Sisältöjulkaisija

null Naudanlihantuotanto

Artikkeli – Kotieläimet ja maito

Naudanlihantuotanto

3.12.2018

Suomessa oli vuoden 2018 tilastojen mukaan noin 3000 lihanaudan tuotantoon erikoistunutta tilaa. Nautojen teuraskasvatukseen erikoistuneita tiloja on noin 1500 ja emolehmätuotantoon erikoistuneita tiloja 1500. Yhteensä 2 130 tilalla on emolehmiä, joko pää- tai sivutuotantosuuntana. Naudanlihaa tuotetaan sekä maitotilalta lähtevien vasikoiden ja maidontuotannosta poistettavien lehmien kautta, että emolehmätuotannon kautta.

Naudanlihaa syntyy maidontuotannon oheistuotteena

Naudanlihasta pääosa tuotetaan Suomessa kasvattamalla lypsykarjatiloilta tulevia vasikoita teuraaksi. Naaraspuoliset (lehmävasikat) jäävät yleensä lypsykarjatilalle kasvamaan uusiksi maitoa tuottaviksi lehmiksi, kun taas urospuoliset (sonnivasikat) lähtevät muutaman viikon ikäisinä kasvatettaviksi naudanlihantuotantoon erikoistuneille tiloille.

Emolehmätuotanto parantaa naudanlihantuotannon omavaraisuutta

Naudanlihasta noin 20 % tuotetaan emolehmätiloilla. Suomessa on noin 60 000 emolehmää, mikä tarkoittaa 7 % koko suomalaisesta nautapopulaatiosta. Emolehmätiloilla liharotuinen emolehmä poikii vuosittain yhden vasikan joko syksyllä tai keväällä. Emolehmä tuottaa maitoa vasikan tarpeiden verran ja imettää vasikkaansa noin 6 kuukauden ikään saakka. Tämän jälkeen vasikka vieroitetaan emostaan. Lehmävasikat yleensä kasvatetaan tilalla uusiksi emolehmiksi ja sonnivasikat kasvatetaan teuraaksi joko syntymätilalla tai siirretään kasvatettavaksi lihanautojen loppukasvatukseen erikoistuneelle tilalle. Osa sonneista myydään myös siitoskäyttöön.

Suomalainen nauta on ympäristö- ja ilmastoteko

Naudanlihantuotannon hiili- ja vesijalanjälki on Suomessa hyvin maltillinen. Naudat hyödyntävät pääosin kotimaisia rehuja, jotka kasvavat usein pelloilla, joilla emme voi viljellä ihmisravintoa. Soijaa ei käytetä suomalaisessa naudanlihan tuotantoketjussa. Suomen naudanlihantuotanto ei vähennä maamme vesivaroja. Naudanlihantuotannon päästöt ovat noin 2% Suomen kokonaispäästöistä. Nauta kasvaa nurmen avulla ja kykenee märehtijänä muuttamaan nurmirehun selluloosan proteiiniksi. Lisäksi se edistää luonnon monimuotoisuutta ja ylläpitää uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä ja niiden säilymistä.

Naudanlihan kulutus Suomessa

Suomi on naudanlihan suhteen 80 % omavarainen, eli maamme tuotanto kattaa neljä viidesosaa kulutuksesta. Keskimäärin suomalainen syö noin 10 kiloa naudanlihaa, mikä tarkoittaa luulliseksi lihaksi muutettuna noin 20 kiloa.

 

 


aiheet: naudanliha, lihantuotanto, naudanlihantuotanto

Liittyvät sisällöt

Suositellut artikkelit

Suomen naudanlihantuotanto lukeutuu maailman vähäpäästöisimpiin.  Suomessa naudanlihantuotantoon tarvittava vesimäärä on puolet maailman keskiarvosta. Yksi keino vähentää globaaleja ongelmia on valita...

Mitä on vastuullisesti tuotettu liha?  Mikä lihantuotannossa mietityttää eniten? Onko se ilmastonmuutos vai kenties tuotantotapa. Tuleeko turvallinen ja...

Naudanlihantuotanto saa runsaasti kritiikkiä sen negatiivisten ympäristövaikutusten takia. Suomalaisessa tuotantoympäristössä ympäristöhaittoja ei kuitenkaan synny yhtä runsaasti kuin...

Suomalainen lihaketju on jo vuosia tehnyt tutkimus- ja kehitystyötä sen eteen, että kotimaisen valkuaisen osuutta voidaan kasvattaa ja soijan käyttöä rehustuksessa saadaan vähennettyä. Euroopassa soijaa...

Vaalien alla keskustelu lihan ilmastovaikutuksista ja lihankulutuksesta on saanut kohtuuttomat mittasuhteet. Suomalaisten lihankulutus on maltillista, kun sitä verrataan EU -maihin ja muihin saman elintason...