetaan selvityksessä ” Näyttävä, luonnontilainen ja hyvin jyrkänteinen vanhan metsän kokonaisuus. Jyrkänteiden alareunalla mm. metsälehmusta.” Alueelta löytyi myös kalliokeuhkojäkälää. Tästäkin noin 6 hehtaarin alueesta saatiin ELY-keskuksen kanssa sopimus tehtyä tänä keväänä.

MTK:n Säätiöllä on toki suojelukohteita ennestäänkin. Esimerkiksi Suomusjärvellä sijaitseva Johdesuo on ollut yksityisenä suojelualueena jo vuodesta 2004. Se on nimensä mukaan suoalue, joka ei muutenkaan olisi metsätalouskäytössä.

Lisäksi yksi vanha ympäristötukikohde on erääntymässä ja sen sopimusta ollaan uusimassa. Tämän kohteen pinta-ala on noin 2,5 hehtaaria. Päätöstä asiassa ei ole vielä saatu.

aiheet: metsiensuojelu, metso-ohjelma