Naudanlihantuotanto
Artikkeli – Kotieläimet ja maito
Naudanlihantuotanto
03.12.2018
Suomessa oli vuonna 2021 noin 2703 lihanaudan tuotantoon erikoistunutta tilaa. Nautojen teuraskasvatukseen erikoistuneita tiloja on noin 1170, emolehmätuotantoon erikoistuneita tiloja noin 1530 ja vasikkakasvatukseen erikoistuneita noin 130 tilaa. Emolehmätilojen määrä on lievässä kasvussa. Naudanlihaa tuotetaan sekä maitotilalta lähtevien vasikoiden ja maidontuotannosta poistettavien lehmien kautta, että emolehmätuotannon kautta.
Naudanlihaa syntyy maidontuotannon oheistuotteena
Naudanlihasta pääosa tuotetaan Suomessa kasvattamalla lypsykarjatiloilta tulevia vasikoita teuraaksi. Naaraspuoliset (lehmävasikat) jäävät yleensä lypsykarjatilalle kasvamaan uusiksi maitoa tuottaviksi lehmiksi, kun taas urospuoliset (sonnivasikat) lähtevät muutaman viikon ikäisinä kasvatettaviksi naudanlihantuotantoon erikoistuneille tiloille.
Emolehmätuotanto parantaa naudanlihantuotannon omavaraisuutta
Naudanlihasta noin 20 % tuotetaan emolehmätiloilla. Suomessa oli vuonna 2021 noin 64 000 emolehmää, mikä tarkoittaa noin 8 % koko suomalaisesta nautapopulaatiosta. Emolehmätiloilla liharotuinen emolehmä poikii vuosittain yhden vasikan joko syksyllä tai keväällä. Emolehmä tuottaa maitoa vasikan tarpeiden verran ja imettää vasikkaansa noin 6 kuukauden ikään saakka. Tämän jälkeen vasikka vieroitetaan emostaan. Lehmävasikat yleensä kasvatetaan tilalla uusiksi emolehmiksi ja sonnivasikat kasvatetaan teuraaksi joko syntymätilalla tai siirretään kasvatettavaksi lihanautojen loppukasvatukseen erikoistuneelle tilalle. Osa sonneista myydään myös siitoskäyttöön.
Suomalainen nauta on ympäristö- ja ilmastoteko
Naudanlihantuotannon hiili- ja vesijalanjälki on Suomessa hyvin maltillinen. Naudat hyödyntävät pääosin kotimaisia rehuja, jotka kasvavat usein pelloilla, joilla emme voi viljellä ihmisravintoa. Soijaa ei käytetä suomalaisessa naudanlihan tuotantoketjussa. Suomen naudanlihantuotanto ei vähennä maamme vesivaroja. Naudanlihantuotannon päästöt ovat noin 2 % Suomen kokonaispäästöistä. Nauta kasvaa nurmen avulla ja kykenee märehtijänä muuttamaan nurmirehun selluloosan proteiiniksi. Lisäksi se edistää luonnon monimuotoisuutta ja ylläpitää uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä ja niiden säilymistä.
Naudanlihan kulutus Suomessa
Suomi on naudanlihan suhteen 80 % omavarainen, eli maamme tuotanto kattaa neljä viidesosaa kulutuksesta. Keskimäärin suomalainen syö noin 10 kiloa naudanlihaa, mikä tarkoittaa luulliseksi lihaksi muutettuna noin 20 kiloa.
aiheet: naudanliha, lihantuotanto, naudanlihantuotanto
